Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Työsopimuslain soveltamisalasäännöksessä määritelty työsopimuksen ja siihen perustettu työ- suhteen käsite on pysynyt pääpiirteissään samankaltaisena jo noin sadan vuoden ajan. Työsopi- muksen ja työsuhteen käsitteet määrittävät muun työlainsäädännön soveltamisalan lisäksi muun muassa sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön soveltamiskohteet. Työsuhteen käsitettä koske- vaa soveltamiskäytäntöä syntyy siten useiden eri viranomaisten toimesta. Työsuhteen käsitettä koskeva oikeus- ja soveltamiskäytäntö on vuosikymmenten aikana varsin vakiintunut. Tämä puoltaisi sääntelyn ja oikeustilan säilyttämistä ennallaan. Vaikka voimassa oleva sääntely on kyennyt vastaamaan työmarkkinoilla ja työnteon tavoissa tapahtuneisiin muutoksiin, tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteikö 2020-luvun soveltamiskäy- tännössä jouduta punnitsemaan uudentyyppisten työntekosuhteiden oikeudellista luonnetta. Myös hallitusohjelmakirjauksessa on todettu, että lainsäädännön muutostarpeita on selvitettävä työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämi- sen muodot ja osuuskunnat). Uusien työntekotapojen ja työn tekemistä koskevien uudenlaisten järjestelyjen vuoksi on perusteltua täsmentää työsopimuslain soveltamisalasäännöstä oikeus- suhteen luonnetta koskevalla kokonaisharkintasäännöksellä. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan sääntelyllä pitäisi estää työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi. Hallituksen esitystä valmistelleen työryhmätyön aikana on arvi- oitu nimenomaisesta sopimussuhteen naamiointikiellosta säätämistä. Työsopimuslain soveltamisalasäännös on pakottavaa oikeutta. Työsopimuksella tai työehtoso- pimuksella ei voida sopia siitä, että työsuhteelle säädettyjen tunnusmerkkien täyttyessä sopi- mussuhteessa ei sovellettaisi työsopimuslakia. Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n säännösten pa- kottavuutta koskevan pykälän mukaan sopimus (tai järjestely), jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, ellei laista itsessään muuta johdu. Työsopimuslain 23 Pärnänen, X. & Xxxxxx, X. (2014), Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013: Tilastokeskus, s. 7 ja 11-12. Saantitapa: xxxxx://xxx.xxxx.xx/xxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxx/xxxxxxxxxxxx- telo/yits_201400_2014_12305_net.pdf. sisällä on siten jo säännösten kiertämiskielto, jolla kielletään työsuhteen tunnusmerkistön täyt- tävän sopimuksen naamiointi esimerkiksi yrittäjäsuhteeksi. Valmistelun yhteydessä nostettiin esille kysymys saada matalan kynnyksen menettelyllä selvi- tet...
