ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

18.3.2020 saavutettiin neuvonta-alan runkosopimusta koskeva neuvottelutulos, joka hyväksyttiin neuvotteluosapuolten hallinnoissa niitä sitovaksi työehtosopi- mukseksi 26.3.2020

1. Sopimuskausi ja työehtosopimuksen voimassaolo

18.3.2020 saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti uudistettu työehtosopi- mus tulee voimaan 26.3.2020 ja päättyy 31.1.2022. Työehtosopimus jatkuu 31.1.2022 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeistään kahta kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä ole irtisanottu.

2. Palkankorotukset

Paikallisesti sopimalla

Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti luottamusmiehen kanssa ottaen huomioon yhdistyksen tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne. Työnantaja toi- mittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yhdistyksen tai työpaikan talous-, ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehittymisestä 3.4.2020 men- nessä ja 2021 vuoden osalta 28.2.2021 mennessä. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yhdistyksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kan- nustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-ar- voa sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Lisäksi työpaikkakohtaista erää voidaan käyttää mahdollisten palkkavinoumien oikaisuun. Neuvotteluissa anne- tut tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteu- tustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään kirjallisesti luottamusmiehen kanssa 30.4.2020 ja 2021 vuoden osalta 31.3.2021 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.

Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei saavuteta Vuosi 2020

Palkkoja korotetaan 1.5.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 1,3 %:lla. Ellei muusta korotustavasta sovita luottamusmiehen kanssa, korotuksesta 1,0 % maksetaan yleiskorotuksena ja 0,3 % työpaikka- kohtaisena eränä työnantajan päättämällä tavalla. Työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan helmikuun 2020 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Vuosi 2021

Palkkoja korotetaan 1.4.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukau- den alusta 2,0 %:lla. Ellei muusta korotustavasta sovita luottamusmiehen kanssa, korotuksesta 1,3 % maksetaan yleiskorotuksena ja 0,7 % työpaikka- kohtaisena eränä työnantajan päättämällä tavalla. Työpaikkakohtaisen erän suuruus lasketaan helmikuun 2021 kuukausipalkoista luontoisetuineen.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta

Erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja luottamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kahden kuukauden kuluessa erän jakamisesta lukien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut korotuksen, keskimää- räisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkankorotusten kokonais- määrä. Mikäli selvitystä ei anneta, erä jaetaan yleiskorotuksena.

Taulukkopalkat ja henkilöstön edustajien korvaukset

	1.5.2020	1.4.2021
Y1	1 539,78	1 559,80
Y2	1 649,51	1 670,96
Y3	1 848,95	1 872,98

Y4 Säännöllisen työajan keskiansio Y3 2 591 € (9/2018)

N1	1 619,64	1 640,69
N2	1 749,22	1 771,96
N3	1 928,74	1 953,81
N4	2 178,61	2 206,93

N5 Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 074 € (9/2018)

A	1 580,73	1 601,28
B	1 626,22	1 647,36
C	1 753,88	1 776,68
D	1 835,19	1 859,05
E	2 042,05	2 068,59
R1	1 516,74	1 536,45
R2	1 824,18	1 847,90
R3	2 180,76	2 209,11

R4 Säännöllisen työajan keskiansio R3 2 965 € (9/2014)

Henkilöstön edustajien korvaukset
Pääluottamusmiehen korvaus	151 €.
Luottamusmieskorvaus	86 €.
Työsuojeluvaltuutettu	43 €.
Yhteiskorvaus	107 €.

3. Työehtosopimuksen tekstimuutokset (poistot yliviivattu, lisäykset allevii- vattu)

TES 1 § 1-kohdan toisen alakohdan b)-kohta muutetaan kuulumaan seu- raavasti:

”b) palkkamääräysten osalta määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen ~~kol-~~ ~~men~~ neljän ensimmäisen kuukauden aikana.”

TES 5 § 2-kohtaan lisätään toinen alakohta:

”2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön ilmoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihenkilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalaitokset pi- detään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäivänä.

Tuntipalkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.”

TES 6 § 1-kohta muutetaan kuuluman seuraavasti:

”1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 45 15 minuuttia keskimäärin viikossa.

Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 38 37,5 tuntia viikossa. Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä ole kohdan 4 mukainen tilanne.

(Lyhennetyt viikkotyöajat voimassa 1.4.2020 lukien.)”

Lisätään TES 6 §:ään kahdeksas, yhdeksäs, kymmenes ja yhdestoista ala- kohta, jotka kuuluvat seuraavasti:

”8. Työaikalain 12.2 §:n tarkoittama liukuvan työajan seurantajakso saa olla enintään 12 kuukautta.

9. (voimaan 1.1.2021) Työaikalain 18.1 §:n tarkoittama työajan enimmäismää- rää koskeva ajanjakso, jonka aikana työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa, on enintään 12 kuukautta.

10. Työaikalain 13.2 §:n tarkoittama joustotyöajan tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

11. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikko- jen (seitsemän päivän ajanjaksojen) vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta si- joittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.”

Lisätään työehtosopimukseen uusi 7 a § (järjestyksessä 7 §:n jälkeen), joka kuuluu seuraavasti:

”7 a § Koulutus, tilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät

Työnantaja voi määrätä enintään 20 lisätyötunnin sijoittamisesta kalenterivuo- dessa. Kyse voi olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista kehittämistilaisuuk- sista tai varsinaisista työtehtävistä, ei kuitenkaan 11 §:ssä sovittavista näytte- lyistä ja niitä vastaavista tilaisuuksista.

Lisätyötuntien sijoittamisestä enintään 8 tuntia voidaan käyttää työtehtäviin ja enintään 12 tuntia koulutukseen ja erilaisiin kehittämistilaisuuksiin. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka.

enintään 8 tuntia ja työtä voidaan teettää enintään kolmena lauantaina vuo- dessa. Lisätyötunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhä- viikon lauantaille.

Säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta sekä koulutus- ja kehit- tämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy va- rautumaan ao. tilaisuuksiin ja tehtäviin. Työntekijällä on oikeus tapauskohtai- sesti kieltäytyä lisätyöstä vapaapäivänä.”

Korjataan päivämäärät TES 27 §:ssä ja lisätään alakohta:

”Sopimuskausi alkaa ~~1.1.2018~~ 26.3.2020 ja päättyy ~~31.12.2020~~ 31.1.2022. Työ- ehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeis- tään kahta kuukautta ennen ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Työehtosopimus voidaan irtisanoa päättymään myös 31.12.2019, mikäli 2020 palkkaratkaisusta ei päästä yksimielisyyteen. Kirjallinen irtisanomisilmoitus tu- lee tällöin saattaa toisen osapuolen tietoon viimeistään 31.10.2019.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.”

4. Allekirjoittajaliitot sitoutuvat siihen, että ne tarvittaessa palaavat neuvottelupöy- tään keskustelemaan mahdollisista koronavirustilanteeseen liittyvistä lisätoi- menpiteistä työehtosopimukseen.

Todetaan, että osapuolet sopivat 18.3.2020 saavutetussa neuvottelutuloksessa määräaikaisista muutoksista työehtosopimukseen: lomautusilmoitusaika on vii- sipäivää, jos paikallisesti ei muusta ajasta sovita. Määräys on voimassa touko- kuun 2020 loppuun asti, ellei ns. lakipaketti tule voimaan ennen sitä.

5. Liitteenä Tutustu ja Tienaa -sopimus.

Etäyhteydellä 5. päivänä toukokuuta 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite: Tutustu ja Tienaa -sopimus

PÖYTÄKIRJA

Sopimusosapuolet haluavat omalta osaltaan tukea peruskoululaisten, kymppi- luokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mah- dollisuuksia tutustua työelämään osana "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesä- harjoitteluohjelmaa.

