Tutkimuksen aihe Mallilausekkeet

Tutkimuksen aihe. Suomessa alkoi työväen järjestäytyminen 1800-luvun lopussa. 1900-luvun alkua lei- masi työntekijöiden ja työnantajien kireät välit. Vuonna 1940 työmarkkinajärjestöt tunnustivat toisensa neuvotteluosapuoliksi, josta alkoi kehitys joka johti 1960-luvulta asti vallinneeseen kolmikantaiseen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Ilman työ- markkinajärjestöjä ei olisi olemassa työehtosopimuksia, jotka turvaavat työntekijöille vähimmäisehdot. Työntekijäjärjestöt ovat siis neuvotelleet työntekijöille valmiiksi ehdot, joita työnantajan on noudatettava työsopimusta tehdessään työntekijän kanssa. Suomessa valtiovalta on perinteisesti osallistunut työnantaja- ja palkansaajajärjestö- jen kanssa neuvotteluihin (TEM 3/2013, 5). Jotta voisi ymmärtää mistä on kyse suomalaisessa kansipäällystön työehtosopimuk- sessa, on ymmärrettävä suomalainen työehtosopimusmalli yleisellä tasolla. Vaikka työehtosopimukset ovat olleet käytössä Suomessa jo jonkin aikaa, voidaan puhua kansainvälisessä merenkulussa melko tuoreesta ilmiöstä. Muinaiset foinikialaiset ei- vät varmasti olisi osanneet aavistaa että vielä tulevaisuudessa katsotaan taulukosta ylityökorvauksen suuruutta pyhäpäivien osalta. Pyrinkin esittelemään työssäni suo- malaista työoikeus- ja työehtosopimusjärjestelmää, joka on pohjana suomalaiselle kansipäällystön työehtosopimukselle. Myös muiden vertailumaiden osalta pyrin te- kemään nopean katsauksen lakeihin ja sopimuksiin, jotka luovat puitteet työehtoso- pimuksille, kuitenkin suppeammin kuin Suomen osalta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen kirjallisuuskatsaus alaa koskeviin julkaisuihin, lakeihin ja työehtosopimuksiin. Julkaisujen avulla on tulkittu lakeja ja sopimuksia. Erilaisten työehtojen ja palkkojen vertailu on merenkulussa varsin akuutti aihe koska Suomessakin on tätä nykyä sekamiehitettyjä laivoja, joissa osalla työntekijöistä on suomalaiset työehdot ja osalla työntekijöistä jonkun muun maan työnantajalle hal- vemmat ehdot. Myöskin laivoja on ulosliputettu ja yritetty ulosliputtaa (ITF & SMU vs. Viking Line ABP & OÜ Viking Line Eesti, EUT 2007, TEM 2011, 65 - 70) Suomessa jo vuosikymmeniä sitten. Suomen ja Ruotsin välisessä matkustajalaivalii- kenteessä on palkansaajajärjestöjen suostumuksella voinut käyttää suomalaista tai ruotsalaista työehtosopimusta. Idean tähän aiheeseen sainkin työskennellessäni 2. perämiehenä Viking XPRS-aluksessa vuonna 2013. Alus oli rekisteröity Ruotsiin, joten työehtosopimus oli ruotsalainen ja palkka määriteltiin kruunuissa. Tammikuus- sa...

Related to Tutkimuksen aihe

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

  • Sopimuksen syntyminen Tarjouspohjaisessa kaupassa sopimus syntyy, kun ostaja on ilmoittanut hyväksyvänsä myyjän tarjouksen. Muussa tapauksessa kauppa syntyy, kun myyjä on vahvistanut tilauksen tai toimittanut tavaran. Ostajan tilauksen poiketessa myyjän tarjouksesta, kaupan katsotaan syntyneen myyjän tarjouksenmukaisin ehdoin, ellei myyjä ole kirjallisesti muuta vahvistanut. Ostajan vastuulla on tarkistaa tilausvahvistuksen oikeellisuus.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sopimuksen soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Medialiiton graafisen alan yritysjäsenten palveluksessa työsken- televiin kaupallisissa, hallinnollisissa ja toimistotehtä- vissä työskenteleviin toimihenkilöihin, lukuun ottamat- ta teknisiä, tuotannollisia tai toimituksellisia tehtäviä. 2. Tämän työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuulu- vat lehtiyrityksissä sellaiset toimihenkilötehtävät, joissa ilmoituksen vastaanottoon liittyy suorasyöttöä. 12 3. Sopimus ei kuitenkaan koske henkilöitä, jotka kuu- luvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työnantajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäes- sä eikä henkilöitä, joilla on itsenäinen asema ja hallin- nollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityk- sessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Ylärajavetoa ja soveltamisalaa määriteltäessä otetaan huomioon viestintäalan erilaiset yritysorganisaatiot ja toimet. 4. Osa-aikatyötä tekeviin toimihenkilöihin ja henkilöi- hin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisio- palkalla, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. 5. Koeajaksi otettu toimihenkilö tulee työehtosopi- muksen alaiseksi työsuhteen alkaessa kuitenkin siten, ettei häneen tänä aikana sovelleta irtisanomisaikaa koskevia määräyksiä. 6. Vuokratyövoiman käytössä noudatetaan työsopi- muslain määräyksiä (TSL 2:9 §). 1. Tämä sopimus on voimassa 1.3.2022–29.2.2024 ja voimassaolo jatkuu senkin jälkeen vuoden kerral- laan, mikäli sitä ei puolin tai toisin irtisanota. Irtisano- misaika on kaksi kuukautta. 2. Järjestöt sitoutuvat noudattamaan tämän sopimuk- sen määräyksiä.

  • Vakuutussopimuksen Päättyminen Y-16.1 Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa jatkuva vakuutus kirjallisella ilmoituksella – yhtä kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä, – 30 vuorokauden kuluessa ehtojen muutoksesta tai maksunkorotusta koskevan tiedon lähettämisestä tai – vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden vaihtaessa omistajaa niin, että vakuutuksenottajan vakuuttamistarve lakkaa. (Vakuutus voidaan tällöin päättää omistusoikeuden siirtymispäivästä.) Mikäli irtisanomista ei suoriteta kirjallisesti, irtisanominen on mitätön. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua. Vakuutuksenottajalla ei ole oikeutta irtisanoa vakuutusta päättymään aiemmin, ellei toisin sovita.