Vertailu aikaisempaan kirjallisuuteen Mallilausekkeet

Vertailu aikaisempaan kirjallisuuteen. Ennen IFRS 16-standardin julkaisemista ja käyttöönottoa taseesta johdettujen tilinpäätöksen tunnuslukujen osalta jo aikaisemmissa Xxxxxxxx (1963) ja Imhoffin et al. (1991) tekemissä tutkimuksissa havaittiin, että vuokrasopimusten taseaktivointi muuttaisi merkittävästi yritysten vakavaraisuuden tunnuslukuja ja tulosta. Myös tämän tutkimuksen aineiston ja tutkimusmenetelmän pohjalta havaittiin, että käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kirjaaminen taseeseen heikentäisi pankkien ja muiden yritysten vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ilmennyt samanlaisia havaintoja yrityksen tuloksen laskuun kuin Imhoffin et al. (1997) tekemässä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin taseaktivoinnin vaikutusta lentoyhtiöihin ja elintarviketeollisuudessa toimiviin yrityksiin, joiden tilikauden tulos laski 22 %. Myös Xxxxxxxx et al. (1998) tekemän laajan tutkimuksen mukaan, jossa tarkasteluun otettiin 232 yritystä, yritysten velkaantuneisuusasteessa tulisi tapahtumaan merkittäviä muutoksia taseaktivoinnin jälkeen. Nämä tulokset ovat linjassa myös tämän tutkimusten havaintojen kanssa. Voidaankin siis todeta, että varhaisemmisakin vaiheessa tehdyt tutkimukset ovat Imhoffin et al (1991;1997) laatiman ”constructive capitalization” mallin avulla saaneet luotettavia tuloksia vuokrasopimusten taseaktivoinnista. Vertailemalla tässä tutkimuksessa tehtyjä havaintoja uudempiin vuokrasopimusten taseaktivointia tarkasteleviin tutkimuksiin on selvästi nähtävissä, että uudemmat tutkimukset aiheesta osoittavat samanlaisia tuloksia kuin varhaisemmatkin tutkimukset. Kuten pankkien kommenttikirjeetkin myös esimerkiksi (Xxxxx et al. 2018; Xxxxxxx & Bradbury 2003) tutkimukset osoittivat, että yritysten velkaantuneisuus tulee nousemaan huomattavasti vuokrasopimusten taseaktivoinnin jälkeen. Xxxxxxxxx ja Bradburyn (2003) tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 38 uusiseelantilaista yritystä käyttöleasingsopimusten taseaktivointi mallintamismenetelmää ja ”constructive capitalization” mallia havaittiin myös, että yritysten maksuvalmius tulee heikkenemään current ratiolla mitattuna, joka on myös linjassa tämän tutkimuksen tulosten kanssa. Pankkien vastausten perusteella tutkimuksessa esiintyi myös pankkien näkemys siitä, miten standardiuudistuksella tulee mahdollisesti olemaan vaikutusta kovenantteihin ja pankkilainojen sopimusehtoihin. Näihin johtopäätöksiin päädyttiin myös Xxxxxx ja Xxxxxx (2015) sekä Magli et al. (2018) tekemissä tutkimuksissa, jossa molemmissa tutkittiin ...