Ohjelman tarkoituksena on tarjota koululaisille omakohtaista kokemusta toi- mialan työpaikan toiminnasta, niissä esiintyvistä eri työtehtävistä, henkilöstöra- kenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista sekä antaa koululaisille mahdollisuuden tehdä heille sopivaa käytännön työtä.

Tämän vuoksi osapuolet ovat sopineet seuraavaa:

1. Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia, kymppiluokkalai- sia, lukiolaisia ja VALMA-koulutukseen osallistuvia nuoria, joiden työsuhde perustuu "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelmaan.

2. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan sijoittaa 1.6. – 31.8. väliseen aikaan vuosina 2020–2021. Nuorella voi olla vain yksi tämän suosituksen mukainen tutus- tumisjakso samalla työnantajalla kunakin vuonna.

3. "Tutustu työelämään ja tienaa" -kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 360 euroa vuonna 2020 ja 360 euroa vuonna 2021. Palkka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauk- sen. Palkasta maksetaan lakisääteiset sosiaaliturvamaksut henkilön iästä riippuen.

4. Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperus- teita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin pe- ruskoululaisiin, kymppiluokkalaisiin, lukiolaisiin ja VALMA-koulutukseen osallistuviin nuoriin, joiden työsuhde perustuu tässä pöytäkirjassa tarkoitet- tuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pi- tuutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta.

18.3.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXX

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseninä olevien maaseutuelinkeinoja pl. metsätalous harjoittavien sekä neuvonta- alalla toimivien ja niihin liittyvää tutkimustoimintaa suorittavien jäsenten pal- veluksessa oleviin toimihenkilöihin. Sopimusta noudatetaan myös em. jä- senten oman toimintansa ohessa harjoittamaan muuhun pienimuotoiseen yritys- tai muuhun vastaavaan toimintaan, jota varten ei ole perustettu omaa itsenäistä yhtiötä tai yhdistystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Maaseutuelinkeinoilla tarkoitetaan varsinaisen maataloustoiminnan li- säksi sen ohessa harjoitettavaa elinkeinotoimintaa.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske

a) johtoon kuuluvia, kuten esimerkiksi toimitusjohtajia, toiminnanjohtajia ja heidän välittömiä esimiesasemassa olevia alaisiaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän kohdan piiriin kuuluvat pääasiassa henkilöstöhallinnollista, taloudellista ja toiminnallista vastuuta kantavat johtoon kuuluvat toi- mihenkilöt. Ko. henkilöiden kanssa voidaan sopia siitä, että työeh- tosopimus koskee heitä kokonaisuudessaan tai sovittavilta osiltaan.

b) palkkamääräysten osalta määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen neljän ensimmäisen kuukauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ko. henkilöillä tarkoitetaan lähinnä harjoittelijoita, koululaisia ja vas- taavia tilapäisiä työntekijöitä.

c) oppilaitosten palveluksessa olevia

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti, mikäli toimihenkilö ei kuulu työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallisen ilmoituksen vaatimus tulee voimaan 1.1.2017 alkaen. Työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle kuulumista kos- keva ilmoitus ei voi tulla sovellettavaksi takautuvasti.

2. Tätä sopimusta voidaan täydentää työnantajakohtaisesti asianomaisten, so- pimukseen osallisten välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mai- nita soveltamisala sekä runkosopimuksen muutokset.

2 § Työn johto ja jakaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erot- taa toimihenkilöitä.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti määräytyvästä koeajasta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

14 päivää työsuhteen kestettyä enintään vuoden, 1 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden,

mutta enintään 4 vuotta

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta,

mutta enintään 8 vuotta

4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta,

mutta enintään 12 vuotta

6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta ja yhden kuukauden, jos työsuhde on kestänyt yli 5 vuotta.

Työsopimuksessa toimihenkilön irtisanomisajaksi voidaan kuitenkin edellä sanotusta poiketen sopia enintään 2 kuukautta. Toimihenkilön irtisanomis- aika ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudattama irtisanomisaika.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päättymis- päivää seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

2. Jos vakituiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudattamatta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa ennen työso- pimuksen mukaisen määräajan päättymistä, tulee hänen korvata työnanta- jalle täten aiheuttamansa vahinko.

5 § Palkat ‌

1. Palkkaperusteista on sovittu palkkasopimuksella, joka on tämän työehtoso- pimuksen liitteenä.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenkilön ilmoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimihen- kilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin rahalai- tokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää erääntymispäi- vänä.

Tuntipalkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia keskimäärin viikossa.

Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä ole kohdan 4 mukainen tilanne

(Lyhennetyt viikkotyöajat voimassa 1.4.2020 lukien.)

2. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Pidentämisestä ja tasoittumisesta on sovittava viimeistään sitä päivää edel- tävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

3. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pi- tuiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepotauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Viikkotyöaika ta- soittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kuuden kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa, paitsi neuvontatyössä, ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

5. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Osa-aikaisille työajan lyhennys annetaan työajan suhteessa.

Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

6. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 4. kappaleen mukaisesti taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä, josta työnte- kijän työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7. Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta työaikapankkia koskevan liitteen mukaisesti sen jäl- keen, kun siitä työnantaja on yt-menettelyssä henkilöstölle tiedottanut.

8. Työaikalain 12.2 §:n tarkoittama liukuvan työajan seurantajakso saa olla enintään 12 kuukautta.

10. Työaikalain 13.2 §:n tarkoittama joustotyöajan tasoittumisjakso on enintään 26 viikkoa.

7 § Lisätyö ‌

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja lainmukaisen vuo- rokautisen tai viikoittaisen työajan välisenä aikana. Lisätyö korvataan yksinker- taisella palkalla, joka lasketaan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärästä.

7 a § Koulutus, tilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät ‌

Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että työvuoro pitenee esim. koulutuksen ja kehittämistilaisuuden keston verran. Työaika voidaan sijoittaa myös lauantaille. Lauantaille työaikaa sijoitettaessa tulee työpäivän pituuden olla vähintään 4 ja enintään 8 tuntia ja työtä voidaan teettää enintään kolmena lauantaina vuo- dessa. Lisätyötunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhä- viikon lauantaille.

8 § Ylityö ‌

1. Ylityöstä maksettava palkka vaihdetaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin so- vita, vastaavaan vapaa-aikaan, jolloin vapaa-aikaa ei koroteta jäljempänä mainituin prosenttiosuuksin. Vapaa-aika on annettava ja otettava enintään 6 kuukauden mittaisen tasoittumisjakson kuluessa sen jälkeen, kun enin- tään 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päättynyt.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enim- mäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain sallimissa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka laske- taan 7 §:n mukaisesti.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enim- mäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovellet- taessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7

§:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa jaetaan pe- ruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä luvulla 163 silloin, kun säännöllinen työaika on 38 tuntia 45 minuuttia viikossa ja 160 silloin kun säännöllinen työaika on 38 tuntia viikossa.

4. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoittumisjakson alkamisajankohta.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus ‌

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida katsoa työn- antajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

2. Neuvontatyötä tekeviin ei sovelleta 7 §:n eikä 8 §:n määräyksiä. Mikäli neu- vontatyötä tekevien toimihenkilöiden työaika ei tasoitu enintään 6 kuukau- den kuluessa sen jälkeen kun 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päät- tynyt, korvataan ylityötunnit yksinkertaisella palkalla, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajankohta.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnun- taityöstä muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti. Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vastaavaan vapaa-aikaan.

Sunnuntaityöksi katsotaan työ, jota tehdään sunnuntaina tai muuna kirkolli- sena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä.

11 § Näyttelykorvaus ‌

1. Työaikalainsäädännön ulkopuolella olevalle toimihenkilölle suoritetaan toi- mihenkilön kanssa sovittava erillinen korvaus näyttelyistä ja vastaavista ti- laisuuksista, mikäli hän tekee työtä poikkeuksellisesti siten, että työnantaja voi valvoa hänen työajan käyttöään.

