Työnkuvan uudelleen muotoutuminen. Kaikki työntekijät toivat esille kokemuksen sosiaalitoimen tehtävien lisääntymisestä muutoksen myötä. Asukkaiden raha-asioiden koettiin olevan nykyisellään paljon seka- vampia ja heistä suurelta osalta puuttuu edunvalvoja. Haastateltavat toivat esille, että ennen asukaskunnan muutosta monen asukkaan raha-asioista huolehti edunvalvoja. Tä- män seurauksena työntekijät kokevat ajan kuluvan erilaisten paperitöiden tekemiseen, mikä ilmenee ohjauksen vähenemisenä. Työntekijät kokivat, että he tekevät sosiaalitoi- men tehtäviä selvittämällä asukkaan talousasioita erilaisten tukihakemusten ja päätösten avulla. Kuntoutussuunnitelmien ja yhteenvetojen tekemisen ei puolestaan koettu lisään- tyneen muuten kuin asukaskunnan nopeamman vaihtumisen myötä. Työntekijät kertoivat kokeneensa yhdessä tekemisen vähentyneen kuntoutusyhteisön si- sällä, koska suuntana on yhä enemmän yksilölähtöinen kuntoutus. Osaltaan työntekijät kokivat sen johtuvan siitä, että jokaisella kuntoutujalla on nykyään yksilöllisemmät kun- toutuspolut, eikä kuntoutus etene enää Sopimusvuoren sisäisen portaittaisen mallin mu- kaan. Työntekijöistä osa toivoi yksilöllisempiä ja selkeitä aikarajoja kuntoutukselle. Toisaalta osa taas koki vaikeaksi sen, että kuntoutuspolut ovat epäselviä. Osa kokee, et- tä portaittaisen mallin puuttuminen ei haittaa, ja että asukkaat integroituvat sujuvammin yhteiskuntaan jo ennen muuttamistaan tehostetun tuen kuntoutuskodista joko tuettuun asumiseen tai suoraan omaan kotiin. Muutoksen myötä omaohjaajuus otettiin käyttöön laajemmassa mittakaavassa kuin en- nen. Kaikki kokivat omaohjaajuuden hyväksi käytännöksi, koska silloin asukkaan ei tarvitse selvitellä kaikkia asioitaan eri ihmisten kanssa. Omaohjaajuus koettiin kuntou- tusta edistäväksi ja yksilökeskeisemmäksi. Omaohjaaja vastaa asukkaan talousasioista ja niihin liittyvistä paperitöistä. Omaohjaaja osallistuu myös oman asukkaansa kuntou- tussuunnitelman tekoon ja kuntoutusneuvotteluihin. Xxxxxx viikossa omaohjaajalle ja omakuntoutujalle on varattu kahdenkeskeistä aikaa ja he saavat kuntoutustarpeen mu- kaisesti päättää miten sen käyttävät. Ajankäyttö voi olla esimerkiksi keskustelua tai kaupungilla asioimista. Haastateltavien mukaan tämän avulla jokaiselle kuntoutujalle mahdollistuu yksilöllisen psykososiaalisen kuntoutuksen saaminen. Työntekijät kokivat perustehtävän muuttuneen osittain muutosprosessin myötä. Haasta- teltavien mukaan perustehtävänä oli aiemmin olla osa kuntoutusyhteisön elämää. Nyky- ään se on myös a...
