Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti Mallilausekkeet

Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti. Tutkimuksen reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimuksen toistettavuutta eli kykyä tuottaa tuloksia, jotka eivät ole sattumanvaraisia. Käytännössä tutkimuksen reliabiliteetin voi määrittää siten, että kahdessa samaa aihetta käsittelevässä tutkimuksessa päädytään samankaltaisiin tuloksiin (Hirsjärvi et al., 2008). Aikaisempia tutkimuksia vastaavasta aiheesta ei löytynyt, mutta on hyvin todennäköistä, että tutkimuksessa hyödynnettyjä menetelmiä käyttäen, kaksi eri tutkijaa päätyisivät samoihin lopputuloksiin. Toisin sanoen tämän tutkimuksen tulokset ovat toistettavissa ja eivät ole sattumanvaraisia. Xxxxxxx kuitenkin todeta, että kommenttikirjeiden analyysi ja niistä tehdyt johtopäätökset, heikentävät tämän tutkimuksen reliabiliteettia. Tämä johtuu siitä, että analyysit ja johtopäätökset perustuvat pitkälti tutkijan omaan näkemykseen tutkittavasta kohteesta. Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan tutkimusmenetelmän sekä mittarin tarkoituksenmukaisuutta eli kyseisen menetelmän sopivuutta mitata juuri niitä asioita, joita on haluttukin mitata. (Xxxxxxxxx et al., 2008) Tämän tutkimuksen validiutta lisää tutkimusaineiston rajaamisen kohdistaminen vain tiettyjä yhteisöjä kohtaan. Tutkimukseen valittiin Big Four – yhteisöt, jotka muodostavat maailmanlaajuisesti huomattavan osan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattavien yhteisöjen tilintarkastuspalveluista. Tällä perusteella tutkimusta voidaan pitää suhteellisen validina.

Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti. Tämä opinnäytetyö on tehty hyödyntäen toimintatutkimuksen periaatteita. Sen laadulliset tutkimusmenetelmät ovat räätälöityjä kohdeyrityksen tarpeet huomi- oon ottaen. Hyvän tutkimuksen käytännön mukaisesti tulee tämänkin opinnäyte- työtä tarkastella luotettavuuden näkökulmasta. Tutkimusraportin tulee vakuuttaa lukija, että ratkaisut ovat hyvin perusteltuja ja lukijan tulee pystyä seuraamaan, miten näihin lopputuloksiin on päästy (Puusa & Juuti, 2020). Xxxx itse osa pro- sessia, jota tässä työssä on kehitetty, mutta olen pyrkinyt ottamaan kuitenkin ob- jektiivisen näkökulman asioihin, jotta työn lopputulema ja ominaisuudet eivät kär- sisi. Tämä on kuitenkin lähes mahdotonta, koska työskentelee osana prosessia ja subjektiivisuutta tulee jonkin verran, joka tapauksessa. Realibiliusarviossa kyseenalaistetaan työssä käytetyt mittarit ja niiden luotettava- uus. Mitataanko kohdeilmiötä mittareilla luotettavasti, niin ettei mittaustilanne tai mittaajat vaikuta tutkimuksen lopputulemaan. Validiteetilla taas pyritään arvioi- maan, onko työssä tutkittu oikeita asioita tarkasti ja tutkitaanko työssä juuri sitä ilmiötä, jota on tarkoituskin tutkia. Lukijalle tulee muodostua kuva, että tutkimuk- seen voi luottaa ja että lopputulemaan on päästy perustelluin syin (Puusa & Juuti 2020.) Tämän työn tarpeellisuutta ja validiutta korostaa aiemmin kohdeyritykselle tehty pro gradu. Siinä tunnistettiin ongelmia ja puutteita hankinnan nykyisissä proses- seissa ja siitä tehtiin pohja tälle opinnäytetyölle. Pro gradussa kohdeyritykselle rakennettiin toimittajien kategorisoinnin malli, jota hyödynnettiin tämän työn poh- jana. Työn validiutta vahvistaa myös monipuolinen tietoperusta, joka tulee mo- nista eri lähteistä pääsääntöisesti kirjallisuudesta ja artikkeleista. Työn realibiteettia voidaan arvioida kehitetylle mittaristolle ja niiden luotettavuu- della. Mittareita oli kehittämissä itseni lisäksi myös kohdeyrityksen Senior Supply Chain & Operations manager ja Quality manager, joten yksipuolinen näkemys voidaan poissulkea. Ne muokattiin kohdeyritykselle ja sen strategiaan sopivaksi, mutta niin kuin aiemmin jo totesin otanta/toistokerrat mittaristolle jäivät liian vä- häisiksi, jotta olisi voinut tehdä kattavampaa toteamusta mittareitten toimivuu- desta.

Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti. Tutkimuksen tulosten luotettavuus ja pätevyys vaihtelevat, vaikka tutkimuksessa pyritään siihen, ettei virheitä syntyisi. Tämän takia tutkimusta pyritään arvioimaan sen luotettavuuden kannalta käyttäen erilaisia mittaus- ja tutkimustapoja. Näistä yleisimpiä ovat tutkimuksen validiteetin ja reliabiliteetin arviointi. (Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara 2009, 231.)