2. Muiden toimihenkilöiden kanssa voidaan 7, 8 ja 10 §:ien estämättä tehdä vastaava sopimus.

12 § Lepoajat ‌

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava keskimäärin vähintään 35 tunnin viikkolepo. Mainitun pituinen viikkolepo voidaan antaa viikon muuna- kin aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön, sunnuntaina suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikko- jen (seitsemän päivän ajanjaksojen) vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viikkolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

3. Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä poikkeuksia

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa ai- kana.

13 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä tai kun

toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmaksuvelvolli- nen.

Poissaolo voidaan sovittaessa korvata myös vastaavalla määrällä työtun- teja.

2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään kiinteää jakajaa 21,5.

3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa käytetään tuntipalkkaja- kajaa.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden ja maksuperustei- den osalta noudatetaan, ellei toisin ole sovittu, kulloinkin voimassa olevan val- tion virkaehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä.

15 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilö, joka on palvellut saman työnantajan palveluksessa vähintään 10, mutta alle 15 vuotta 31.3.1994 mennessä, saa kaksi lisälomapäivää.

3. Xxxxxxxxxxxx, joka on saavuttanut oikeuden 36 arkipäivän lomaan 31.3.1994 mennessä, ei tätä oikeuttaan menetä, vaan hänen lomaoikeutensa kertyy kolme päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Muutoin noudatetaan vuosilomalakia.

4. Vuosiloman ajalta palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Paikallisesti sopien EU-hankkeisiin liittyen lomapalkka ja lomaltapaluuraha voidaan maksaa tavanomaisen kuukausipalkan yhteydessä. Lomapalkka maksetaan vuosilomalain määrittelemillä prosenteilla. Mikäli työsuhde päät- tyy siten, että lomapalkan sijasta maksetaan lomakorvaus tai että henkilö ei palaa vuosilomaltaan työhön, lomaltapaluuraha voidaan periä takaisin.

16 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapa- luurahaa 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluuraha lasketaan lakisääteisestä vuosilomasta.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ol- lut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun

7 §:ssä mainitun syyn takia.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuuden suorit- tamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisano- nut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toi- mihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toi- mihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

5. Lomaltapaluuraha tulee suorittaa kesä- ja talviloman osalta seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lomaltapaluu- rahan suorittamisesta kesäloman osalta viimeistään lomakauden jälkeen kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloman osalta ennen seuraavan lomakauden alkua.

6. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa kokonaan tai osittain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

17 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden aiheuttaman työkyvyttömyy- den vuoksi seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään Palkka

yhden kuukauden sairastumispäivä

+ 9 arkipäivää

neljä kuukautta 4 viikolta

kolme vuotta 5 viikolta

viisi vuotta 6 viikolta

kymmenen vuotta 8 viikolta

Mikäli työkyvyttömyys johtuu työtehtävässä tapahtuneesta tapaturmasta, maksetaan palkkaa enintään kahdeksalta viikolta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, maksetaan toimihenki- lölle puolet hänen palkastaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdek- sältä arkipäivältä.

Lisäedellytyksenä sairausajan palkanmaksulle on, että työsuhde edelleen jatkuu ja että sairautta ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimatto- muudella.

Mikäli työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisjakso.

2. Xxxxxxx toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oikeut- tavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä työnantajalle sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle palautettavan päivärahan hake- mista varten tarvittavat selvitykset.

3. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työkyvyt- tömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairasajan palkkaa ajalta, jonka van- hempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenkilöltä, ei kuiten- kaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellaisesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin ni- meää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hankki- misesta aiheutuvat kustannukset.

17a § Osasairauspäiväraha ‌

Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työhön paluuta pitkän työkyvyt- tömyyden jälkeen. Sopiminen on molemmille osapuolille vapaaehtoista.

18 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutu- vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

− sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen

− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeel- linen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulkopuo- lella

− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyttö- myys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin määräämässä raskauteen liittyvässä tarkastuk- sessa tai tutkimuksessa tai todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tar- kastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan.

3. Terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset ja tutkimukset Toimihenkilö käy työterveyshuoltosopimuksen tarkoittamassa terveystar- kastuksessa, tai niissä tutkimuksissa tai tarkastuksissa, joihin työnantaja lä- hettää toimihenkilön.

4. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoite- taan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

19 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuoleman takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa 17 §:n ja siinä mainittujen menettelytapaa koske- vien määräysten mukaisesti kolmelta kalenteripäivältä, mikäli toimi henkilö osoittaa luotettavalla selvityksellä, työnantajan vaatiessa lääkärintodistuk- sella, lapsen hoidon vaativan välttämättä vanhemman läsnäoloa. Xxxxxxxx- suuden edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai, että toimihenkilö on yksinhuoltaja

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilaisuu- teen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kursseille tai väestönsuojelulain mukaiseen koulutukseen, maksetaan hä- nelle palkka ja kertausharjoitusten osalta palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä

7. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sen vuoksi, että hän osallistuu jäse- nenä allekirjoittajajärjestön tai sen jäsenjärjestön ylimpien päättävien elinten työehtosopimusasioita käsittelevään kokoukseen.

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa määräy- tyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saa- man päivärahan ja palkan välinen erotus edellyttäen, että työsuhde on jat- kunut kuusi kuukautta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ilmoittaa kirjallisesti työn- antajalle hoitovapaan keskeyttämisestä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaa- seen. Edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen työsuhde ennen lap- sen syntymää.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkiva- kuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies ja henkilöstön edustajien korvaukset ‌

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudes- taan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuut- tamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä työstä erottaa.

3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edustajalle.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaan työnantajayhteisöön kuuluvia työnantajia voidaan pitää tätä pykälää sovellettaessa yhtenä työnantajana.

4. Pääluottamusmieskorvaus on 151 euroa kuukaudessa, luottamusmieskor- vaus on 86 euroa kuukaudessa. Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 43 euroa kuukaudessa. Henkilön hoitaessa molempia em. luottamustehtäviä, korvaus on 107 euroa.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevalla liitolla, sen rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana järjestää kokouksia työpaikan työsuh- teita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päi- vää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lähei- syydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituk- senmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huo- miota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että ko- kous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siis- teydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosas- ton ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jä- senmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden pää- tyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista erimie- lisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luottamus- miehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon ku- luessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saavu- teta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkaista- vaksi.

26 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

27 § Sopimuksen voimassaolo ‌

Sopimuskausi alkaa 26.3.2020 ja päättyy 31.1.2022. Työehtosopimus jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sopimusta viimeistään kahta kuukautta ennen ole kummaltakaan puolelta irtisanottu.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Etäyhteydellä toukokuun 5. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 1

Palkkausjärjestelmät PALKKASOPIMUKSET‌

1. Yleinen palkkaluokitus

2. Neuvonta-alan palkkaluokitus

3. Käsi- ja taideteollisuusalan palkkaluokitus

4. Rakennussuunnittelun ja -neuvonnan palkkaluokitus

5. Salaojateknikkojen palkkaluokitus (LIITE 2)

1. YLEINEN PALKKALUOKITUS

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.1)

	1.5.2020	1.4.2021
Y 1	1 539,78	1 559,80
Y 2	1 649,51	1 670,96
Y 3	1 848,95	1 872,98
Y 4	Säännöllisen työajan keskiansio Y3 oli 2 591 € (9/2018).

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

2. NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXXXX

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.2)

− henkilökohtainen palkanosa

Tehtäväryhmien peruspalkat

	1.5.2020	1.4.2021
N 1	1 619,64	1 640,69
N 2	1 749,22	1 771,96
N 3	1 928,74	1 953,81
N 4	2 178,61	2 206,93
N 5	Säännöllisen työajan keskiansio N4 oli 3 074 € (9/2018).

3. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.3)

	1.5.2020	1.4.2021
A	1 580,73	1 601,28
B	1 626,22	1 647,36
C	1 753,88	1 776,68
D	1 835,19	1 859,05
E	2 042,05	2 068,59

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

4. RAKENNUSSUUNNITTELUN JA –NEUVONNAN PALKKALUOKITUS

Tämän luokituksen mukaan määritellään työehtosopimuksen piiriin kuuluvien Maaseutukeskusten rakennussuunnittelijoiden, -piirtäjien tms. palkkaehdot.

Kuukausipalkka muodostuu

1. Peruspalkasta

2. Henkilökohtaisesta palkanosasta

1. Peruspalkka

Peruspalkka on kiinteä kuukausipalkka. Peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuteen perustuvan tehtäväryhmittelyn mukaisesti.

Tehtäväryhmään R 1 kuuluvat piirtäjät ja tekniset avustajat ja avustavat suunnittelijat. Tehtäväryhmiin R 2 - 3 kuuluvat itsenäisesti esimiehen tai asi-

akkaiden osoittamia työkohteita suunnittelevat toimihenkilöt. Tehtäväryh- mässä ”R 4 Palkkaryhmien yläpuoliset” tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasol- taan ylittää ryhmän R 3 keskipalkan työehtosopimuksen soveltamisalalla.”

Palkkataulukko

	1.5.2020	1.4.2021
R 1	1 516,74	1 536,45
R 2	1 824,18	1 847,90
R 3	2 180,76	2 209,11
R 4	Säännöllisen työajan keskiansio R3 oli 2 965 € (9/2014).

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen (koskee em. palkkasopimuksia)

1. Henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteet

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahdenlaisten perusteiden mukaan, joista toiset liittyvät henkilön ammatinhallintaan ja valmiuksiin, toiset työsuo- rituksiin.

Työsuorituksiin liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi työn laatua, määrää ja työn euromääräistä tulosta.

Ammatinhallintaan liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi koulutusta, työkokemusta, palvelukykyä, joustavuutta ja valmiutta erityistehtäviin. Hen- kilökohtaisen palkanosan tulisi perustua muun muassa näille perusteille. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet määritellään työnanta- jakohtaisesti henkilöstöryhmittäin.

2. Henkilökohtaisen palkanosan määrä

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökohtainen palkanosa on enintään 50 % peruspalkasta.

3. Menettely henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä

3.1 Työnantaja – luottamusmies

Työnantajan soveltamat yleiset periaatteet käydään vuosittain läpi esi- miehen ja kyseisen henkilöstöryhmän luottamusmiehen kanssa. Luot- tamusmies saa tässä yhteydessä tiedot keskiarvoina edustamansa henkilöstöryhmän ansiotasosta ja -kehityksestä tehtäväryhmittäin tai vastaavalla tavalla.

3.2 Työnantaja - toimihenkilö

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toi- mihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Esimerkkilomakkeita laaditaan osapuolten yhteistyönä.

Tässä kehityskeskustelussa lähtökohtana on edellisessä keskuste- lussa toimihenkilölle asetetut tavoitteet ja niistä suoriutuminen. Tavoit- teen ylittäminen tai alittaminen johtaa keskusteluun henkilökohtaisen palkanosan määrästä. Henkilökohtaista palkanosaa voidaan siten joko korottaa tai alentaa.

Henkilökohtaisen palkanosan muutosten perusteet (esim. kehityskes- kustelulomake) tulee pyydettäessä antaa kirjallisena toimihenkilölle.

4. Menettely tehtäväryhmän muuttuessa

Milloin tehtävien vaativuus muuttuu siinä määrin, että tapahtuu tehtäväryh- mästä toiseen siirtyminen, muuttuu palkka seuraavan kuukauden alusta lu- kien. Samassa yhteydessä harkitaan uudelleen henkilökohtaisen palkan- osan perusteet, jolloin sitä voidaan korottaa tai alentaa.

Liite 1.1 YLEINEN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Y 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen toiminnan perustehtäviä ja toimintoja tukevia palvelu- tehtäviä.

Y 2 Hallinto- ja asiakaspalvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen hallinto- ja palvelutoimintoihin liittyviä ja edellyttävät riit- tävää perehtyneisyyttä kyseisiin palvelutehtäviin. Tehtävät vaativat työkoke- musta ja ammattikoulutusta.

Y 3 Asiantuntijatehtävät

Tehtävät käsittävät yhden tai useamman toiminnon ja niihin liittyy myös talou- dellista vastuuta. Tehtävät edellyttävät koulutuksella ja työkokemuksella hankit- tua syvällistä asiantuntemusta.

Y 4 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativimpia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän Y 3 keskipalkan työehto- sopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.2 NEUVONNAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

N 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat palveluluonteisia neuvontatehtäviä ja edellyttävät ammattikoulu- tusta.

N 2 Neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat laajalle asiakasryhmälle suunnattuja neuvontatehtäviä ja edellyt- tävät ammatillista pätevyyttä sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

N 3 Vaativat neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat monipuolisia ja eri asiakasryhmiin kohdistuvia vaativia neuvonta- tehtäviä ja edellyttävät laajaa ammatillista pätevyyttä sekä vastuuta töiden hankkimisesta ja työkokonaisuuksista.

N 4 Kehitystehtävät

Tehtävät ovat kehityspainotteisia erikoisneuvontatehtäviä ja niihin liittyy vastuu tehtäväkokonaisuuksista tai projekteista ja / tai työnjohdosta. Tehtävät edellyt- tävät kokonaisuuksien laajaa hallintaa ja syvällistä erityiskoulutusta.

N 5 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän N 4 keskipalkan työehto- sopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.3 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Käsi- ja taideteollisuusalalla voidaan maksaa uudelle työntekijälle, jolla on teh- tävään riittämätön koulutus tai työkokemus, palkkana 12 kuukauden ajan 10 % alle palkkaryhmässä sovitun peruspalkan.

Vaativuusluokittelu

A Avustavat tehtävät

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä tai alkavista neuvonta- tahi palvelu- tehtävistä.

B Käsityöneuvonta

Toimi muodostuu perusneuvonnassa vaadittavaa ammattiosaamista edel- lyttävistä tehtävistä ja siihen voi liittyä toiminnallista ja rajattua taloudellista vastuuta. Toimi edellyttää ammatillista pohjakoulutusta ja riittävää työkoke- musta.

C Vastuu toiminnosta

Toimi käsittää vastuun yhdestä tai useammasta osatoiminnosta. Toimeen liittyy taloudellista ja / tai esimiesvastuuta. Tehtävät suoritetaan itsenäisesti yleisohjeita noudattaen. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkeakouluta- soista koulutusta tai vastaavaa työkokemusta.

D Vastuu toimintakokonaisuudesta

Toimi käsittää vastuun toimintakokonaisuuksista tai useita vastuualueita eri tulosalueilla. Toimeen liittyy laaja taloudellinen ja / tai esimiesvastuu. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tahi oman eri- koisalansa syvää ja laajaa ammatillista osaamista.

E Erityisasiantuntijatehtävät

Toimi muodostuu tulosaluevastuusta ja / tai itsenäisten asiantuntijatehtävien hoidosta, suunnittelusta, kehittämisestä tai johtamisesta. Siihen liittyy vaati- vaa taloudellista- ja / tai henkilöstövastuuta.

LIITE 2

Neuvonta-alan runkosopimuksen 1 §:n 2-kohdassa tarkoitettu salaojateknikoiden työehtoja koskeva

Pöytäkirja

1 § Soveltamisala

Salaojateknikoiden työsuhteissa noudatetaan neuvonta-alan runkosopimusta seuraavin poikkeuksin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä pöytäkirjalla ei muuteta ilman työsopimuslaissa tarkoitettua tuotannollista tai taloudellista perustetta niitä ennen pöytäkirjan voi- maantuloa noudatettuja palkkaperusteita, mistä työsopimuksella tai vastaavalla tavalla oli sovittu työnantajan ja toimihenkilön kesken.

2 § Työaika ja tasoittumisjakso

Neuvonta-alan runkosopimuksen 9 §:n mukaan. Toimihenkilön työaika on va- paamuotoinen siten, että sen pituus voi vaihdella päivittäin ja viikoittain toimi- henkilön päättämällä tavalla. Työajan tasoittumisjakso on yksi vuosi.

3 § Palkkaus

Toimihenkilöihin sovelletaan neuvonta-alan palkkaluokitusta ja tehtäväryhmä on N 3, ellei paikallisesti toisin sovita.

Toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka muodostuu kahdesta osasta, tehtävien vaativuuden mukaisesta palkkaryhmän mukaisesta peruspalkasta, joka arvioidaan tehtäväkohtaisesti ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Henkilökohtainen palkanosa voi määräytyä joko arvioimalla toimihenkilön työ- suoritusta (Neuvonnan runkosopimuksen mukaisesti) tai laskutetun palvelu- myynnin perusteella. Noudatettavasta määräytymisperusteesta sovitaan työso- pimuksessa.

Katevaatimusprosentti on 25, ellei paikallisesti toisin sovita, laskettuna laskute- tusta palvelumyynnistä. Tällöin em. myynnistä on vähennetty henkilökohtaiset kulut (palkkakustannukset + palkan sivukulut ml. lomapalkka ja lomaltapaluu- raha + matkakustannukset + muut henkilökohtaiset kulut). Katteella rahoitetaan toiminnasta aiheutuvia muita välillisiä tai välittömiä kustannuksia, kuten toimin- nan yleiskustannukset, postitus- ja arkistointi-, toimistoväline-, tuotekehitys-, koulutus-, markkinointi- ja työvälineiden hankintakulut. Ko. katevaatimuksen ylittävä laskutus lisää henkilökohtaisen palkanosan määrää samassa suh- teessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yllämainittuihin "muihin henkilökohtaisiin kuluihin" sisältyy eriä, jotka ovat katteella rahoitettavissa toiminnassa, tämä voi antaa perusteita sopia katevaatimusprosentista paikallisesti toisin.

Toimihenkilön osuus tavanomaisesta olennaisesti poikkeavan urakan hanke- kohtaisesta laskutuksesta sovitaan erikseen.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 50 % peruspalkasta.

Palkanmaksu tapahtuu palkan kertymiskuukautta seuraavan kuukauden kulu- essa ja edellyttää kertymiskuukauden raportin toimittamista työnantajan mää- räämässä ajassa.

Sairausajan palkka ja lomaltapaluuraha lasketaan em. kokonaispalkan perus- teella.

4 § Tulospalkka- / voittopalkkiot

Työnantajalla on mahdollisuus em. palkkauksen lisäksi maksaa tulospalkkaa tai vuosittaista voittopalkkiota. Voittopalkkion maksamisen periaatteet selvitetään etukäteen.

5 § Muut korvaukset

Mahdollisista muista kulukorvauksista, kuten tarvikerahoista, työhuonekorvauk- sista ja puhelinkorvauksista sovitaan paikallisesti.

6 § Muut asiat

Merkittiin pöytäkirjaan, että salaojateknikoilla on oikeus yhteiseen luottamus- mieheen. Luottamusmiestä koskee ne asiat, mitä luottamusmiehestä on sovittu neuvonta-alan runkosopimuksessa.

7 § Voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten neuvonta-alan runkosopimus.

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ke- hittämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perustu- vaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työnan- taja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yh- distys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Li- säksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työeh- tosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuksen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poik- keamiselle. Perustelut tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, josta laadi- taan pöytäkirja.

Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopi- mus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä tapauk- sessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudat- taen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetettävä työeh- tosopimuksen osapuolille.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimus- osapuolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus kahden kuukauden kulu- essa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai jommallakummalla sopimusosapuolella estää sen soveltaminen. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtosopi- musosapuolten sopimana ajankohtana.

5 §

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten so- pimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopimuk- sen erimielisyydet.

7 §

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Etäyhteydellä toukokuun 5. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 3

Esimerkki paikallisesta työaikapankkisopimuksesta ”Työaikapankki ry:ssä”‌

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elä- mäntilanteiden huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön te- hostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjär- jestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja va- paa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoi- tuksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Toimihenkilön on tehtävä kirjallinen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilme- nee kunkin toimihenkilön työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi pal- kaksi.

Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikapankin saldojen kertymää ak- tiivisesti sekä järjestää toimihenkilölle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa toimihenkilön poissaoloajan töiden järjestelystä sekä tuurausten tai korvaavien toimihenkilöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

− ylityöstä annettava 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettu vapaa-aika

− sunnuntaityökorotus

− xxxxxxxx xxxxxxx + saldoa

− pidennetyn työajan osuus normaalin työajan ylimenevältä osuudelta

− tuntipalkkaisten normaalia työaikaa

− lomaltapaluurahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

− vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työajan tunteja siirrettäessä pienenee toimihenkilön palkka ko. ajalta siirrettä- vän tuntimäärän mukaisesti.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 320 tuntia. Maksimimää- rän lähestyessä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä toimihenkilön työt niin, että maksimi tuntimäärä ei ylity.

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimie- hen ja toimihenkilön kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja toimihenkilön henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan aikaan. Vähimmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin työnantajan ja toimihenkilön välillä.

Xxxxxx toimihenkilö todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työaikavapaa kolmannen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettä- väksi. Työkyvyttömyydestä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 17

§:n 6. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja toimihenkilö tekevät kirjalli- sen sopimuksen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Vapaana pidettävä aika ei ole työaikaa, mutta kerryttää vuosilomaa kuten työ- aika.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilo- maoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan toimihenkilölle sen hetken mukaista säännöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilöta- solla työaikapankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihenki- löiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan kes- kitetysti osavuosikatsausten mukaisesti. Työaikapankkijärjestelmän toimivuu- desta, puutteista tai muutostarpeista tulee informoida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasaldoista ja niiden vapaana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken. Mikäli asiasta ei sovita, toimihenkilö päättää vapaan pitämisajankoh- dista.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä toimihenkilöllä on oikeus päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yksinker- taisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina toimihenkilön kuole- man ja työsuhteen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko va- paana tai rahana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mukaisilla neuvottelujärjestyksillä.

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toi- mihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulu- tuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työ- paikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtaisesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulutus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua koulu- tustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mi- käli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toi- mihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuottamatta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päi- vää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tun- tuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutettui- hin.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saavat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hyväksy- mille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luottamusmie- hen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pitemmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edellytyksenä an- sionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomainen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen lii- ton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työskente- levät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekisteröidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 3.12.1993 ja on voimassa toistaiseksi ja on irtisa- nottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 28.10.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Luottamusmiessopimus ‌

6.11.2012

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Xxxxxxxxxxxxx työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä nii- den palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopimuk- sen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmieheksi voidaan valita yksi valituista luottamusmiehistä sil- loin, kun yrityksessä / yhteisössä on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmiehiä.

3. Yritykseen / yhteisöön luottamusmiehen valitsevat yrityksen / yhteisön pal- veluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraavaa:

Pöytäkirjamerkintä1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liit- toon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamus- miehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voi- daan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen / yhteisöön voidaan valita tämän so- pimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen / yhteisön itse- näisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmie- hen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen / yhteisön palveluk- sessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työ- paikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen / yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supistu- essa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille järjes- täytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin jär- jestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpaikalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen esty- neenä ollessaan varaluottamusmies.

Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroami- sesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asi- anomainen ammattiosasto tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luottamus- mies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työ- aikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luot- tamusmieheksi valituksi tullessaan.

Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luottamus- miestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopi- muksen työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa sää- detyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaito- aan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön tämän luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työsopi- muslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suostu- musta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihenki- löjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 13 §:ään sisäl- tyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta päätettäessä sai- rauden johdosta on noudatettava irtisanomisaikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin näh- den.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai yrityksen / yhteisön luottamusmiehenä toiminee- seen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päät- tymisen jälkeen

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luot- tamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työnantaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekunnalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä samojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momentissa on säädetty.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön vä- lisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luotta- musmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön vä- lisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla sovittavalla tavalla yhteistoiminnasta yrityksissä koskevan lain 3 lu- vun mukaiset tiedot sekä seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tiedot:

2.1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lo- mautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta il- moitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

2.3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suorittamansa työ kuuluu.

2.4. Yrityksen / yhteisön koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

3. Kohdissa 2.1 ja 2.3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheut- tamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yrityk- seen / yhteisöön työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihenki- löiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 2.1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerätään.

4. Mikäli yrityksessä / yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luot- tamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä makse- tuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoita- mista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luottamus- miehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmiestehtä-

vien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettävästä ti- lapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luottamus- miestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen pe- riaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan.

Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen / yhteisön toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytys- tai tallennustilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yritys- / yhteisökohtaisella ja alu- eellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmiehen käyt- töön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mikäli sel- laista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää ta- vanomaisia toimistovälineitä, kuten esim. sähköpostia, luottamusmiestehtä- vien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöl- lisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökor- vaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksenperusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, tämä korvataan työehtoso- pimuksen mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä lisää hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoita- misessa.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tu- lee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toi- mihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivytystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista yksi annetaan kummallekin osa- puolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä / yhteisössä. paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neu- vottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luot- tamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiet- tyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä marraskuuta 2012.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomis- ajoin.

Helsingissä 14.11.2012

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AGRONOMILIITTO ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA ry

Kehityskeskusteluesimerkit ‌

Työehtosopimuksen sivuilla 23 – 24 on määräykset koskien henkilökohtaista palkanosaa.

Seuraavilla sivuilla on kaksi esimerkkiä työpaikalla käytäviin työnantajan ja toi- mihenkilön välisiin keskusteluihin koskien toimihenkilön työtehtäviä ja niissä ke- hittymistä. Ensimmäinen esimerkki lomakkeineen pohjautuu edellisen työehto- sopimuksen vastaavaan esimerkkiin.

ESIMERKKI 1

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi tapahtuu osana työnantajan muuta joh- tamisjärjestelmää tavoite- ja tuloskeskustelujen yhteydessä. Siihen sisältyvät toimenkuvan läpikäynti, vuotuisista tehtävistä ja niille asetetuista tavoitteista so- piminen, henkilön suoritusarviointi sekä osaamisen arviointi.

Keskusteluja tulisi käydä, mikäli mahdollista kaksi kertaa vuodessa. Toimenku- vaa koskeva keskustelu sekä tavoite- ja tuloskeskustelu voidaan käydä yh- dessä ja kehityskeskustelu eri kerralla.

Toimenkuva- sekä tavoite- ja tuloskeskustelu vastaavat kysymyksiin: mitä minä teen ja miten suoriudun tehtävistäni. Kehityskeskustelu vastaa kysymykseen, miten sekä millä osaamisella toimihenkilö menestyy työtehtävissään.

1. Toimenkuvaa koskeva keskustelu

Tarkistetaan toimenkuva

Toiminimike, (oltava riittävän yleispätevä), johtosuhteet, hallinnollinen esi- mies

Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet.

Kuvaa esim. tekemisen laatua, kohderyhmää ja toimialuetta

Toimenhaltijan vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), toimivaltuudet, rapor- tointisuhteet ja -tavat

Toimivaltuudet kuvaavat, miten toimenhoitoa ohjataan ja tuetaan: Kuka hy- väksyy suunnitelmat, kenellä mahdollisuus muuttaa tavoitteita. Miten asia- kashankinta tapahtuu, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, kenen kanssa käydään tuloskeskustelut.

Mikä on taloutta koskeva päätösvalta

Sidosryhmiä koskeva kuvaus

Yksinkertaisinta kuvata ajankäytön arviona. On samalla esimiehen ja toimi- henkilön yhteinen näkemys tehtävän luonteesta.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä.

Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä vaativuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

2. Tavoite- ja tuloskeskustelu

Vastaa kysymykseen mitä minulta odotetaan ja mitä minä teen. Lomake on laadittu niin, että tavoite- ja tuloskeskustelujen osa voidaan kirjata samalle lomakkeelle. Keskustelun käy hallinnollinen esimies.

Tavoitekeskustelu voidaan käydä myös ryhmäkokouksena.

− Organisaation tavoitteet toimihenkilön kannalta. Kuvataan yhteisesti sovituilla mittareilla, joita ovat esim:

▪ Tuloksellisuudessa (taloudellisuus)

▪ Asiakaspalvelussa asiakastyytyväisyys, tuotetuntemus

▪ Kehittymisessä uudistusten käyttöönotto

▪ Työn tehokkuudessa työn organisointi, laiteosaaminen

− Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset palveluittain ja suoritteittain Sovitaan yksittäisten työtehtävien osalta tavoitteet sekä niihin käytettävä työaika. Tämä osa keskustelusta voidaan käydä tiimikeskusteluna, jol- loin tavoitteet on helppo yhteen sovittaa.

− Tulos / Suoritusarviointi

Tehdään samalle lomakkeelle suunnittelukauden päätyttyä Tulokset verrattuna tavoitteisiin, yleisarviointi asteikolla 0 – 3

0 - ei tavoitteita 1 - tarvitsee kehitystoimenpiteitä 2 - vastaa sovittua 3 - erinomainen suoritus

− Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sovitaan niistä toimenpiteistä, miten organisaatio voi tukea toimihenki- löä tavoitteiden saavuttamiseksi (materiaaliapu, välineet)

Toimihenkilön koulutus käsitellään kehityskeskustelun yhteydessä.

− Johtaminen ja esimiesten tuki

Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toimihenkilö on kokenut esimie- hen työskentelyn oman toimensa hoitamisessa. Esille voidaan ottaa mm: Tavoiteasetanta ja tavoitteista sopiminen, ohjaus, palautteen anta- minen, kannustus ja tuki. Keskusteluosan päätteeksi todetaan, miten esimies kehittää omaa esimiestyötään.

− Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toi- mihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. (kts. allekirjoituspöytä- kirja)

− Kehityskeskustelussa sovittu

Tähän kootaan keskustelun aikana sovitut asiat. Sen perusteella käy ilmi,

▪ mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukau- della.

▪ mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toi- mihenkilön tueksi

▪ mitä esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suun- nittelukaudella

3. Kehityskeskustelu

Tulisi käydä omana keskusteluna. Voidaan käydä myös osana edellistä kes- kustelua, mutta kehityskeskustelulle on varattava riittävä aika. Kehityskes- kustelussa arvioidaan osaamiseen ja uraan liittyvät toimihenkilön ja maa- seutukeskuksen kehitystarpeet. Lisäksi voidaan käydä myös lävitse henki- lökohtaisia asioita, mitkä vaikuttavat työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen.

Kehityskeskustelussa arvioidaan toimihenkilön osaamisen tasot ja kehitys- tarve: Tietopuolisessa osaamisessa, tuoteosaamisessa ja työmenetelmä- osaamisessa.

Arviointikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetkiseen osaamiseen.

Samoin sovitaan toimenpiteet osaamisalueittain osaamisen kehittämiseksi. Työuraan liittyvä kehitys

Tässä osassa keskustellaan, miten alaisen työtehtävät ja rooli kehittyy ja mitä uutta osaamista tulisi hankkia.

Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät

Tässä keskusteluosassa käydään lävitse työviihtyvyyteen, työmotivaatioon ja jaksamiseen liittyviä tekijöitä.

TOIMENKUVA VUODELLE

Toimihenkilön nimi

Toiminimike

Esimies

Muut työtä ohjaavat henkilöt

Toimen tarkoitus

Toimenhaltijan vastuu-/tehtäväalueet (4 - 6 kpl)	Huom. Toimivaltuudet, raportointisuh- teet yms.

Tärkeimmät yhteistyötahot, joihin pitää yhteyttä. Työajan jakautuma.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä on

Hyväksytty suunnittelukeskustelussa

esimies toimihenkilö

esimiehen esimies

Tavoite- ja tuloskeskustelu

Suunnittelukausi………………….-…………………………..

Toimihenkilö ………………………………………………..

Esimies ………………………………………………..

1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön toiminnan kannalta

…………………………………………………………………………………………………………

2. Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset

Tavoitteet Mittari

1.…………………………………………… …………………

2……………………………………………. …………………

3……………………………………………. …………………

4…………………………………………… …………………

5…………………………………………… …………………

6…………………………………………… …………………

Suoritusarviointi tavoitteittain ( Tarkastelu vasta suunnittelukauden jälkeen pohjaksi seuraa- valle keskustelulle ) – asteikko 0 –3.

1- ….. 2-….. 3-….. 4-….. 5-….. 6-…..

3. Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi

…………………………………………………………………………………………………………

4. Johtaminen ja esimiesten tuki – arvio esimiehen toiminnasta

…………………………………………………………………………………………………………

5. Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus edellisellä kaudella euroa/kk.

Muutostarve ja perustelut

…………………………………………………………………………………………………………

6. Kehityskeskustelussa sovittu

Toimihenkilö kehittää toimessaan

…………………………………………………………………………………………………………

Esimies kehittää johtamisessaan

………………………………………………………………………………………………………… Kehityskeskustelu käyty ……../…….kuuta 20

……………………………………… ………………………………….. Esimies Toimihenkilö

Esimerkki 2

KEHITYSKESKUSTELU

Kehityskeskustelun onnistumiseksi on yrityksessä/organisaatiossa hyvä olla lomake ja tässä esitettyjä lomakemalleja voidaan käyttää sellaisenaan tai muokata/täydentää organisaation tarvetta vastaavaksi. Henkilökohtai- sen palkanosan määräytymisperusteet on henkilöstöllä oltava selvillä en- nen keskustelujen aloittamista.

Kehityskeskusteluja työnantajan ja toimihenkilön välillä tulee käydä vä- hintään kerran vuodessa ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään, jos mahdollista samaa lomaketta. Liitteenä 1 olevaa kehityskeskustelulo- maketta voi muokata ja täydentää yksikön toiminnan vaatimalla tavalla. Keskustelussa palautetta annetaan sekä työnantajalle että työntekijälle.

Kehityskeskustelussa huomioidaan mm. toimenkuva, toimenkuvassa tapahtu- neet muutokset, kehitystarpeet (yrityksen ja toimihenkilön näkökulmasta), ta- voitteiden toteutuminen, oman työkyvyn ylläpito, ammatinhallinta ja miten toimi- henkilö suoriutuu työtehtävissä. On suositeltavaa, että kehityskeskustelu ja sii- hen liittyvä henkilökohtaiseen palkanosaan liittyvä keskustelu erotetaan toisis- taan.

Keskustelun sisältöä:

− Tarkistetaan toimenkuva: toiminimike, johtosuhteet, esimies

− Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet, kohderyhmä(t)

− Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), raportointisuhteet ja

-tavat

− Toimihenkilön toimivaltuudet: Kuka hyväksyy suunnitelmat, kenellä mah- dollisuus muuttaa tavoitteita, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, ke- nen kanssa käydään tuloskeskustelut, taloutta koskeva päätösvalta.

− Yhteistyötahot: Kuvataan sidosryhmien lukumäärä ja arvioidaan sidosryh- miin kohdistuvaa ajankäyttöä.

− Organisaation tavoitteet: Tarkastellaan toimihenkilön vastuu- ja tehtävä- alueiden kannalta, toiminnassa esiintyvät ongelmat/ häiriöt, jotka vaativat kehittämistä.

− Toimihenkilön tavoitteita tarkastellaan vastuu- ja tehtäväalueittain.

− Organisaation tuki: Arvioidaan työmäärää, muuta työsidonnaisuutta, kou- lutustarvetta, työvälineitä, muiden tukea

− Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana: Tehtävän vaativuuden mu- kainen palkkaryhmä. Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä

vaativuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

− Esimiehen toiminnan arviointi: Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toi- mihenkilö on kokenut esimiehen työskentelyn oman toimensa hoitami- sessa. Esille voidaan ottaa mm: tavoitteista sopiminen, ohjaus, palautteen antaminen, kannustus ja esimiehen tavoitettavuus.

− Johtopäätökset kohtaan tulee keskustelun aikana sovitut asiat eri osa-alu- eista. Sen perusteella käy ilmi esim. mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella, mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tueksi.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen:

Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka perustuu työnteki- jän suoriutumiseen hänen kanssaan sovituista tulos- tai kehittymistavoitteista sekä henkilökohtaiseen osaamiseen. Suoritusarviointi on osa kehityskeskuste- lua. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toimi- henkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Arviointikriteerit on määritelty etu- käteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetkiseen suoriutumiseen. Ar- vioinnin tulee sisältää ainakin työsuorituksiin ja ammatinhallintaan liittyvät pe- rusteet.

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökohtainen lisä on enintään 50 % peruspalkasta. Henkilökohtaisen pal- kanosan suuruus voi määräytyä seuraavan arviointijärjestelmän perusteella (liite 2).

Arviointiryhmiä on 4 ja arviointikohteita 18. Kukin kohta voidaan arvioida pis- teasteikolla 1-5, joista jokainen aste on myös sanallisesti määritelty. Arvioinnin yhteispistemäärä määrittää henkilökohtaisen palkanosan. Pisteytys tapahtuu kahden desimaalin tarkkuudella ja keskiarvo pyöristetään aina lähimpänä tau- lukossa olevaan lukuun. Hyvää ja riittävää suoritusta kuvaa arviointiasteikko taso 3,00.

Mikäli jokin kohta ei sovellu arvioitavaan tehtävään, ei tätä alakohtaa ole tar- peen käyttää. Henkilökohtainen palkanosa voi kasvaa tai vähentyä. Työntekijän niin halutessa, voi häntä edustava luottamusmies osallistua keskusteluun.

Arviointiasteikon tuottamat pisteet tarkoittavat:

1= kehittämis- ja ohjaustarvetta 2= pääosin hyväksyttävä

3= tavoitteiden mukainen

4= ylittää tavoitteet

5= erinomainen ja ylittää selvästi

Esimies- ja johtotehtäväasema nostaa perus- ja henkilökohtaista palkkausta erillisen arvion perusteella. Arviointijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä hen- kilökohtainen palkanosa ei voi aleta.

Tehtävien vaativuuden muuttuessa arvioidaan henkilökohtainen palkanosa uu- delleen.

LIITE 1

TOIMENKUVAN MÄÄRITYS SUUNNITTELUKAUDELLE 200 -200

Toimihenkilön nimi
Toimi
Esimies
Toimen tarkoitus




Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4-6 kpl)
I
II
III
IV
V
VI
Toimihenkilön valtuudet



Yhteistyötahot



Toimenkuva hyväksytty kehityskeskustelussa
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies	Xxxxxxx

❑ toimihenkilön xxxxxx ❑ esimiehen lomake Pvm

Suunnittelukausi
Toimihenkilö
Esimies
1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueiden kannalta




Toimihenkilö on saanut tietää oman toimensa hoitamiseksi tietoja organisaation toimintasuunnitelmista ja tavoitteista
❑ erittäin paljon	❑ paljon	❑ riittävästi	❑ kohtalaisesti	❑ heikosti
2. Toimihenkilön tavoitteet vastuu- ja tehtäväalueittain
I Vastuualue


II Vastuualue


III Vastuualue


IV Vastuualue

V Vastuualue

VI Vastuualue

3. Organisaation tuki tavoitteiden saavuttamiseksi suunnittelukaudella
• koulutus


• työryhmän tai muiden toimihenkilöiden tuki, lisähenkilöt


• apuvälineet


• muuta


4. Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana
•Tehtävien vaativuuden mukainen palkkaryhmä:
Perustelut


Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tällä hetkellä e/kk
Perustelut


• Toimihenkilön kokonaispalkka tällä hetkellä e/kk
4. Kehityskeskustelu käyty	Päiväys
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies

5. Esimiehen toiminnan arviointi vastuualueittain.
VASTUU-/TEHTÄVÄALUEET
Perusteet	I	II	III	IV	V	VI	Yleis- arvio	5 4 3 2 1
Tavoite- 1*								Xxxxxxx Xxxxxxx asettaa määrittelee
asetanta 2*								itsenäisesti tarkasti
Ohjaus 1*								Yleiset Yksityiskohtainen
2*								xxxxxx xxxxxx
Valvonta, seuranta 1*								Xxxxxxx päättää Tarkat aikataulut
ja raportointi 2*								mitä ja milloin ja asiat
Palautteen antaminen								Riittävästi Riittämättömästi
Esimiehen tuki ja kannustus								Riittävästi Riittämättömästi
Yleisarvio esimiestyöskentelystä
1* Tilanne tällä hetkellä (esimies ja toimihenkilö arvioivat) 2* Tavoitetila toimihenkilön kannalta (vain toimihenkilö arvioi)
Perustelut arviolle


Johtopäätökset


6. Kehityskeskustelussa sovittu
6.1. Toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella




6.2. Esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella



6. Kehityskeskustelu käyty					Päiväys
Esimies					Toimihenkilö
Esimiehen esimies

LIITE 2

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä
Tehtävä /henkilö			PVM
1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS	1	2	3	4	5
1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet
1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista
1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti
1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi
1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen
2. YHTEISTYÖTAIDOT	1	2	3	4	5
2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä
2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä
2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi
2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee
korkealaatuiseen asiakaspalveluun
3. AMMATTITAITO	1	2	3	4	5
3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot
3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet
3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti
3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai
muuta erityisosaamista
3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä (moniosaaminen)
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS	1	2	3	4	5
4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan
4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia
4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia
kehittämisideoita
4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin
TEHTÄVÄ/ HENKILÖ		KESKI- ARVOT
1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS
2. YHTEISTYÖTAIDOT
3. AMMATTITAITO
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS
5. ESIMIESTYÖ
Pisteet yhteensä:

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä

Tehtävä /henkilö					PVM

1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS		1	2	3	4	5
1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet
1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista
1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti
1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi
1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen

2. YHTEISTYÖTAIDOT		1	2	3	4	5
2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä
2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä
2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi
2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee
korkealaatuiseen asiakaspalveluun

3. AMMATTITAITO		1	2	3	4	5
3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot
3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet
3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti
3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai
muuta erityisosaamista
3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä
(monisosaaminen)

4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS		1	2	3	4	5
4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan
4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia
4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia kehittämisideoita
4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin

TEHTÄVÄ/ HENKILÖ	KESKIARVOT
1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS
2. YHTEISTYÖTAIDOT
3. AMMATTITAITO
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS

Pisteet yhteensä:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Agronomiliitto ry

Julkisten- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JYTY ry

Faba osuuskunta ja Viking Genetics Oy ‌

Faba osuuskunnassa ja Viking Genetics Oy:ssä sovelletaan neuvonta-alan run- kosopimusta lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia.

1. Palkkataulukot

	1.5.2020	1.4.2021
F1	1 759,29	1 782,16
F2	2 005,60	2 031,67
F3	2 110,70	2 138,14
F4	2 333,32	2 363,66
F5	2 718,86	2 754,20
F6	3 208,28	3 249,98

2. Työajat

Työajat määräytyvät seuraavasti:

6 § Työaika koskien Faba Neuvonta

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tuntia viikossa.

2. Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimääräin 37,5 tuntia viikossa. Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä olen kohden 4 mukainen tilanne.

3. Toimistotyössä voidaan sovittaessa ottaa käyttöön liukuva työaika.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perusteltua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti.

Viikkotyöaika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keski- määrään enintään kuuden kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa.

Esimerkki työajan laskemisesta neuvontatyötä tekevällä:

Klo 8.05 8.45 16.45 17.30

lähtö ensimm. viimeinen paluu

kotoa tila tila kotiin

\ / työaika

Mikäli työaika ensimmäiselle tilalle saapumisesta viimeiseltä tilalta kotiin läh- töön ylittää 8 tuntia ilman erillistä lounastaukoa, voi ylittävän ajan pitää yk- sinkertaisena vapaana. Jos toimihenkilö pitää lounastauon, sitä ei lueta työ- aikaan.

Mikäli 8 tuntia ei tule täyteen ensimmäisen ja viimeisen tilan välillä, toimi- henkilö voi täydentää työtuntimäärää lukemalla kyseisen päivän työmatkaan käytettyä aikaa työajaksi.

Mikäli 8 tuntia ylittyy paluumatkalla viimeisestä käyntikohteesta kotiin, ei 8 tuntia ylittävää matka-aikaa voida pitää vapaa-aikana korvattavana ylityönä.

5. Ruokailutauko on yhden tunnin pituinen. Se voidaan paikallisesti sopia lyhy- emmäksikin, ei kuitenkaan alle 30 minuutin pituiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa ruokailutauon aikana esteettömästi poistua työpaikalta, ei taukoa lueta työaikaan.

6. Juhannus- ja jouluaatto, uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä ja kirkolliset juhlapyhät ovat vapaapäiviä ja lyhentävät vastaavasti kunkin asianomaisen viikon tuntimäärää sattuessaan muuksi päiväksi kuin lauan- taiksi tai sunnuntaiksi.

7. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.

7 § Lisätyö

8 § Säännöllisen työajan ylittäminen toimisto- ja laboratoriotöissä

1. Ylityön tekeminen edellyttää molempien osapuolten kulloinkin erikseen an- tamaa suostumusta. Toimihenkilö ei siten voi vaatia ylityöstä korvausta, ellei ylityöstä ole sovittu.

2. Ylityö korvataan pääsääntöisesti antamalla ylityönä tehtyjä tunteja vastaava määrä vapaata. Vapaa on annettava ja pidettävä viimeistään kuuden seu- raavan kuukauden aikana.

3. Vuorokautisen työajan ylittäessä 8 tuntia, maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

4. Viikoittaisen työajan ylittäessä 40 tuntia suoritetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

5. Keskimääräistä työaikaa noudatettaessa maksetaan 6 §:n 4. kohdassa tar- koitetun säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta 100 %:lla korotettu tunti- palkka säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Tasoittumisjakson päätty- essä maksetaan ylityötunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

6. Tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 172. Säännöllinen työajan ollessa 7,5 – 8 tuntia vuorokaudessa on jakaja 161.

7. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 21.5.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida katsoa työn- antajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajankohta.

10 § Sunnuntaityö

Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnuntai- työstä, jolla tarkoitetaan sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, vapun- päivänä ja itsenäisyyspäivänä tehtyä työtä, muun siltä ajalta tulevan palkan li- säksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan 7 §:n mu- kaisesti.

Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vastaavaan vapaa-ai- kaan.

11 § Näyttelykorvaus

Näyttelyiden ja vastaavien tilaisuuksien ajalta suoritettavista korvauksista sovi- taan paikallisesti erikseen tai korvataan tunti tunnilta.

Helsingissä 16.4.2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Agronomiliitto ry

Xxxxxxxxx Xxxxxxxxxxxxx 0 X 0,

00130 Helsinki

Vaihde 09 2511 160 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Xxxxxxxxxx xxxxxxxx 00

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 X,

00580 Helsinki

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata