Sisällysluettelo ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Neuvonta-xxxx xxxxxxxxxxxx 28.2.2023 – 31.1.2025

NEUVONTA-ALAN RUNKOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: 28.2.2023

Paikka: Helsinki, Teams

Läsnä: Xxxxx Xxx, Xxxxx Xxxx Xxxxxxxx, Jyty Xxxx Xxxxxxxx, Palta Xxxxxx Xxxxx, Pro

Xxxxx Xxxxxxxxxx, XxxXxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxx, Agronomiliitto

Xxxx Xxxxxxx, XXX Xxxx Xxxxxx, Pro Xxxx Xxxxxxx, Neuvo ry

Xxxx Xxxxxxxx, Agronomiliitto Xxxx Xxxxxxxx, Agronomiliitto

Todettiin, että sopimusosapuolet ovat 20.2.2023 saavuttaneet neuvottelutuloksen, joka on 28.2.2023 mennessä hyväksytty kaikkien osapuolten hallinnoissa:

1. Sopimuskausi

Sopimuskausi alkaa 28. 2.2023 ja päättyy 31.1.2025.

Sopimus jatkuu 31.1.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sopimusta irtisanota kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

2. Palkantarkistukset

2.1. Palkantarkistukset vuodelle 2023:

Palkankorotusten ajankohta, määrä ja tapa sovitaan paikallisesti luottamusmie- hen kanssa yhdistyksen tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne huomioiden. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yhdistyksen tai työpai- kan talous- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä 1.4.2023 mennessä. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yhdistyksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoit- teena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa sekä tuottavuuden kehitty- mistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä 30.4.2023 mennessä, korotetaan palk- koja 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3,5 prosentin yleiskorotuksella.

Lisäksi, mikäli paikalliseen sopimukseen palkantarkistuksista ei päästä 30.4.2023 mennessä, maksetaan toimihenkilölle kertakorvauksena toukokuun 2023 palkanmaksun yhteydessä 400 euron kertakorvaus, jonka kustannusvai- kutus on keskimäärin 1,0 % säännöllisen työajan ansiosta. Kertakorvaus mak- setaan toukokuussa työpaikan normaalina palkanmaksupäivänä. Kertakor- vauksen maksamisen edellytyksenä on, että toimihenkilön yhdenjaksoinen työ- suhde on alkanut viimeistään 1.4.2023 ja on voimassa kertakorvauksen mak- supäivänä. Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava summa lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Paikallisesti voidaan sopia luottamusmie- hen kanssa, että puolet kertakorvauksesta, 200 euroa, maksetaan myöhenne- tysti syyskuun palkanmaksun yhteydessä. Vastaavasti osa-aikaiselle toimihen- kilölle voidaan maksaa puolet jäljellä olevasta suhteutetusta kertakorvauksesta syyskuun palkanmaksun yhteydessä.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 prosenttia.

1.6.2023 (3,5 prosenttia)

Y1 1 638,61

Y2 1 755,38

Y3 1 967,61

Y4 Säännöllisen työajan keskiansio Y3 2 889 € (9/2021)

N1 1 723,59

N2 1 861,49

N3 2 052,53

N4 2 318,43

N5 Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 132 € (9/2021)

A 1 682,19

B 1 730,59

C 1 866,45

D 1 952,98

E 2 173,11

R1 1 614,08

R2 1 941,27

R3 2 320,73

R4 Säännöllisen työajan keskiansio R3 2 965 € (9/2014)

Pääluottamusmiehen korvaus	159 €
Luottamusmieskorvaus	91 €
Työsuojeluvaltuutettu	46 €
Yhteiskorvaus	113 €

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.6.2023 lukien 3,5 prosenttia. Henkilöstön edustajien korvaukset 1.6.2023 (3,5 prosenttia)

2.2. Palkantarkistukset vuodelle 2024:

Palkankorotusten ajankohta, määrä ja tapa sovitaan paikallisesti luottamusmie- hen kanssa yhdistyksen tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne huomioiden. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yhdistyksen tai työpai- kan talous- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä 1.2.2024 mennessä. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yhdistyksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoit- teena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa sekä tuottavuuden kehitty- mistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Jos paikalliseen sopimukseen ei päästä 29.2.2024 mennessä, korotetaan palk- koja 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 2,0 prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin paikallisella erällä, jonka suuruus lasketaan tammikuun 2024 palkkasummasta luontoisetuineen. Työnantaja päättää paikallisen erän käytöstä.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.4.2024 lukien 2,0 prosenttia.

1.4.2024 (2,0 prosenttia)

Y1 1 671,38

Y2 1 790,49

Y3 2 006,96

Y4 Säännöllisen työajan keskiansio Y3 2 889 € (9/2021)

N1 1 758,06

N2 1 898,72

N3 2 093,58

N4 2 364,80

N5 Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 132 € (9/2021)

A 1 715,83

B 1 765,20

C 1 903,78

D 1 992,04

E 2 216,57

R1 1 646,36

R2 1 980,10

R3 2 367,14

R4 Säännöllisen työajan keskiansio R3 2 965 € (9/2014)

Pääluottamusmiehen korvaus	163 €
Luottamusmieskorvaus	93 €
Työsuojeluvaltuutettu	47 €
Yhteiskorvaus	116 €

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.4.2024 lukien 2,5 prosenttia. Henkilöstön edustajien korvaukset 1.4.2024 (2,5 prosenttia)

Selvitys paikallisen erän jakamisesta:

Paikallisen erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja luotta- musmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kahden kuu- kauden kuluessa erän jakamisesta lukien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut ko- rotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkanko- rotusten kokonaismäärä. Mikäli selvitystä ei anneta, erä jaetaan yleiskorotuk- sena.

3. Runkosopimuksen ja liitteiden tekstimuutokset Muutetaan pykälän 4. -kohtaa seuraavasti:

6 § Työaika

…

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perustel- tua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Viikkotyö- aika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kuuden 12 kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen

työaika saa, paitsi neuvontatyössä, ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

…

Lisätään pykälään tekstiä seuraavasti:

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan välinen erotus edellyttäen, että työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle hoitovapaan keskeyttämisestä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaa- seen. Edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen työsuhde ennen lap- sen syntymää.

Runkosopimuksen 20 § uudessa alla olevassa muodossaan sovelletaan tämän sopimuksen voimaantulosta alkaen niihin toimihenkilöihin, joihin noudatetaan 1.8.2022 voimaan tulleita sairausvakuutuslain perhevapaita koskevia muutok- sia. Mikäli toimihenkilöön noudatetaan 31.7.2022 voimassa olleita perhevapaita koskevia sairausvakuutuslain määräyksiä, noudatetaan työsuhteessa 31.7.2022 voimassa ollutta, edellä kirjattua, runkosopimuksen 20 §.

20 § Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa

1. Toimihenkilön raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) mukaiseen raskausrahaan, suoritetaan toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan välinen erotus työsopimuslain (32/2022) mukaisen raskausvapaan ajalta 40 arkipäivältä, edellyttäen, että työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta en- nen lapsen syntymää.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle hoitovapaan keskeyttämisestä.

3. Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5

§:n 1–3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan, suoritetaan toimihenki- lön saaman päivärahan ja palkan välinen erotus työsopimuslain (32/2022) mukaisen vanhempainvapaan ajalta 32 arkipäivältä yhdenjaksoisesti van- hempainvapaan alusta lukien. Edellytyksenä on kuuden kuukauden mit- tainen työsuhde ennen lapsen syntymää tai adoptiolapsen hoitoon otta- mista.

Pöytäkirjamerkintä:

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta pal- kalliseen vanhempainvapaaseen ei synny sillä perusteella, että toi- mihenkilölle on sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 7 §:n mukai- sesti luovutettu vanhempainrahapäiviä.

Lisätään pykälään uusi momentti seuraavasti:

26 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista

…

Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valta- kunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdol- lisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mai- nittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

4. Tekniset muutokset

Muutetaan pykälän 2. kohdan tekstiä seuraavasti:

18 § Lääkärintarkastukset

…

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin määräämässä raskauteen liittyvässä tarkastuksessa tai tutkimuksessa tai todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuk- sessa saadakseen äitiyspäivärahan raskausrahan.

…

5. Allekirjoituspöytäkirjan muut asiat ja työryhmät

5.1. Vuosilomalaskentatyöryhmä

Sopimusosapuolet asettavat työryhmän selvittämään viisipäiväiseen vuosilo- malaskentaan siirtymistä neuvonta-alalla. Loman määrää ei ole tarkoitus lisätä. Työryhmän muodostavat liittojen neuvottelijat. Työryhmän määräaika on 28.2.2024.

Helsingissä, 28.2.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AMMATTILIITTO JYTY RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxx

AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

AGRONOMILIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXX

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseninä olevien maaseutuelinkeinoja pl. metsätalous harjoittavien sekä neuvonta- alalla toimivien ja niihin liittyvää tutkimustoimintaa suorittavien jäsenten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin. Sopimusta noudatetaan myös em. jäsenten oman toimintansa ohessa harjoittamaan muuhun pienimuotoi- seen yritys- tai muuhun vastaavaan toimintaan, jota varten ei ole perus- tettu omaa itsenäistä yhtiötä tai yhdistystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Maaseutuelinkeinoilla tarkoitetaan varsinaisen maataloustoimin- nan lisäksi sen ohessa harjoitettavaa elinkeinotoimintaa.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske

a) johtoon kuuluvia, kuten esimerkiksi toimitusjohtajia, toiminnanjohta- jia ja heidän välittömiä esimiesasemassa olevia alaisiaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän kohdan piiriin kuuluvat pääasiassa henkilöstöhallinnollista, taloudellista ja toiminnallista vastuuta kantavat johtoon kuuluvat toi- mihenkilöt. Ko. henkilöiden kanssa voidaan sopia siitä, että työeh- tosopimus koskee heitä kokonaisuudessaan tai sovittavilta osil- taan.

b) palkkamääräysten osalta määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen neljän ensimmäisen kuukauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ko. henkilöillä tarkoitetaan lähinnä harjoittelijoita, koululaisia ja vas- taavia tilapäisiä työntekijöitä.

c) oppilaitosten palveluksessa olevia

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti, mikäli toimihenkilö ei kuulu työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallisen ilmoituksen vaatimus tulee voimaan 1.1.2017 alkaen. Työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle kuulumista kos- keva ilmoitus ei voi tulla sovellettavaksi takautuvasti.

2. Tätä sopimusta voidaan täydentää työnantajakohtaisesti asianomaisten, sopimukseen osallisten välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mainita soveltamisala sekä runkosopimuksen muutokset.

2 § Työn johto ja jakaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti määräytyvästä koeajasta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

14 päivää	työsuhteen kestettyä enintään vuoden,
1 kuukautta,	jos työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta
2 kuukautta,	jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta
4 kuukautta,	jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta
6 kuukautta,	jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta ja yhden kuukauden, jos työ- suhde on kestänyt yli 5 vuotta.

Työsopimuksessa toimihenkilön irtisanomisajaksi voidaan kuitenkin edellä sanotusta poiketen sopia enintään 2 kuukautta. Toimihenkilön irtisanomis- aika ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudattama irtisanomisaika.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päätty- mispäivää seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

2. Jos vakituiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudatta- matta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa ennen työ- sopimuksen mukaisen määräajan päättymistä, tulee hänen korvata työn- antajalle täten aiheuttamansa vahinko.

5 § Palkat ‌

1. Palkkaperusteista on sovittu palkkasopimuksella, joka on tämän työehto- sopimuksen liitteenä.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihen- kilön ilmoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla

toimihenkilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jol- loin rahalaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

Tuntipalkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia keskimäärin viikossa.

Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä ole kohdan 4 mukainen tilanne

2. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Pidentämisestä ja tasoittumisesta on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

3. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) yhden (1) tunnin pi- tuiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepo- tauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perustel- tua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Viikkotyö- aika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään 12 kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa, paitsi neuvontatyössä, ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia vii- kossa.

5. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Osa-aikaisille työajan lyhennys annetaan työajan suhteessa.

Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

6. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 4. kappaleen mukaisesti taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä, josta työn- tekijän työ- ja vapaa ajat käyvät ilmi.

7. Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta työaikapankkia koskevan liitteen mukaisesti sen jälkeen, kun siitä työnantaja on yt-menettelyssä henkilöstölle tiedottanut.

8. Työaikalain 12.2 §:n tarkoittama liukuvan työajan seurantajakso saa olla enintään 12 kuukautta.

9. Työaikalain 18.1 §:n tarkoittama työajan enimmäismäärää koskeva ajan- jakso, jonka aikana työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa, on enintään 12 kuukautta.

10. Työaikalain 13.2 §:n tarkoittama joustotyöajan tasoittumisjakso on enin- tään 26 viikkoa.

7 § Lisätyö ‌

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja lainmukaisen vuo- rokautisen tai viikoittaisen työajan välisenä aikana. Lisätyö korvataan yksinker- taisella palkalla, joka lasketaan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärästä.

7a § Koulutus, tilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät ‌

Työnantaja voi määrätä enintään 20 lisätyötunnin sijoittamisesta kalenterivuo- dessa. Kyse voi olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista kehittämistilaisuuk- sista tai varsinaisista työtehtävistä, ei kuitenkaan 11 §:ssä sovittavista näytte- lyistä ja niitä vastaavista tilaisuuksista.

Lisätyötuntien sijoittamisestä enintään 8 tuntia voidaan käyttää työtehtäviin ja enintään 12 tuntia koulutukseen ja erilaisiin kehittämistilaisuuksiin. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka.

Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että työvuoro pitenee esim. koulutuksen ja kehittämistilaisuuden keston verran. Työaika voidaan sijoittaa myös lauantaille. Lauantaille työaikaa sijoitettaessa tulee työpäivän pituuden olla vähintään 4 ja enintään 8 tuntia ja työtä voidaan teettää enintään kolmena lauantaina vuo- dessa. Lisätyötunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhä- viikon lauantaille.

Säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta sekä koulutus- ja kehit- tämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy va- rautumaan ao. tilaisuuksiin ja tehtäviin. Työntekijällä on oikeus tapauskohtai- sesti kieltäytyä lisätyöstä vapaapäivänä.

8 § Ylityö ‌

1. Ylityöstä maksettava palkka vaihdetaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita, vastaavaan vapaa-aikaan, jolloin vapaa-aikaa ei koroteta jäljem- pänä mainituin prosenttiosuuksin. Vapaa-aika on annettava ja otettava enintään 6 kuukauden mittaisen tasoittumisjakson kuluessa sen jälkeen, kun enintään 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päättynyt.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain salli- missa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta

ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enim- mäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovel- lettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa jaetaan pe- ruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä luvulla 163 silloin, kun säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 160 silloin kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia viikossa.

4. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoittumisjakson alkamisajan- kohta.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus ‌

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

2. Neuvontatyötä tekeviin ei sovelleta 7 §:n eikä 8 §:n määräyksiä. Mikäli neuvontatyötä tekevien toimihenkilöiden työaika ei tasoitu enintään 6 kuu- kauden kuluessa sen jälkeen kun 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päättynyt, korvataan ylityötunnit yksinkertaisella palkalla, joka lasketaan 7

§:n mukaisesti.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajankohta.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnun- taityöstä muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti. Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vastaavaan vapaa-aikaan.

Sunnuntaityöksi katsotaan työ, jota tehdään sunnuntaina tai muuna kirkol- lisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä.

11 § Näyttelykorvaus ‌

1. Työaikalainsäädännön ulkopuolella olevalle toimihenkilölle suoritetaan toi- mihenkilön kanssa sovittava erillinen korvaus näyttelyistä ja vastaavista tilaisuuksista, mikäli hän tekee työtä poikkeuksellisesti siten, että työnan- taja voi valvoa hänen työajan käyttöään.

2. Muiden toimihenkilöiden kanssa voidaan 7, 8 ja 10 §:ien estämättä tehdä vastaava sopimus.

12 § Lepoajat ‌

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava keskimäärin vähintään 35 tunnin viikkolepo. Mainitun pituinen viikkolepo voidaan antaa viikon muu- nakin aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön, sunnuntaina suoritetta- van työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viik- kojen (seitsemän päivän ajanjaksojen) vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viik- kolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

3. Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä poikkeuksia

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enin- tään 3 tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkole- ponsa aikana.

13 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päät- tyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä tai kun toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmak- suvelvollinen.

Poissaolo voidaan sovittaessa korvata myös vastaavalla määrällä työtun- teja.

2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään kiinteää jakajaa 21,5.

3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa käytetään tuntipalkka- jakajaa.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden ja maksuperustei- den osalta noudatetaan, ellei toisin ole sovittu, kulloinkin voimassa olevan val- tion virkaehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä.

15 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilö, joka on palvellut saman työnantajan palveluksessa vähin- tään 10, mutta alle 15 vuotta 31.3.1994 mennessä, saa kaksi lisälomapäi- vää.

3. Xxxxxxxxxxxx, joka on saavuttanut oikeuden 36 arkipäivän lomaan 31.3.1994 mennessä, ei tätä oikeuttaan menetä, vaan hänen lomaoikeu- tensa kertyy kolme päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Muutoin noudatetaan vuosilomalakia.

4. Vuosiloman ajalta palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäi- vänä.

Paikallisesti sopien EU-hankkeisiin liittyen lomapalkka ja lomaltapaluu- raha voidaan maksaa tavanomaisen kuukausipalkan yhteydessä. Loma- palkka maksetaan vuosilomalain määrittelemillä prosenteilla. Mikäli työ- suhde päättyy siten, että lomapalkan sijasta maksetaan lomakorvaus tai että henkilö ei palaa vuosilomaltaan työhön, lomaltapaluuraha voidaan pe- riä takaisin.

16 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapa- luurahaa 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluuraha lasketaan lakisääteisestä vuosilomasta.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi en- nen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 lu- vun 7 §:ssä mainitun syyn takia.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuu- den suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvol- lisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisa- nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työ- hön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluu- rahaan.

5. Lomaltapaluuraha tulee suorittaa kesä- ja talviloman osalta seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lomalta- paluurahan suorittamisesta kesäloman osalta viimeistään lomakauden jäl- keen kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloman osalta ennen seu- raavan lomakauden alkua.

6. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa kokonaan tai osit- tain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

17 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden aiheuttaman työkyvyttö- myyden vuoksi seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään	Palkat
yhden kuukauden	sairastumispäivä + 9 arkipäivää
neljä kuukautta	4 viikolta
kolme vuotta	5 viikolta
viisi vuotta	6 viikolta
kymmenen vuotta	8 viikolta

Mikäli työkyvyttömyys johtuu työtehtävässä tapahtuneesta tapaturmasta, maksetaan palkkaa enintään kahdeksalta viikolta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, maksetaan toimihen- kilölle puolet hänen palkastaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yh- deksältä arkipäivältä.

Lisäedellytyksenä sairausajan palkanmaksulle on, että työsuhde edelleen jatkuu ja että sairautta ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimat- tomuudella.

Mikäli työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suoritta- maan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastu- misjakso.

2. Xxxxxxx toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oi- keuttavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä työnanta- jalle sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle palautettavan päivärahan hakemista varten tarvittavat selvitykset.

3. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työky- vyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairasajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on mak- settu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työn- antajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenki- löltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärin- todistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset.

17a § Osasairauspäiväraha ‌

Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työhön paluuta pitkän työkyvyt- tömyyden jälkeen. Sopiminen on molemmille osapuolille vapaaehtoista.

18 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintar- kastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laborato- rio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tark- kailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

‒ sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen

‒ krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

‒ muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ul- kopuolella

‒ syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyt- tömyys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin määräämässä raskauteen liittyvässä tarkastuk- sessa tai tutkimuksessa tai todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen raskausrahan.

3. Terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy työterveyshuoltosopimuksen tarkoittamassa terveystar- kastuksessa, tai niissä tutkimuksissa tai tarkastuksissa, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön.

4. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei on- nistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireel- lisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

19 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen per- heensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa 17 §:n ja siinä mainittujen menettelytapaa kos- kevien määräysten mukaisesti kolmelta kalenteripäivältä, mikäli toimi hen- kilö osoittaa luotettavalla selvityksellä, työnantajan vaatiessa lääkärinto- distuksella, lapsen hoidon vaativan välttämättä vanhemman läsnäoloa. Palkallisuuden edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä tai, että toimihenkilö on yksinhuoltaja

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kursseille tai väestönsuojelulain mukaiseen koulutukseen, maksetaan hä- nelle palkka ja kertausharjoitusten osalta palkan ja reserviläispalkan ero- tus osallistumispäivältä

7. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sen vuoksi, että hän osallistuu jäse- nenä allekirjoittajajärjestön tai sen jäsenjärjestön ylimpien päättävien elin- ten työehtosopimusasioita käsittelevään kokoukseen.

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan välinen erotus edellyttäen, että työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle hoitovapaan keskeyttämisestä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaa- seen. Edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen työsuhde ennen lap- sen syntymää.

20 § Raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräyty- vät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle hoitovapaan keskeyttämisestä.

3. Toimihenkilölle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 5

Pöytäkirjamerkintä:

Lapsella voi olla yksi tai kaksi juridista vanhempaa. Oikeutta palkal- liseen vanhempainvapaaseen ei synny sillä perusteella, että toimi- henkilölle on sairausvakuutuslain (28/2022) 9 luvun 7 §:n mukai- sesti luovutettu vanhempainrahapäiviä.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies ja henkilöstön edustajien korvaukset ‌

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudes- taan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuut- tamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä työstä erottaa.

3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tä- män edustajalle.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaan työnantajayhteisöön kuuluvia työnantajia voidaan pitää tätä pykälää sovellettaessa yhtenä työnantajana.

4. Pääluottamusmieskorvaus on 1.6.2023 alkaen 159 euroa kuukaudessa ja 1.4.2024 alkaen 163 euroa kuukaudessa, luottamusmieskorvaus on 1.6.2023 alkaen 91 euroa kuukaudessa ja 1.4.2024 alkaen 93 euroa kuu- kaudessa. Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 1.6.2023 alkaen 46 euroa kuukaudessa ja 1.4.2024 alkaen 47 euroa kuukaudessa. Henkilön hoita- essa molempia em. luottamustehtäviä, korvaus on 1.6.2023 alkaen 113 euroa ja 1.4.2024 alkaen 116 euroa.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevalla liitolla, sen rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella ennen työajan alka- mista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovit- taessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdol- lista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen sovel- tuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvo- teltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaik- kaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvalli- suudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyk- siä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoi- mintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja jär- jestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saa- puvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopi- muksen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asian- omaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun ala- osaston ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luotta- musmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saa- vuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkais- tavaksi.

26 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

27 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Sopimuskausi alkaa 28.2.2023 ja päättyy 31.1.2025. Työehtosopimus jatkuu 31.1.2025 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

AMMATTILIITTO JYTY RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 1

Palkkausjärjestelmät

PALKKASOPIMUKSET

1. Yleinen palkkaluokitus

2. Neuvonta-alan palkkaluokitus

3. Käsi- ja taideteollisuusalan palkkaluokitus

4. Rakennussuunnittelun ja -neuvonnan palkkaluokitus

5. Salaojateknikkojen palkkaluokitus (LIITE 2)

1. YLEINEN PALKKALUOKITUS

‒ peruspalkka

‒ tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.1)

	1.6.2023
Y 1	1 638,61
Y 2	1 755,38
Y 3	1 967,61
Y 4	Säännöllisen työajan keskiansio Y3 oli 2 889 € (9/2021).

‒ henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

	1.4.2024
Y 1	1 671,38
Y 2	1 790,49
Y 3	2 006,96
Y 4	Säännöllisen työajan keskiansio Y3 oli 2 889 € (9/2021).

2. NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXXXX

‒ peruspalkka

‒ tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.2)

‒ henkilökohtainen palkanosa

Tehtäväryhmien peruspalkat

	1.6.2023
N 1	1 723,59
N 2	1 861,49
N 3	2 052,53
N 4	2 318,43
N 5	Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 132 € (9/2021)

	1.4.2024
N 1	1 758,06
N 2	1 898,72
N 3	2 093,58
N 4	2 364,80
N 5	Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 132 € (9/2021)

3. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS

‒ peruspalkka

‒ tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.3)

	1.6.2023
A	1 682,19
B	1 730,59
C	1 866,45
D	1 952,98
E	2 173,11

‒ henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

	1.4.2024
A	1 715,83
B	1 765,20
C	1 903,78
D	1 992,04
E	2 216,57

4. RAKENNUSSUUNNITTELUN JA –NEUVONNAN PALKKALUOKITUS

Tämän luokituksen mukaan määritellään työehtosopimuksen piiriin kuulu- vien Maaseutukeskusten rakennussuunnittelijoiden, -piirtäjien tms. palk- kaehdot.

Kuukausipalkka muodostuu

1. Peruspalkasta

2. Henkilökohtaisesta palkanosasta

1. Peruspalkka

Peruspalkka on kiinteä kuukausipalkka. Peruspalkka määräytyy teh- tävän vaativuuteen perustuvan tehtäväryhmittelyn mukaisesti.

Tehtäväryhmään R 1 kuuluvat piirtäjät ja tekniset avustajat ja avus- tavat suunnittelijat. Tehtäväryhmiin R 2 - 3 kuuluvat itsenäisesti esi- miehen tai asiakkaiden osoittamia työkohteita suunnittelevat toimi- henkilöt. Tehtäväryhmässä ”R 4 Palkkaryhmien yläpuoliset” tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän R 3 keskipalkan työehtosopimuksen soveltamisalalla.”

Palkkataulukko

	1.6.2023
R 1	1 614,08
R 2	1 941,27
R 3	2 320,73
R 4	Säännöllisen työajan keskiansio R3 oli 2 965 € (9/2014)

	1.4.2024
R 1	1 646,36
R 2	1 980,10
R 3	2 367,14
R 4	Säännöllisen työajan keskiansio R3 oli 2 965 € (9/2014)

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen (koskee em. palkkasopi- muksia)

1. Henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteet

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahdenlaisten perusteiden mu- kaan, joista toiset liittyvät henkilön ammatinhallintaan ja valmiuksiin, toiset työsuorituksiin.

Työsuorituksiin liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi työn laatua, määrää ja työn euromääräistä tulosta.

Ammatinhallintaan liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi koulutusta, työkokemusta, palvelukykyä, joustavuutta ja valmiutta erityistehtäviin. Henkilökohtaisen palkanosan tulisi perustua muun muassa näille perus- teille. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet määritellään työnantajakohtaisesti henkilöstöryhmittäin.

2. Henkilökohtaisen palkanosan määrä

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan ero- tus. Henkilökohtainen palkanosa on enintään 50 % peruspalkasta.

3. Menettely henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä

3.1 Työnantaja – luottamusmies

Työnantajan soveltamat yleiset periaatteet käydään vuosittain läpi esimiehen ja kyseisen henkilöstöryhmän luottamusmiehen kanssa. Luottamusmies saa tässä yhteydessä tiedot keskiarvoina edusta- mansa henkilöstöryhmän ansiotasosta ja -kehityksestä tehtäväryh- mittäin tai vastaavalla tavalla.

3.2 Työnantaja - toimihenkilö

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toimihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Esimerkkilomak- keita laaditaan osapuolten yhteistyönä.

Tässä kehityskeskustelussa lähtökohtana on edellisessä keskuste- lussa toimihenkilölle asetetut tavoitteet ja niistä suoriutuminen. Ta- voitteen ylittäminen tai alittaminen johtaa keskusteluun henkilökoh- taisen palkanosan määrästä. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan siten joko korottaa tai alentaa.

Henkilökohtaisen palkanosan muutosten perusteet (esim. kehitys- keskustelulomake) tulee pyydettäessä antaa kirjallisena toimihenki- lölle.

4. Menettely tehtäväryhmän muuttuessa

Milloin tehtävien vaativuus muuttuu siinä määrin, että tapahtuu tehtävä- ryhmästä toiseen siirtyminen, muuttuu palkka seuraavan kuukauden alusta lukien. Samassa yhteydessä harkitaan uudelleen henkilökohtaisen palkanosan perusteet, jolloin sitä voidaan korottaa tai alentaa.

Liite 1.1 YLEINEN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Y 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen toiminnan perustehtäviä ja toimintoja tukevia palvelu- tehtäviä.

Y 2 Hallinto- ja asiakaspalvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen hallinto- ja palvelutoimintoihin liittyviä ja edellyttävät riit- tävää perehtyneisyyttä kyseisiin palvelutehtäviin. Tehtävät vaativat työkoke- musta ja ammattikoulutusta.

Y 3 Asiantuntijatehtävät

Tehtävät käsittävät yhden tai useamman toiminnon ja niihin liittyy myös talou- dellista vastuuta. Tehtävät edellyttävät koulutuksella ja työkokemuksella hankit- tua syvällistä asiantuntemusta.

Y 4 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativimpia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän Y 3 keskipalkan työehto- sopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.2 NEUVONNAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

N 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat palveluluonteisia neuvontatehtäviä ja edellyttävät ammattikoulu- tusta.

N 2 Neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat laajalle asiakasryhmälle suunnattuja neuvontatehtäviä ja edellyt- tävät ammatillista pätevyyttä sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

N 3 Vaativat neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat monipuolisia ja eri asiakasryhmiin kohdistuvia vaativia neuvonta- tehtäviä ja edellyttävät laajaa ammatillista pätevyyttä sekä vastuuta töiden hankkimisesta ja työkokonaisuuksista.

N 4 Kehitystehtävät

Tehtävät ovat kehityspainotteisia erikoisneuvontatehtäviä ja niihin liittyy vastuu tehtäväkokonaisuuksista tai projekteista ja / tai työnjohdosta. Tehtävät edellyt- tävät kokonaisuuksien laajaa hallintaa ja syvällistä erityiskoulutusta.

N 5 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän N 4 keskipalkan työehto- sopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.3 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Käsi- ja taideteollisuusalalla voidaan maksaa uudelle työntekijälle, jolla on teh- tävään riittämätön koulutus tai työkokemus, palkkana 12 kuukauden ajan 10 % alle palkkaryhmässä sovitun peruspalkan.

Vaativuusluokittelu

A Avustavat tehtävät

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä tai alkavista neuvonta- tahi palve- lutehtävistä.

B Käsityöneuvonta

Toimi muodostuu perusneuvonnassa vaadittavaa ammattiosaamista edel- lyttävistä tehtävistä ja siihen voi liittyä toiminnallista ja rajattua taloudellista vastuuta. Toimi edellyttää ammatillista pohjakoulutusta ja riittävää työko- kemusta.

C Vastuu toiminnosta

Toimi käsittää vastuun yhdestä tai useammasta osatoiminnosta. Toimeen liittyy taloudellista ja / tai esimiesvastuuta. Tehtävät suoritetaan itsenäi- sesti yleisohjeita noudattaen. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkea- koulutasoista koulutusta tai vastaavaa työkokemusta.

D Vastuu toimintakokonaisuudesta

Toimi käsittää vastuun toimintakokonaisuuksista tai useita vastuualueita eri tulosalueilla. Toimeen liittyy laaja taloudellinen ja / tai esimiesvastuu. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tahi oman erikoisalansa syvää ja laajaa ammatillista osaamista.

E Erityisasiantuntijatehtävät

Toimi muodostuu tulosaluevastuusta ja / tai itsenäisten asiantuntijatehtä- vien hoidosta, suunnittelusta, kehittämisestä tai johtamisesta. Siihen liittyy vaativaa taloudellista- ja / tai henkilöstövastuuta.

LIITE 2

Neuvonta-alan runkosopimuksen 1 §:n 2-kohdassa tarkoitettu salaojateknikoiden työehtoja koskeva

Pöytäkirja

1 § Soveltamisala

Salaojateknikoiden työsuhteissa noudatetaan neuvonta-alan runkosopimusta seuraavin poikkeuksin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä pöytäkirjalla ei muuteta ilman työsopimuslaissa tarkoitettua tuotannollista tai taloudellista perustetta niitä ennen pöytäkirjan voi- maantuloa noudatettuja palkkaperusteita, mistä työsopimuksella tai vastaavalla tavalla oli sovittu työnantajan ja toimihenkilön kes- ken.

2 § Työaika ja tasoittumisjakso

Neuvonta-alan runkosopimuksen 9 §:n mukaan. Toimihenkilön työaika on va- paamuotoinen siten, että sen pituus voi vaihdella päivittäin ja viikoittain toimi- henkilön päättämällä tavalla. Työajan tasoittumisjakso on yksi vuosi.

3 § Palkkaus

Toimihenkilöihin sovelletaan neuvonta-alan palkkaluokitusta ja tehtäväryhmä on N 3, ellei paikallisesti toisin sovita.

Toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka muodostuu kahdesta osasta, tehtävien vaativuuden mukaisesta palkkaryhmän mukaisesta peruspalkasta, joka arvioidaan tehtäväkohtaisesti ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Henkilökohtainen palkanosa voi määräytyä joko arvioimalla toimihenkilön työ- suoritusta (Neuvonnan runkosopimuksen mukaisesti) tai laskutetun palvelu- myynnin perusteella. Noudatettavasta määräytymisperusteesta sovitaan työso- pimuksessa.

Katevaatimusprosentti on 25, ellei paikallisesti toisin sovita, laskettuna laskute- tusta palvelumyynnistä. Tällöin em. myynnistä on vähennetty henkilökohtaiset kulut (palkkakustannukset + palkan sivukulut ml. lomapalkka ja lomaltapaluu- raha + matkakustannukset + muut henkilökohtaiset kulut). Katteella rahoitetaan toiminnasta aiheutuvia muita välillisiä tai välittömiä kustannuksia, kuten toimin- nan yleiskustannukset, postitus- ja arkistointi-, toimistoväline-, tuotekehitys-, koulutus-, markkinointi- ja työvälineiden hankintakulut. Ko. katevaatimuksen ylittävä laskutus lisää henkilökohtaisen palkanosan määrää samassa suh- teessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yllämainittuihin "muihin henkilökohtaisiin kuluihin" sisältyy eriä, jotka ovat katteella rahoitettavissa toiminnassa, tämä voi an- taa perusteita sopia katevaatimusprosentista paikallisesti toisin.

Toimihenkilön osuus tavanomaisesta olennaisesti poikkeavan urakan hanke- kohtaisesta laskutuksesta sovitaan erikseen.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 50 % peruspalkasta.

Palkanmaksu tapahtuu palkan kertymiskuukautta seuraavan kuukauden kulu- essa ja edellyttää kertymiskuukauden raportin toimittamista työnantajan mää- räämässä ajassa.

Sairausajan palkka ja lomaltapaluuraha lasketaan em. kokonaispalkan perus- teella.

4 § Tulospalkka- / voittopalkkiot

Työnantajalla on mahdollisuus em. palkkauksen lisäksi maksaa tulospalkkaa tai vuosittaista voittopalkkiota. Voittopalkkion maksamisen periaatteet selvitetään etukäteen.

5 § Muut korvaukset

Mahdollisista muista kulukorvauksista, kuten tarvikerahoista, työhuonekorvauk- sista ja puhelinkorvauksista sovitaan paikallisesti.

6 § Muut asiat

Merkittiin pöytäkirjaan, että salaojateknikoilla on oikeus yhteiseen luottamus- mieheen. Luottamusmiestä koskee ne asiat, mitä luottamusmiehestä on sovittu neuvonta-alan runkosopimuksessa.

7 § Voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten neuvonta-alan runkosopimus.

Sopimus paikallisesta sopimisesta

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ke- hittämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustu- vaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yh- distys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Li- säksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle. Perustelut tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, josta laadi- taan pöytäkirja.

Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopi- mus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauk- sessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetettävä työeh- tosopimuksen osapuolille.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimus- osapuolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus kahden kuukauden kulu- essa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai jommallakummalla sopimusosapuolella estää sen soveltaminen. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopi- musosapuolten sopimana ajankohtana.

5 §

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuk- sen erimielisyydet.

7 §

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Etäyhteydellä toukokuun 5. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 3

Esimerkki paikallisesta työaikapankkisopimuksesta ”Työaikapankki ry:ssä”

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elä- mäntilanteiden huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön te- hostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjär- jestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja va- paa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoi- tuksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Toimihenkilön on tehtävä kirjallinen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilme- nee kunkin toimihenkilön työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi pal- kaksi.

Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikapankin saldojen kertymää ak- tiivisesti sekä järjestää toimihenkilölle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa toimihenkilön poissaoloajan töiden järjestelystä sekä tuurausten tai korvaavien toimihenkilöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

‒ ylityöstä annettava 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettu vapaa-aika

‒ sunnuntaityökorotus

‒ liukuvan työajan + saldoa

‒ pidennetyn työajan osuus normaalin työajan ylimenevältä osuudelta

‒ tuntipalkkaisten normaalia työaikaa

‒ lomaltapaluurahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

‒ vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työajan tunteja siirrettäessä pienenee toimihenkilön palkka ko. ajalta siirrettä- vän tuntimäärän mukaisesti.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 320 tuntia. Maksimimää- rän lähestyessä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä toimihenkilön työt niin, että maksimi tuntimäärä ei ylity.

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimie- hen ja toimihenkilön kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja toimihenkilön henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan aikaan. Vähimmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Xxxxxx toimihenkilö todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työaikavapaa kolmannen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettä- väksi. Työkyvyttömyydestä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 17

§:n 6. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja toimihenkilö tekevät kirjalli- sen sopimuksen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Vapaana pidettävä aika ei ole työaikaa, mutta kerryttää vuosilomaa kuten työ- aika.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilo- maoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan toimihenkilölle sen hetken mukaista säännöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilöta- solla työaikapankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenki- löiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan kes- kitetysti osavuosikatsausten mukaisesti. Työaikapankkijärjestelmän toimivuu- desta, puutteista tai muutostarpeista tulee informoida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasaldoista ja niiden vapaana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli asiasta ei sovita, toimihenkilö päättää vapaan pitämisajankoh- dista.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä toimihenkilöllä on oikeus päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinker- taisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina toimihenkilön kuole- man ja työsuhteen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko va- paana tai rahana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mukaisilla neuvottelujärjestyksillä.

Koulutussopimus

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua kou- lutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuotta- matta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Xxxxxxx kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava

vähintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pi- temmästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimusosapuolet kiinnittävät huomiota varaluottamusmiehen val- miuksiin hoitaa varsinaisen luottamusmiehen tehtäviä, ja tässä tar- koituksessa suosittelevat, että varaluottamusmiehellä olisi mahdol- lisuus käydä vähintään perustason luottamusmieskurssit ja vuosit- taiset neuvonta-alan ajankohtaispäivät työajalla. Kurssin tai muun koulutuksen käymisestä ja ansiomenetyksen korvaamisesta sovi- taan kuitenkin aina erikseen työnantajan ja asianomaisen varaluot- tamusmiehen välillä.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- temmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomai- nen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työs- kentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekiste- röidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 3.12.1993 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 28.10.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Luottamusmiessopimus

6.11.2012

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Xxxxxxxxxxxxx työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä nii- den palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuk- sen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmieheksi voidaan valita yksi valituista luottamusmiehistä sil- loin, kun yrityksessä / yhteisössä on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmie- hiä.

3. Yritykseen / yhteisöön luottamusmiehen valitsevat yrityksen / yhteisön pal- veluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraa- vaa:

Pöytäkirjamerkintä1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liit- toon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamus- miehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voi- daan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suu- reen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen / yhteisöön voidaan valita tä- män sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen / yhtei- sön itsenäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmie- hen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen / yhteisön palveluk- sessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin

ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen / yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämi- sen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luot- tamusmiesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vas- taamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille jär- jestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaa- lin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työ- paikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimitta- mista.

Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen esty- neenä ollessaan varaluottamusmies.

Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroa- misesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luotta- musmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työeh- toja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyk- siä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luotta- musmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työso- pimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen

ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön tämän luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suos- tumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimi- henkilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 13 §:ään si- sältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta päätettäessä sairauden johdosta on noudatettava irtisanomisaikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin näh- den.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai yrityksen / yhteisön luottamusmiehenä toimi- neeseen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuo- nekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 mo- mentissa on säädetty.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edusta- jana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädän- nön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihen- kilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henki- löstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittä- miseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla sovittavalla tavalla yhteistoiminnasta yrityksissä koskevan lain 3 lu- vun mukaiset tiedot sekä seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tie- dot:

2.1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

2.3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

2.4. Yrityksen / yhteisön koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henki- löstöä.

3. Kohdissa 2.1 ja 2.3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheut- tamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yrityk- seen / yhteisöön työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihen- kilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 2.1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerä- tään.

4. Mikäli yrityksessä / yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luotta- musmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmies- tehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle

myönnettävästä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan.

Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen / yhteisön toiminnalliset edellytyk- set sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytys- tai tallennustilaa tehtäväs- sään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yritys- / yhteisökohtai- sella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvitta- essa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luotta- musmiehen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimis- totilaa, mikäli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten esim. sähköpostia, luottamusmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimi- essaan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksenperus- teista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista varten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, tämä korvataan työeh- tosopimuksen mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä lisää hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoi- tamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Varaluottamusmiehen osalta viitataan koulutussopimuksen 4 § 1 kohdan pöytäkirjamerkintään.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa ole- vassa koulutussopimuksessa.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivy- tystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista yksi annetaan kummallekin osapuolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä / yhteisössä. paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmie- hen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttami- sen peruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä marraskuuta 2012.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuo- lelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomis- ajoin.

Helsingissä 14.11.2012

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Kehityskeskusteluesimerkit

Työehtosopimuksen sivuilla 23 – 24 on määräykset koskien henkilökohtaista palkanosaa.

Seuraavilla sivuilla on kaksi esimerkkiä työpaikalla käytäviin työnantajan ja toi- mihenkilön välisiin keskusteluihin koskien toimihenkilön työtehtäviä ja niissä ke- hittymistä. Ensimmäinen esimerkki lomakkeineen pohjautuu edellisen työehto- sopimuksen vastaavaan esimerkkiin.

ESIMERKKI 1

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi tapahtuu osana työnantajan muuta joh- tamisjärjestelmää tavoite- ja tuloskeskustelujen yhteydessä. Siihen sisältyvät toimenkuvan läpikäynti, vuotuisista tehtävistä ja niille asetetuista tavoitteista so- piminen, henkilön suoritusarviointi sekä osaamisen arviointi.

Keskusteluja tulisi käydä, mikäli mahdollista kaksi kertaa vuodessa. Toimenku- vaa koskeva keskustelu sekä tavoite- ja tuloskeskustelu voidaan käydä yh- dessä ja kehityskeskustelu eri kerralla.

Toimenkuva- sekä tavoite- ja tuloskeskustelu vastaavat kysymyksiin: mitä minä teen ja miten suoriudun tehtävistäni. Kehityskeskustelu vastaa kysymykseen, miten sekä millä osaamisella toimihenkilö menestyy työtehtävissään.

1. Toimenkuvaa koskeva keskustelu

Tarkistetaan toimenkuva

Toiminimike, (oltava riittävän yleispätevä), johtosuhteet, hallinnollinen esi- mies

Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet.

Kuvaa esim. tekemisen laatua, kohderyhmää ja toimialuetta

Toimenhaltijan vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), toimivaltuudet, ra- portointisuhteet ja -tavat

Toimivaltuudet kuvaavat, miten toimenhoitoa ohjataan ja tuetaan: Kuka hyväksyy suunnitelmat, kenellä mahdollisuus muuttaa tavoitteita. Miten asiakashankinta tapahtuu, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, kenen kanssa käydään tuloskeskustelut.

Mikä on taloutta koskeva päätösvalta

Sidosryhmiä koskeva kuvaus

Yksinkertaisinta kuvata ajankäytön arviona. On samalla esimiehen ja toi- mihenkilön yhteinen näkemys tehtävän luonteesta.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä.

Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä vaativuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyt- täisi tehtäväryhmän muutosta.

2. Tavoite- ja tuloskeskustelu

Vastaa kysymykseen mitä minulta odotetaan ja mitä minä teen. Lomake on laadittu niin, että tavoite- ja tuloskeskustelujen osa voidaan kirjata sa- malle lomakkeelle. Keskustelun käy hallinnollinen esimies.

Tavoitekeskustelu voidaan käydä myös ryhmäkokouksena.

‒ Organisaation tavoitteet toimihenkilön kannalta. Kuvataan yhteisesti sovituilla mittareilla, joita ovat esim:

▪ Tuloksellisuudessa (taloudellisuus)

▪ Asiakaspalvelussa asiakastyytyväisyys, tuotetuntemus

▪ Kehittymisessä uudistusten käyttöönotto

▪ Työn tehokkuudessa työn organisointi, laiteosaaminen

‒ Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset palveluittain ja suoritteittain

Sovitaan yksittäisten työtehtävien osalta tavoitteet sekä niihin käytet- tävä työaika. Tämä osa keskustelusta voidaan käydä tiimikeskuste- luna, jolloin tavoitteet on helppo yhteen sovittaa.

‒ Tulos / Suoritusarviointi

Tehdään samalle lomakkeelle suunnittelukauden päätyttyä Tulokset verrattuna tavoitteisiin, yleisarviointi asteikolla 0 – 3 0 - ei tavoitteita 1 - tarvitsee kehitystoimenpiteitä 2 - vastaa sovittua 3 - erinomainen suoritus

‒ Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sovitaan niistä toimenpiteistä, miten organisaatio voi tukea toimihenki- löä tavoitteiden saavuttamiseksi (materiaaliapu, välineet)

Toimihenkilön koulutus käsitellään kehityskeskustelun yhteydessä.

‒ Johtaminen ja esimiesten tuki

Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toimihenkilö on kokenut esi- miehen työskentelyn oman toimensa hoitamisessa. Esille voidaan ot- taa mm: Tavoiteasetanta ja tavoitteista sopiminen, ohjaus, palautteen

antaminen, kannustus ja tuki. Keskusteluosan päätteeksi todetaan, mi- ten esimies kehittää omaa esimiestyötään.

‒ Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toi- mihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. (kts. allekirjoituspöytä- kirja)

‒ Kehityskeskustelussa sovittu

Tähän kootaan keskustelun aikana sovitut asiat. Sen perusteella käy ilmi,

▪ mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelu- kaudella.

▪ mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tueksi

▪ mitä esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella

3. Kehityskeskustelu

Tulisi käydä omana keskusteluna. Voidaan käydä myös osana edellistä keskustelua, mutta kehityskeskustelulle on varattava riittävä aika. Kehitys- keskustelussa arvioidaan osaamiseen ja uraan liittyvät toimihenkilön ja maaseutukeskuksen kehitystarpeet. Lisäksi voidaan käydä myös lävitse henkilökohtaisia asioita, mitkä vaikuttavat työssä jaksamiseen ja työviihty- vyyteen.

Kehityskeskustelussa arvioidaan toimihenkilön osaamisen tasot ja kehi- tystarve: Tietopuolisessa osaamisessa, tuoteosaamisessa ja työmenetel- mäosaamisessa.

Arviointikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenki- lön tämän hetkiseen osaamiseen.

Samoin sovitaan toimenpiteet osaamisalueittain osaamisen kehittä- miseksi.

Työuraan liittyvä kehitys

Tässä osassa keskustellaan, miten alaisen työtehtävät ja rooli kehittyy ja mitä uutta osaamista tulisi hankkia.

Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät

Tässä keskusteluosassa käydään lävitse työviihtyvyyteen, työmotivaati- oon ja jaksamiseen liittyviä tekijöitä.

TOIMENKUVA VUODELLE

Toimihenkilön nimi

Toiminimike

Esimies

Muut työtä ohjaavat henkilöt

Toimen tarkoitus

Toimenhaltijan vastuu-/tehtäväalueet (4 - 6 kpl)	Huom. Toimivaltuudet, raportointisuh- teet yms.

Tärkeimmät yhteistyötahot, joihin pitää yhteyttä. Työajan jakautuma.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä on

Hyväksytty suunnittelukeskustelussa

esimies toimihenkilö

esimiehen esimies

Tavoite- ja tuloskeskustelu

Suunnittelukausi ………………….-…………………………..

Toimihenkilö ……………………………………………….

Esimies ……………………………………………….

1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön toiminnan kannalta

…………………………………………………………………………………………………………

2. Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset

Tavoitteet Mittari

1.…………………………………………… …………………

2……………………………………………. …………………

3……………………………………………. …………………

4…………………………………………… …………………

5…………………………………………… …………………

6…………………………………………… …………………

Suoritusarviointi tavoitteittain ( Tarkastelu vasta suunnittelukauden jälkeen pohjaksi seuraa- valle keskustelulle ) – asteikko 0 –3.

1- ….. 2-….. 3-….. 4-….. 5-….. 6-…..

3. Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi

…………………………………………………………………………………………………………

4. Johtaminen ja esimiesten tuki – arvio esimiehen toiminnasta

…………………………………………………………………………………………………………

5. Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus edellisellä kaudella euroa/kk.

Muutostarve ja perustelut

…………………………………………………………………………………………………………

6. Kehityskeskustelussa sovittu

Toimihenkilö kehittää toimessaan

………………………………………………………………………………………………………

Esimies kehittää johtamisessaan

……………………………………………………………………………………………………… Kehityskeskustelu käyty ……../…….kuuta 20

……………………………………… ………………………………….. Esimies Toimihenkilö

Esimerkki 2

KEHITYSKESKUSTELU

Kehityskeskustelun onnistumiseksi on yrityksessä/organisaatiossa hyvä olla lomake ja tässä esitettyjä lomakemalleja voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata/täydentää organisaation tarvetta vastaavaksi. Henkilökohtai- sen palkanosan määräytymisperusteet on henkilöstöllä oltava selvillä en- nen keskustelujen aloittamista.

Kehityskeskusteluja työnantajan ja toimihenkilön välillä tulee käydä vä- hintään kerran vuodessa ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään, jos mahdollista samaa lomaketta. Liitteenä 1 olevaa kehityskeskustelulo- maketta voi muokata ja täydentää yksikön toiminnan vaatimalla tavalla. Keskustelussa palautetta annetaan sekä työnantajalle että työntekijälle.

Kehityskeskustelussa huomioidaan mm. toimenkuva, toimenkuvassa tapahtu- neet muutokset, kehitystarpeet (yrityksen ja toimihenkilön näkökulmasta), ta- voitteiden toteutuminen, oman työkyvyn ylläpito, ammatinhallinta ja miten toimi- henkilö suoriutuu työtehtävissä. On suositeltavaa, että kehityskeskustelu ja sii- hen liittyvä henkilökohtaiseen palkanosaan liittyvä keskustelu erotetaan toisis- taan.

Keskustelun sisältöä:

‒ Tarkistetaan toimenkuva: toiminimike, johtosuhteet, esimies

‒ Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet, kohderyhmä(t)

‒ Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), raportointisuhteet ja -tavat

‒ Toimihenkilön toimivaltuudet: Kuka hyväksyy suunnitelmat, kenellä mahdol- lisuus muuttaa tavoitteita, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, kenen kanssa käydään tuloskeskustelut, taloutta koskeva päätösvalta.

‒ Yhteistyötahot: Kuvataan sidosryhmien lukumäärä ja arvioidaan sidosryh- miin kohdistuvaa ajankäyttöä.

‒ Organisaation tavoitteet: Tarkastellaan toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalu- eiden kannalta, toiminnassa esiintyvät ongelmat/ häiriöt, jotka vaativat ke- hittämistä.

‒ Toimihenkilön tavoitteita tarkastellaan vastuu- ja tehtäväalueittain.

‒ Organisaation tuki: Arvioidaan työmäärää, muuta työsidonnaisuutta, koulu- tustarvetta, työvälineitä, muiden tukea

‒ Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana: Tehtävän vaativuuden mukai- nen palkkaryhmä. Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä vaa- tivuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

‒ Esimiehen toiminnan arviointi: Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toimi- henkilö on kokenut esimiehen työskentelyn oman toimensa hoitamisessa. Esille voidaan ottaa mm: tavoitteista sopiminen, ohjaus, palautteen antami- nen, kannustus ja esimiehen tavoitettavuus.

‒ Johtopäätökset kohtaan tulee keskustelun aikana sovitut asiat eri osa-alu- eista. Sen perusteella käy ilmi esim. mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella, mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tueksi.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen:

Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka perustuu työnteki- jän suoriutumiseen hänen kanssaan sovituista tulos- tai kehittymistavoitteista sekä henkilökohtaiseen osaamiseen. Suoritusarviointi on osa kehityskeskuste- lua. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toimi- henkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Arviointikriteerit on määritelty etu- käteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetkiseen suoriutumiseen. Ar- vioinnin tulee sisältää ainakin työsuorituksiin ja ammatinhallintaan liittyvät pe- rusteet.

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökohtainen lisä on enintään 50 % peruspalkasta. Henkilökohtaisen pal- kanosan suuruus voi määräytyä seuraavan arviointijärjestelmän perusteella (liite 2).

Arviointiryhmiä on 4 ja arviointikohteita 18. Kukin kohta voidaan arvioida pis- teasteikolla 1-5, joista jokainen aste on myös sanallisesti määritelty. Arvioinnin yhteispistemäärä määrittää henkilökohtaisen palkanosan. Pisteytys tapahtuu kahden desimaalin tarkkuudella ja keskiarvo pyöristetään aina lähimpänä tau- lukossa olevaan lukuun. Hyvää ja riittävää suoritusta kuvaa arviointiasteikko taso 3,00.

Mikäli jokin kohta ei sovellu arvioitavaan tehtävään, ei tätä alakohtaa ole tar- peen käyttää. Henkilökohtainen palkanosa voi kasvaa tai vähentyä. Työntekijän niin halutessa, voi häntä edustava luottamusmies osallistua keskusteluun.

Arviointiasteikon tuottamat pisteet tarkoittavat:

1= kehittämis- ja ohjaustarvetta 2= pääosin hyväksyttävä

3= tavoitteiden mukainen

4= ylittää tavoitteet

5= erinomainen ja ylittää selvästi

Esimies- ja johtotehtäväasema nostaa perus- ja henkilökohtaista palkkausta erillisen arvion perusteella. Arviointijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä hen- kilökohtainen palkanosa ei voi aleta.

Tehtävien vaativuuden muuttuessa arvioidaan henkilökohtainen palkanosa uu- delleen.

LIITE 1

TOIMENKUVAN MÄÄRITYS SUUNNITTELUKAUDELLE 200 -200

Toimihenkilön nimi
Toimi
Esimies
Toimen tarkoitus




Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4-6 kpl)
I
II
III
IV
V
VI
Toimihenkilön valtuudet



Yhteistyötahot



Toimenkuva hyväksytty kehityskeskustelussa
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies	Xxxxxxx

❑ toimihenkilön xxxxxx ❑ esimiehen lomake Pvm

Suunnittelukausi
Toimihenkilö
Esimies
1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueiden kannalta




Toimihenkilö on saanut tietää oman toimensa hoitamiseksi tietoja organisaation toimintasuunnitelmista ja tavoitteista
❑ erittäin paljon	❑ paljon	❑ riittävästi	❑ kohtalaisesti	❑ heikosti
2. Toimihenkilön tavoitteet vastuu- ja tehtäväalueittain
I Vastuualue


II Vastuualue


III Vastuualue


IV Vastuualue

V Vastuualue

VI Vastuualue

3. Organisaation tuki tavoitteiden saavuttamiseksi suunnittelukaudella
• koulutus


• työryhmän tai muiden toimihenkilöiden tuki, lisähenkilöt


• apuvälineet


• muuta


4. Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana
•Tehtävien vaativuuden mukainen palkkaryhmä:
Perustelut


Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tällä hetkellä e/kk
Perustelut


• Toimihenkilön kokonaispalkka tällä hetkellä e/kk
4. Kehityskeskustelu käyty	Päiväys
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies

5. Esimiehen toiminnan arviointi vastuualueittain.
VASTUU-/TEHTÄVÄALUEET
Perusteet	I	II	III	IV	V	VI	Yleis- arvio	5 4 3 2 1
Tavoite- 1*								Xxxxxxx Xxxxxxx asettaa määrittelee
asetanta 2*								itsenäisesti tarkasti
Ohjaus 1*								Yleiset Yksityiskohtainen
2*								xxxxxx xxxxxx
Valvonta, seuranta 1*								Xxxxxxx päättää Tarkat aika- taulut
ja raportointi 2*								mitä ja milloin ja asiat
Palautteen antaminen								Riittävästi Riittämättömästi
Esimiehen tuki ja kannustus								Riittävästi Riittämättömästi
Yleisarvio esimiestyöskentelystä
1* Tilanne tällä hetkellä (esimies ja toimihenkilö arvioivat) 2* Tavoitetila toimihenkilön kannalta (vain toimihenkilö arvioi)
Perustelut arviolle


Johtopäätökset


6. Kehityskeskustelussa sovittu
6.1. Toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella




6.2. Esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella



6. Kehityskeskustelu käyty					Päiväys
Esimies					Toimihenkilö
Esimiehen esimies

LIITE 2

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä
Tehtävä /henkilö			PVM
1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS	1	2	3	4	5
1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet
1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista
1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti
1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi
1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen
2. YHTEISTYÖTAIDOT	1	2	3	4	5
2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä
2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä
2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi
2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee
korkealaatuiseen asiakaspalveluun
3. AMMATTITAITO	1	2	3	4	5
3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot
3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet
3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti
3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai
muuta erityisosaamista
3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä (moniosaaminen)
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS	1	2	3	4	5
4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan
4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia
4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia
kehittämisideoita
4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin
TEHTÄVÄ/ HENKILÖ		KESKI- ARVOT
1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS
2. YHTEISTYÖTAIDOT
3. AMMATTITAITO
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS
5. ESIMIESTYÖ
Pisteet yhteensä:

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä

Tehtävä /henkilö

PVM

1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS

1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet

1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista

1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti

1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi

1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen

2. YHTEISTYÖTAIDOT

2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä

2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä

2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi

2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee

korkealaatuiseen asiakaspalveluun

3. AMMATTITAITO

3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot

3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet

3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti

3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai

muuta erityisosaamista

3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä

(moniosaaminen)

4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS

4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan

4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia kehittämisideoita

4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin

TEHTÄVÄ/ HENKILÖ

KESKIARVOT

1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS

2. YHTEISTYÖTAIDOT

3. AMMATTITAITO

4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS

Pisteet yhteensä:

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

AMMATTILIITTO JYTY RY

NEUVONTA-ALAN RUNKOSOPIMUKSEN 2023 – 2025 SOVELTAMINEN FABA OSUUSKUNNASSA JA VIKING GENETICS OY:SSÄ

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Todettiin, että sopimusosapuolet ovat 8.3.2023 saavuttaneet neuvottelutuloksen, joka on 13.3.2023 mennessä hyväksytty kaikkien osapuolten hallinnoissa:

1. Neuvonta-alan runkosopimuksen soveltaminen

Neuvonta-alan runkosopimuksen sopijaliitot saavuttivat 20.2.2023 neuvottelu- tuloksen neuvonta-alan runkosopimuksen uudistamiseksi sopimuskaudelle, joka kestää 31.1.2025 asti. Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Agronomiliitto ry ja Ammattiliitto Jyty ry sopivat, että Faba Osuuskunnassa ja Viking Genetics Oy:ssä noudatetaan neuvonta-alan runkosopimuksen mukaista neuvottelutu- losta sellaisenaan sopimuskauden, palkankorotusten ja runkosopimuksen teks- timuutosten osalta, sillä poikkeuksella että neuvottelutuloksen mukainen kerta- korvaus (400 euroa) maksetaan kokonaisuudessaan toukokuun normaalina palkanmaksupäivänä.

Faba Osuuskuntaa ja Viking Genetics Oy:tä koskevaan pöytäkirjaan tehdään seuraavat muutokset:

Taulukkopalkat 1.6.2023 lukien

F1	1 872,20
F2	2 134,33
F3	2 246,17
F4	2 483,08
F5	2 893,35
F6	3 414,19

Taulukkopalkat 1.4.2024 lukien

F1	1 909,64
F2	2 177,02
F3	2 291,09
F4	2 532,74
F5	2 951,22
F6	3 482,47

2. Tekstimuutokset

Muutetaan pykälän 4. -kohtaa seuraavasti:

6 § Työaika koskien Faba Neuvonta

…

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perustel- tua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti.

Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keski- määrään enintään kuuden 12 kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöl- linen työaika saa ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

…

Helsingissä 13.3.2023

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri

AGRONOMILIITTO RY

Xxxx Xxxxxxxx

AMMATTILIITTO JYTY RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Agronomiliitto ry

Julkisten- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry

Faba osuuskunta ja Viking Genetics Oy

Faba osuuskunnassa ja Viking Genetics Oy:ssä sovelletaan neuvonta-alan run- kosopimusta lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia.

1. Palkkataulukot

	1.6.2023
F1	1 872,20
F2	2 134,33
F3	2 246,17
F4	2 483,08
F5	2 893,35
F6	3 414,19

	1.4.2024
F1	1 909,64
F2	2 177,02
F3	2 291,09
F4	2 532,74
F5	2 951,22
F6	3 482,47

2. Työajat

Työajat määräytyvät seuraavasti:

6 § Työaika koskien Faba Neuvonta

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimääräin 37,5 tuntia viikossa. Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä olen kohden 4 mukainen tilanne.

3. Toimistotyössä voidaan sovittaessa ottaa käyttöön liukuva työaika.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on pe- rusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti.

Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään 12 kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei sään- nöllinen työaika saa ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia vii- kossa.

Esimerkki työajan laskemisesta neuvontatyötä tekevällä:

Klo 8.05	8.45	16.45	17.30
lähtö	esimm.	viimeinen	paluu
kotoa	tila	tila	kotiin

\ / työaika

Mikäli työaika ensimmäiselle tilalle saapumisesta viimeiseltä tilalta kotiin lähtöön ylittää 8 tuntia ilman erillistä lounastaukoa, voi ylittävän ajan pitää yksinkertaisena vapaana. Jos toimihenkilö pitää lounas- tauon, sitä ei lueta työaikaan.

Mikäli 8 tuntia ei tule täyteen ensimmäisen ja viimeisen tilan välillä, toimihenkilö voi täydentää työtuntimäärää lukemalla kyseisen päivän työmatkaan käytettyä aikaa työajaksi.

Mikäli 8 tuntia ylittyy paluumatkalla viimeisestä käyntikohteesta ko- tiin, ei 8 tuntia ylittävää matka-aikaa voida pitää vapaa-aikana kor- vattavana ylityönä.

5. Ruokailutauko on yhden tunnin pituinen. Se voidaan paikallisesti so- pia lyhyemmäksikin, ei kuitenkaan alle 30 minuutin pituiseksi. Mikäli toimihenkilö saa ruokailutauon aikana esteettömästi poistua työpai- kalta, ei taukoa lueta työaikaan.

6. Juhannus- ja jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäi- syyspäivä ja kirkolliset juhlapyhät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät vas- taavasti kunkin asianomaisen viikon tuntimäärää sattuessaan muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

7. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.

7 § Lisätyö

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja lainmukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan välisenä aikana. Lisätyö korvataan yksinkertaisella palkalla, joka lasketaan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärästä.

8 § Säännöllisen työajan ylittäminen toimisto- ja laboratoriotöissä

1. Ylityön tekeminen edellyttää molempien osapuolten kulloinkin erik- seen antamaa suostumusta. Toimihenkilö ei siten voi vaatia ylityöstä korvausta, ellei ylityöstä ole sovittu.

2. Ylityö korvataan pääsääntöisesti antamalla ylityönä tehtyjä tunteja vastaava määrä vapaata. Vapaa on annettava ja pidettävä viimeis- tään kuuden seuraavan kuukauden aikana.

3. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia, maksetaan kahdelta en- simmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla koro- tettu tuntipalkka.

4. Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia suoritetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tunti- palkka.

5. Keskimääräistä työaikaa noudatettaessa maksetaan 6 §:n 4. koh- dassa tarkoitetun säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Ta- soittumisjakson päättyessä maksetaan ylityötunneilta 100 %:lla ko- rotettu palkka.

6. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 172. Sään- nöllinen työajan ollessa 7,5 – 8 tuntia vuorokaudessa on jakaja 161.

7. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.5.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida kat- soa työnantajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

2. Neuvontatyötä tekeviin ei sovelleta 7 §:n eikä 8 §:n määräyksiä. Mi- käli neuvontatyötä tekevien toimihenkilöiden työaika ei tasoitu enin- tään 6 kuukauden kuluessa sen jälkeen kun 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päättynyt, korvataan ylityötunnit yksinkertaisella pal- kalla, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajan- kohta.

10 § Sunnuntaityö

Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnun- taityöstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka laske- taan 7 §:n mukaisesti.

Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vastaavaan vapaa- aikaan.

11 § Näyttelykorvaus

Näyttelyiden ja vastaavien tilaisuuksien ajalta suoritettavista korvauksista sovitaan paikallisesti erikseen tai korvataan tunti tunnilta.

Helsingissä 16.4.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Agronomiliitto ry

Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8

PL 44, 00131 Helsinki

Vaihde: 09 2511 160 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx

Ammattiliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

00520 Helsinki

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

Sisällysluettelo ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata