ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Allekirjoittaneet liitot saavuttivat 31.1.2022 neuvottelutuloksen neuvonta-alan runkosopimuksen uusimisesta. Neuvottelutulos hyväksyttiin liittojen hallin- noissa 10.2.2022.

Sopimuskausi:

Uusittu työehtosopimus on voimassa 1.2.2022 – 31.1.2024. Työehtosopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä

Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen 15.11.2022 mennessä, kumpikin sopimusosapuoli voi irtisanoa työehtosopimuksen 30.11.2022 mennessä päättymään 31.1.2023.

Palkantarkistukset vuodelle 2022:

Palkankorotusten ajankohta, määrä ja tapa sovitaan paikallisesti luottamus- miehen kanssa yhdistyksen tai työpaikan talous- ja työllisyystilanne huomioi- den. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle tarvittavat tiedot yhdistyksen tai työpaikan talous- ja työllisyystilanteesta sekä näiden ennakoitavasta kehitty- misestä 1.3.2022 mennessä. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löy- tää kunkin yhdistyksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkarat- kaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oi- keudenmukaista palkkarakennetta, sukupuolten palkkatasa-arvoa sekä tuot- tavuuden kehittymistä työpaikalla. Neuvotteluissa annetut tiedot ovat luotta- muksellisia ja niitä ei voida käyttää muussa tarkoituksessa.

Jos sopimukseen ei päästä 31.3.2022 mennessä korotetaan palkkoja 1.5.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,5 pro- sentin yleiskorotuksella ja 0,4 prosentin paikallisella erällä, jonka suuruus las- ketaan tammikuun 2022 palkkasummasta luontoisetuineen. Työnantaja päät- tää paikallisen erän käytöstä.

Selvitys paikallisen erän jakamisesta:

Paikallisen erän käytöstä ja jakoperusteista informoidaan henkilöstöä ja luot- tamusmiehelle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus kahden kuu- kauden kuluessa erän jakamisesta lukien. Selvityksestä tulee palkkasalaisuus huomioiden käydä ilmi toimihenkilöiden lukumäärä, kuinka moni on saanut ko- rotuksen, keskimääräisen korotuksen suuruus sekä toimihenkilöiden palkan- korotusten kokonaismäärä. Mikäli selvitystä ei anneta, erä jaetaan yleiskoro- tuksena.

Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2022 lukien 1,5 prosenttia.

Henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan 1.5.2022 lukien 1,9 prosenttia. 1.5.2022 (1,5 prosenttia)

Y1 1 583,20

Y2 1 696,02

Y3 1 901,07

Y4 Säännöllisen työajan keskiansio Y3 2 867 € (9/2020)

N1 1 665,30

N2 1 798,54

N3 1 983,12

N4 2 240,03

N5 Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 163 € (9/2020)

A 1 625,30

B 1 672,07

C 1 803,33

D 1 886,94

E 2 099,62

R1 1 559,50

R2 1 875,62

R3 2 242,25

R4 Säännöllisen työajan keskiansio R3 2 965 € (9/2014)

Henkilöstön edustajien korvaukset (1,9 prosenttia)

Pääluottamusmiehen korvaus	154 €
Luottamusmieskorvaus	88 €
Työsuojeluvaltuutettu	44 €
Yhteiskorvaus	109 €

Allekirjoituspöytäkirjaan:

Perustetaan osapuolten välinen työryhmä 1.8.2022 voimaan tulevaan perhe- vapaauudistukseen liittyen. Työryhmä seuraa perhevapaauudistuksen etene- mistä työmarkkinoilla ja valmistelee yhdessä sovittavalla ja kustannusneutraa- lilla tavalla uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimuk- seen.

Tekstit

Lisätään Koulutussopimuksen 4 § 1 kohdan alle pöytäkirjamerkintä:

Sopimusosapuolet kiinnittävät huomiota varaluottamusmiehen valmiuksiin hoitaa varsinaisen luottamusmiehen tehtäviä, ja tässä tarkoituksessa suosit- televat, että varaluottamusmiehellä olisi mahdollisuus käydä vähintään perus- tason luottamusmieskurssit ja vuosittaiset neuvonta-alan ajankohtaispäivät työajalla. Kurssin tai muun koulutuksen käymisestä ja ansiomenetyksen kor- vaamisesta sovitaan kuitenkin aina erikseen työnantajan ja asianomaisen va- raluottamusmiehen välillä.

Lisätään Luottamusmiessopimuksen 10 § 1 kohdan alle pöytäkirjamer- kintä:

Varaluottamusmiehen osalta viitataan koulutussopimuksen 4 § 1 kohdan pöy- täkirjamerkintään.

Etäyhteyksin 10. päivänä helmikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri AGRONOMILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx AMMATTILIITTO JYTY RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx AMMATTILIITTO PRO RY

Xxxxx Xxxxxxx Xxxx Xxxxxx

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY

Xxxxx Xxxxx-Xxxxx Xxxxx Xxxxxxx

NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXX

1 § Sopimuksen ulottuvuus ‌

1. Tätä sopimusta noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTAn jäseninä olevien maaseutuelinkeinoja pl. metsätalous harjoittavien sekä neuvonta- alalla toimivien ja niihin liittyvää tutkimustoimintaa suorittavien jäsenten palveluksessa oleviin toimihenkilöihin. Sopimusta noudatetaan myös em. jäsenten oman toimintansa ohessa harjoittamaan muuhun pienimuotoi- seen yritys- tai muuhun vastaavaan toimintaan, jota varten ei ole perustettu omaa itsenäistä yhtiötä tai yhdistystä.

Pöytäkirjamerkintä:

Maaseutuelinkeinoilla tarkoitetaan varsinaisen maataloustoiminnan lisäksi sen ohessa harjoitettavaa elinkeinotoimintaa.

Tämä sopimus ei kuitenkaan koske

a) johtoon kuuluvia, kuten esimerkiksi toimitusjohtajia, toiminnanjohtajia ja heidän välittömiä esimiesasemassa olevia alaisiaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Tämän kohdan piiriin kuuluvat pääasiassa henkilöstöhallinnollista, taloudellista ja toiminnallista vastuuta kantavat johtoon kuuluvat toimihenkilöt. Ko. henkilöiden kanssa voidaan sopia siitä, että työ- ehtosopimus koskee heitä kokonaisuudessaan tai sovittavilta osil- taan.

b) palkkamääräysten osalta määräaikaisessa työsuhteessa työsuhteen neljän ensimmäisen kuukauden aikana.

Pöytäkirjamerkintä:

Ko. henkilöillä tarkoitetaan lähinnä harjoittelijoita, koululaisia ja vastaavia tilapäisiä työntekijöitä.

c) oppilaitosten palveluksessa olevia

Työnantaja ilmoittaa toimihenkilölle kirjallisesti, mikäli toimihenkilö ei kuulu työehtosopimuksen soveltamispiiriin.

Pöytäkirjamerkintä:

Kirjallisen ilmoituksen vaatimus tulee voimaan 1.1.2017 alkaen. Työehtosopimuksen soveltamispiirin ulkopuolelle kuulumista kos- keva ilmoitus ei voi tulla sovellettavaksi takautuvasti.

2. Tätä sopimusta voidaan täydentää työnantajakohtaisesti asianomaisten, sopimukseen osallisten välillä tehdyllä erillisellä pöytäkirjalla, jossa tulee mainita soveltamisala sekä runkosopimuksen muutokset.

2 § Työn johto ja jakaminen ‌

1. Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja siitä erottaa toimihenkilöitä.

3 § Työsuhteen alkaminen ‌

1. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia kulloinkin voimassa olevan työsopi- muslain mukaisesti määräytyvästä koeajasta.

2. Työsopimus tehdään kirjallisena.

4 § Työsuhteen päättyminen ‌

1. Työnantaja noudattaa seuraavia irtisanomisaikoja:

14 päivää työsuhteen kestettyä enintään vuoden, 1 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden,

mutta enintään 4 vuotta

2 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta,

mutta enintään 8 vuotta

4 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta,

mutta enintään 12 vuotta

6 kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Toimihenkilön sanoessa työsopimuksen irti on irtisanomisaika 14 päivää, jos työsuhde on kestänyt enintään 5 vuotta ja yhden kuukauden, jos työ- suhde on kestänyt yli 5 vuotta.

Työsopimuksessa toimihenkilön irtisanomisajaksi voidaan kuitenkin edellä sanotusta poiketen sopia enintään 2 kuukautta. Toimihenkilön irtisanomis- aika ei voi olla pidempi kuin työnantajan noudattama irtisanomisaika.

Työsuhteen päättyessä loppupalkka voidaan maksaa työsuhteen päätty- mispäivää seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

2. Jos vakituiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle noudatta- matta jätetyn irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos määräaikaiseen työsuhteeseen otettu toimihenkilö eroaa ennen työso- pimuksen mukaisen määräajan päättymistä, tulee hänen korvata työnan- tajalle täten aiheuttamansa vahinko.

5 § Palkat ‌

1. Palkkaperusteista on sovittu palkkasopimuksella, joka on tämän työehto- sopimuksen liitteenä.

2. Jollei työnantajan kanssa ole muuta sovittu, maksetaan palkka toimihenki- lön ilmoittamalle pankkitilille, jossa sen tulee erääntymispäivänä olla toimi- henkilön nostettavissa. Palkan erääntyessä sellaisena päivänä, jolloin ra- halaitokset pidetään suljettuina, pidetään lähinnä edellistä päivää eräänty- mispäivänä.

Tuntipalkka voidaan maksaa kerran kuukaudessa.

6 § Työaika ‌

1. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia keskimäärin viikossa.

Hallinto- ja toimistotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Vuorokautisen työajan enimmäispituus voi vaihdella 7,5 tunnin ja 8 tunnin välillä, ellei kyseessä ole kohdan 4 mukainen tilanne

2. Säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, tilapäisesti pidentää, ei kuitenkaan enempää kuin tunnilla edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu edellä 1 kohdan mukaisesti määräytyvään säännölliseen viikkotyöaikaan. Pidentämisestä ja tasoittumisesta on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

3. Lepotauko voidaan paikallisesti sopia puolen (1/2) - yhden (1) tunnin pi- tuiseksi. Xxxxxx toimihenkilö saa esteettömästi poistua työpaikalta lepo- tauon aikana, ei lepotaukoa lueta työaikaan.

4. Mikäli kausivaihteluista tai vastaavista toiminnallisista syistä on perustel- tua, voidaan säännöllinen työaika määritellä keskimääräisesti. Viikkotyö- aika tasoittuu tämän sopimuksen mukaisen viikkotyöajan keskimäärään enintään kuuden kuukauden ajanjaksona. Tällöin ei säännöllinen työaika saa, paitsi neuvontatyössä, ylittää 11 tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia vii- kossa.

5. Sellaisina viikkoina, joille sattuu arkipyhä, vapunpäivä tai itsenäisyyspäivä muulle arkipäivälle kuin lauantaille, lyhennetään säännöllisen työn määrää arkipyhäksi sattuvan päivän työaikaa vastaavalla määrällä. Osa-aikaisille työajan lyhennys annetaan työajan suhteessa.

Joulu- ja juhannusaatto ovat vapaapäiviä.

6. Mikäli työaika järjestetään tämän pykälän 2. tai 4. kappaleen mukaisesti taikka päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisaikaa ei ole määrätty kiinteäksi, on ennakolta laadittava työtuntijärjestelmä, josta työn- tekijän työ- ja vapaa-ajat käyvät ilmi.

7. Työaikapankki

Työaikapankki voidaan ottaa käyttöön työehtosopimuksen piiriin kuuluvien toimihenkilöiden osalta työaikapankkia koskevan liitteen mukaisesti sen jälkeen, kun siitä työnantaja on yt-menettelyssä henkilöstölle tiedottanut.

8. Työaikalain 12.2 §:n tarkoittama liukuvan työajan seurantajakso saa olla enintään 12 kuukautta.

9. Työaikalain 18.1 §:n tarkoittama työajan enimmäismäärää koskeva ajan- jakso, jonka aikana työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa, on enintään 12 kuukautta.

10. Työaikalain 13.2 §:n tarkoittama joustotyöajan tasoittumisjakso on enin- tään 26 viikkoa.

7 § Lisätyö ‌

Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja lainmukaisen vuo- rokautisen tai viikoittaisen työajan välisenä aikana. Lisätyö korvataan yksin- kertaisella palkalla, joka lasketaan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkan- osan yhteismäärästä.

7a § Koulutus, tilaisuudet ja erikseen määrättävät työtehtävät ‌

Työnantaja voi määrätä enintään 20 lisätyötunnin sijoittamisesta kalenterivuo- dessa. Kyse voi olla esimerkiksi koulutuksista, erilaisista kehittämistilaisuuk- sista tai varsinaisista työtehtävistä, ei kuitenkaan 11 §:ssä sovittavista näytte- lyistä ja niitä vastaavista tilaisuuksista.

Lisätyötuntien sijoittamisestä enintään 8 tuntia voidaan käyttää työtehtäviin ja enintään 12 tuntia koulutukseen ja erilaisiin kehittämistilaisuuksiin. Tämä aika on säännöllistä työaikaa, joka voidaan teettää työehtosopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi. Tältä ajalta maksetaan säännöllisen työajan palk- kaa vastaava yksinkertainen (ns. yksi yhteen) tuntipalkka.

Em. työaika voidaan sijoittaa siten, että työvuoro pitenee esim. koulutuksen ja kehittämistilaisuuden keston verran. Työaika voidaan sijoittaa myös lauan- taille. Lauantaille työaikaa sijoitettaessa tulee työpäivän pituuden olla vähin- tään 4 ja enintään 8 tuntia ja työtä voidaan teettää enintään kolmena lauan- taina vuodessa. Lisätyötunteja ei voida sijoittaa sunnuntaille, arkipyhälle eikä arkipyhäviikon lauantaille.

Säännöllisen työajan lisäksi teetettävästä työajasta sekä koulutus- ja kehit- tämistilaisuuksista ilmoitetaan hyvissä ajoin siten, että toimihenkilö pystyy va- rautumaan ao. tilaisuuksiin ja tehtäviin. Työntekijällä on oikeus tapauskohtai- sesti kieltäytyä lisätyöstä vapaapäivänä.

8 § Ylityö ‌

1. Ylityöstä maksettava palkka vaihdetaan, ellei toimihenkilön kanssa toisin sovita, vastaavaan vapaa-aikaan, jolloin vapaa-aikaa ei koroteta jäljem- pänä mainituin prosenttiosuuksin. Vapaa-aika on annettava ja otettava enintään 6 kuukauden mittaisen tasoittumisjakson kuluessa sen jälkeen, kun enintään 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päättynyt.

2. Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään säännöllisen lain mukaisen enimmäistyöajan lisäksi vuorokaudessa ja sitä saadaan teettää lain salli- missa rajoissa. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäi- seltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Viikoittaisella ylityöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään lain mukaisen enim- mäistuntimäärän lisäksi viikossa tai keskimääräistä viikkotyöaikaa sovel- lettaessa jakson aikana ja siitä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tun- nilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka, joka laske- taan 7 §:n mukaisesti.

Pöytäkirjamerkintä:

Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa jaetaan peruspalkan ja henkilökohtaisen palkanosan yhteismäärä luvulla 163 silloin, kun säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia vii- kossa ja 160 silloin kun säännöllinen työaika on 37,5 tuntia vii- kossa.

4. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoittumisjakson alkamisajankohta.

9 § Neuvontatyötä tekevien ylityökorvaus ‌

1. Neuvontatyöksi katsotaan työ, jota suoritetaan siten, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa miten se on järjestetty työajan käytön osalta.

2. Neuvontatyötä tekeviin ei sovelleta 7 §:n eikä 8 §:n määräyksiä. Mikäli neu- vontatyötä tekevien toimihenkilöiden työaika ei tasoitu enintään 6 kuukau- den kuluessa sen jälkeen kun 6 kuukauden mittainen työaikajakso on päät- tynyt, korvataan ylityötunnit yksinkertaisella palkalla, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti.

3. Työnantajan tulee määrätä työaika- ja tasoitusjakson alkamisajankohta.

10 § Sunnuntaityö ‌

1. Työaikalainsäädännön piirissä oleville toimihenkilöille maksetaan sunnun- taityöstä muun siltä ajalta tulevan palkan lisäksi sunnuntaityökorotuksena yksinkertainen palkka, joka lasketaan 7 §:n mukaisesti. Korotus voidaan vaihtaa toimihenkilön suostumuksella vastaavaan vapaa-aikaan.

Sunnuntaityöksi katsotaan työ, jota tehdään sunnuntaina tai muuna kirkol- lisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä.

11 § Näyttelykorvaus ‌

1. Työaikalainsäädännön ulkopuolella olevalle toimihenkilölle suoritetaan toi- mihenkilön kanssa sovittava erillinen korvaus näyttelyistä ja vastaavista ti- laisuuksista, mikäli hän tekee työtä poikkeuksellisesti siten, että työnantaja voi valvoa hänen työajan käyttöään.

2. Muiden toimihenkilöiden kanssa voidaan 7, 8 ja 10 §:ien estämättä tehdä vastaava sopimus.

12 § Lepoajat ‌

1. Toimihenkilöille on sunnuntain ajaksi annettava keskimäärin vähintään 35 tunnin viikkolepo. Mainitun pituinen viikkolepo voidaan antaa viikon muu- nakin aikana, jos työtä sen laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäivinä tai jos toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön, sunnuntaina suoritettavan työn säännöllisen kulun turvaamiseksi.

2. Viikkolevon järjestämistavasta riippumatta viikkolepo voidaan antaa viikko- jen (seitsemän päivän ajanjaksojen) vaihteessa siten, että se sijoittuu osaksi edelliseen ja osaksi jälkimmäiseen viikkoon niin, että enin osa viik- kolevosta sijoittuu sille viikolle, jonka viikkolevosta on kysymys.

3. Tämän pykälän säännöksistä voidaan tehdä poikkeuksia

a) milloin toimihenkilön säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 3 tuntia;

b) milloin toimihenkilöä tarvitaan hätätyössä;

c) milloin toimihenkilöä tarvitaan tilapäisesti työhön hänen viikkoleponsa aikana.

13 § Palkan osittaminen ‌

1. Kuukausipalkka ositetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päät- tyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai puolivälissä

tai kun toimihenkilö on ollut pois työstä työnantajan olematta palkanmak- suvelvollinen.

Poissaolo voidaan sovittaessa korvata myös vastaavalla määrällä työtun- teja.

2. Laskettaessa päiväpalkkaa käytetään kiinteää jakajaa 21,5.

3. Laskettaessa päivää lyhyempien jaksojen palkkaa käytetään tuntipalkka- jakajaa.

14 § Matkakustannukset ja päivärahat ‌

Matkakustannusten korvausten ja päivärahojen suuruuden ja maksuperustei- den osalta noudatetaan, ellei toisin ole sovittu, kulloinkin voimassa olevan val- tion virkaehtosopimuksen asianomaisia määräyksiä.

15 § Vuosiloma ‌

1. Toimihenkilö saa vuosilomaa voimassa olevan vuosilomalain mukaan.

2. Toimihenkilö, joka on palvellut saman työnantajan palveluksessa vähin- tään 10, mutta alle 15 vuotta 31.3.1994 mennessä, saa kaksi lisälomapäi- vää.

3. Xxxxxxxxxxxx, joka on saavuttanut oikeuden 36 arkipäivän lomaan 31.3.1994 mennessä, ei tätä oikeuttaan menetä, vaan hänen lomaoikeu- tensa kertyy kolme päivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Muutoin noudatetaan vuosilomalakia.

4. Vuosiloman ajalta palkka maksetaan tavanomaisena palkanmaksupäi- vänä.

Paikallisesti sopien EU-hankkeisiin liittyen lomapalkka ja lomaltapaluuraha voidaan maksaa tavanomaisen kuukausipalkan yhteydessä. Lomapalkka maksetaan vuosilomalain määrittelemillä prosenteilla. Mikäli työsuhde päättyy siten, että lomapalkan sijasta maksetaan lomakorvaus tai että hen- kilö ei palaa vuosilomaltaan työhön, lomaltapaluuraha voidaan periä takai- sin.

16 § Lomaltapaluuraha ‌

1. Toimihenkilölle, joka aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajan- kohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä, suoritetaan lomaltapa- luurahaa 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

Pöytäkirjamerkintä:

Lomaltapaluuraha lasketaan lakisääteisestä vuosilomasta.

2. Lomaltapaluuraha maksetaan myös, mikäli toimihenkilö välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai vuosilomalain 2 luvun

7 §:ssä mainitun syyn takia.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan myös vanhuus- tai työkyvyttömyyseläk- keelle siirtyvälle toimihenkilölle sekä toimihenkilölle, joka asevelvollisuu- den suorittamisen jälkeen palaa työhön palvelukseen kutsutun asevelvolli- sen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain edellyttämällä tavalla.

4. Mikäli työnantaja on muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä irtisa- nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että toimihenkilö työsuhteen päättymisen vuoksi on estynyt palaamasta työhön, toimihenkilö ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluura- haan.

5. Lomaltapaluuraha tulee suorittaa kesä- ja talviloman osalta seuraavan pal- kanmaksun yhteydessä. Toimihenkilön kanssa voidaan sopia lomaltapa- luurahan suorittamisesta kesäloman osalta viimeistään lomakauden jäl- keen kalenterivuoden loppuun mennessä ja talviloman osalta ennen seu- raavan lomakauden alkua.

6. Lomaltapaluuraha voidaan sopia toimihenkilön kanssa kokonaan tai osit- tain vaihdettavaksi vastaavaan vapaa-aikaan.

17 § Sairausajan palkka ‌

1. Toimihenkilölle maksetaan palkkaa sairauden aiheuttaman työkyvyttömyy- den vuoksi seuraavasti:

Työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään	Palkat
yhden kuukauden	sairastumispäivä + 9 arkipäivää
neljä kuukautta	4 viikolta
kolme vuotta	5 viikolta
viisi vuotta	6 viikolta
kymmenen vuotta	8 viikolta

Mikäli työkyvyttömyys johtuu työtehtävässä tapahtuneesta tapaturmasta, maksetaan palkkaa enintään kahdeksalta viikolta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle yhden kuukauden, maksetaan toimihenki- lölle puolet hänen palkastaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdek- sältä arkipäivältä.

Lisäedellytyksenä sairausajan palkanmaksulle on, että työsuhde edelleen jatkuu ja että sairautta ei ole aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimatto- muudella.

Mikäli työntekijä sairastuu samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suoritta- maan sairausajan palkkaa, ikään kuin kysymyksessä olisi yksi sairastumis- jakso.

2. Xxxxxxx toimihenkilö saa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan oi- keuttavalta ajalta sairausajan palkkaa, hän luovuttaa viipymättä työnanta- jalle sairausvakuutuslain mukaan työnantajalle palautettavan päivärahan hakemista varten tarvittavat selvitykset.

3. Mikäli työntekijä oman sairautensa tai muusta syystä aiheutuneen työky- vyttömyyden vuoksi keskeyttää vanhempainlomansa tai hoitovapaansa, ei työnantajalla ole velvollisuutta maksaa sairasajan palkkaa ajalta, jonka vanhempainvapaa- tai hoitovapaajakso olisi kestänyt.

4. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä toimihenkilö saa saman työkyvyt- tömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa kor- vausta lain tai sopimuksen perusteella. Jos sairausajan palkka on mak- settu, ennen kuin jonkin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työn- antajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada määrä takaisin toimihenki- löltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

5. Toimihenkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sellai- sesta sairastumisestaan, jonka takia hän on estynyt saapumasta työhön.

6. Vaadittaessa toimihenkilön on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärinto- distus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin ni- meää käytettävän lääkärin, suorittaa työnantaja lääkärintodistuksen hank- kimisesta aiheutuvat kustannukset.

17a § Osasairauspäiväraha ‌

Osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea työhön paluuta pitkän työkyvyt- tömyyden jälkeen. Sopiminen on molemmille osapuolille vapaaehtoista.

18 § Lääkärintarkastukset ‌

Työnantaja ei vähennä toimihenkilön säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa alla mainituissa tapauksissa. Edellytyksenä kuitenkin on, että tarkastukset ja tutkimukset on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen, ettei tarkas- tuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja että niistä on ilmoitettu etukäteen työnantajalle.

1. Muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

Toimihenkilö käy sairauden toteamiseksi välttämättömässä lääkärintarkas- tuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. Tämä koskee myös lääkärintutkimuksesta aiheutu- vaa työkyvyttömyyttä sekä sairausoireiden vuoksi tapahtuvaa tarkkailua tai tutkimusta sairaalassa.

Toimihenkilö käy aikaisemmin todetun sairauden johdosta lääkärintarkas- tuksessa. Tämä koskee seuraavia tapauksia:

− sairauden olennaisesti pahentuessa toimihenkilön on tarpeen hakeu- tua lääkärintarkastukseen

− krooninen sairaus edellyttää lääkärintarkastusta ja kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi

− muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tar- peellinen lääkärintarkastus, jos palvelua ei ole saatavissa työajan ulko- puolella

− syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttama työkyvyt- tömyys

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Toimihenkilö käy lääkärin määräämässä raskauteen liittyvässä tarkastuk- sessa tai tutkimuksessa tai todistuksen hankkimiseksi välttämättömässä tarkastuksessa saadakseen äitiyspäivärahan.

3. Terveystarkastukset ja lääkärintarkastukset ja tutkimukset Toimihenkilö käy työterveyshuoltosopimuksen tarkoittamassa terveystar- kastuksessa, tai niissä tutkimuksissa tai tarkastuksissa, joihin työnantaja lähettää toimihenkilön.

4. Äkillinen hammassairaus

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työnteki- jän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron ai- kana annettavaa hoitoa, hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

19 § Lyhyt tilapäinen poissaolo ‌

1. Toimihenkilön palkasta ja vuosilomasta ei pidä vähentää hänen perheensä piirissä sattuvan äkillisen sairaustapauksen tai läheisen omaisen kuole- man takia annettavaa lyhyttä tilapäistä lomaa.

2. Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti maksetaan lapsen huoltajalle palkkaa 17 §:n ja siinä mainittujen menettelytapaa kos-

kevien määräysten mukaisesti kolmelta kalenteripäivältä, mikäli toimi hen- kilö osoittaa luotettavalla selvityksellä, työnantajan vaatiessa lääkärintodis- tuksella, lapsen hoidon vaativan välttämättä vanhemman läsnäoloa. Pal- kallisuuden edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansio- työssä tai, että toimihenkilö on yksinhuoltaja

3. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän omia vihkiäisiään varten, mikäli vihkimispäivä on hänen työpäivänsä.

4. Toimihenkilö saa palkallisen vapaapäivän 50- ja 60-vuotispäivinään, jos merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen.

5. Asevelvollisen toimihenkilön osallistuminen asevelvollisten kutsuntatilai- suuteen ei aiheuta hänen ansionsa alenemista.

6. Jos toimihenkilö osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustus- kursseille tai väestönsuojelulain mukaiseen koulutukseen, maksetaan hä- nelle palkka ja kertausharjoitusten osalta palkan ja reserviläispalkan erotus osallistumispäivältä

7. Toimihenkilön palkkaa ei vähennetä sen vuoksi, että hän osallistuu jäse- nenä allekirjoittajajärjestön tai sen jäsenjärjestön ylimpien päättävien elin- ten työehtosopimusasioita käsittelevään kokoukseen.

20 § Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa ‌

1. Toimihenkilön äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa mää- räytyvät työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

2. Äitiysvapaan ajalta suoritetaan kolmen kuukauden ajalta toimihenkilön saaman päivärahan ja palkan välinen erotus edellyttäen, että työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta.

Palkanmaksun edellytyksenä on, että toimihenkilö ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle hoitovapaan keskeyttämisestä.

3. Toimihenkilöllä on oikeus 6 arkipäivän mittaiseen palkalliseen isyysvapaa- seen. Edellytyksenä on kuuden kuukauden mittainen työsuhde ennen lap- sen syntymää.

21 § Ryhmähenkivakuutus ‌

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenki- vakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

22 § Luottamusmies ja henkilöstön edustajien korvaukset

1. Kunkin työnantajan järjestäytyneillä toimihenkilöillä on oikeus keskuudes- taan valita luottamusmies ja varaluottamusmies toimimaan heidän valtuut- tamanaan asioissa, jotka koskevat tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai muita työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

2. Luottamusmiehenä olevaa toimihenkilöä ei tämän tehtävän vuoksi saa pai- nostaa eikä työstä erottaa.

3. Luottamusmiehen valinnasta ilmoitetaan kirjallisesti työnantajalle tai tämän edustajalle.

Pöytäkirjamerkintä:

Samaan työnantajayhteisöön kuuluvia työnantajia voidaan pitää tätä pykälää sovellettaessa yhtenä työnantajana.

4. Pääluottamusmieskorvaus on 154 euroa kuukaudessa, luottamusmieskor- vaus on 88 euroa kuukaudessa. Työsuojeluvaltuutetun korvaus on 44 eu- roa kuukaudessa. Henkilön hoitaessa molempia em. luottamustehtäviä, korvaus on 109 euroa.

23 § Kokoontuminen työpaikoilla ‌

1. Tämän työehtosopimuksen osapuolena olevalla liitolla, sen rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana järjestää kokouksia työpaikan työ- suhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Xxxxxxxxx pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai sen lä- heisyydessä työnantajan hallinnassa oleva tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valitta- essa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes- täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk- sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomaisten keskusjärjestöjen edustajia.

e) Työntekijäliiton ja sen tämän pykälän 1. momentissa mainitun alaosas- ton ilmoituksia ja tiedotuksia saadaan työpaikalla kiinnittää sitä varten asetetulle ilmoitustaululle.

24 § Jäsenmaksujen periminen ‌

1. Xxxxxx toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, työnantaja perii liiton jäsenmaksut toimihenkilön palkasta ja toimihenkilölle annetaan vuoden päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

2. Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut liiton ilmoittamalle pankkitilille annettujen ohjeiden mukaisesti.

25 § Erimielisyyksien ratkaiseminen ‌

1. Tämän sopimuksen tulkintaa, soveltamista tai rikkomista koskevista eri- mielisyyksistä on neuvoteltava ao. työnantajan ja työntekijöiden tai luotta- musmiehen välillä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut johtavat tulokseen, ja toi- nen osapuoli sitä haluaa, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu neuvoteltu asia. Jos paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen ja toinen osapuoli haluaa alis- taa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka mo- lemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia ja tosiseikat ja molempien osapuolten kanta.

3. Sopijapuolten välillä käytävät neuvottelut on pyrittävä aloittamaan viikon kuluessa siitä, kun jompikumpi sopijapuoli on asiasta ilmoittanut.

4. Ellei liittojen ja mahdollisissa keskusliittojen välisissä neuvotteluissa saa- vuteta yhteisymmärrystä, voidaan asia saattaa työtuomioistuimen ratkais- tavaksi.

26 § Työrauhavelvoite ja seuraamukset sopimusrikkomuksista ‌

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonai- suudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

27 § Sopimuksen voimassaolo

Sopimuskausi alkaa 1.2.2022 ja päättyy 31.1.2024. Työehtosopimus jatkuu 31.1.2024 jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota viimeistään kahta kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä.

Jos vuoden 2023 palkantarkistuksista ei päästä sopimukseen 15.11.2022 mennessä, kumpikin sopimusosapuoli voi irtisanoa työehtosopimuksen 30.11.2022 mennessä päättymään 31.1.2023.

Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosa- puolen toimesta on todettu päättyneiksi.

Etäyhteyksin helmikuun 10. päivänä 2022

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

AMMATTILIITTO JYTY RY

JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 1

Palkkausjärjestelmät ‌

PALKKASOPIMUKSET

1. Yleinen palkkaluokitus

2. Neuvonta-alan palkkaluokitus

3. Käsi- ja taideteollisuusalan palkkaluokitus

4. Rakennussuunnittelun ja -neuvonnan palkkaluokitus

5. Salaojateknikkojen palkkaluokitus (LIITE 2)

1. YLEINEN PALKKALUOKITUS

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.1)

	1.5.2022
Y 1	1 583,20
Y 2	1 696,02
Y 3	1 901,07
Y 4	Säännöllisen työajan keskiansio Y3 oli 2 867 € (9/2020).

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

2. NEUVONTA-XXXX XXXXXXXXXXXXXX

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.2)

− henkilökohtainen palkanosa

Tehtäväryhmien peruspalkat

	1.5.2022
N 1	1 665,30
N 2	1 798,54
N 3	1 983,12
N 4	2 240,03
N 5	Säännöllisen työajan keskiansio N4 3 163 € (9/2020)

3. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS

− peruspalkka

− tehtäväryhmiin sijoittelu tehtävän vaativuuden mukaan (liite 1.3)

	1.5.2022
A	1 625,30
B	1 672,07
C	1 803,33
D	1 886,94
E	2 099,62

− henkilökohtainen palkanosa Tehtäväryhmien peruspalkat

4. RAKENNUSSUUNNITTELUN JA –NEUVONNAN PALKKALUOKITUS

Tämän luokituksen mukaan määritellään työehtosopimuksen piiriin kuulu- vien Maaseutukeskusten rakennussuunnittelijoiden, -piirtäjien tms. palk- kaehdot.

Kuukausipalkka muodostuu

1. Peruspalkasta

2. Henkilökohtaisesta palkanosasta

1. Peruspalkka

Peruspalkka on kiinteä kuukausipalkka. Peruspalkka määräytyy teh- tävän vaativuuteen perustuvan tehtäväryhmittelyn mukaisesti.

Tehtäväryhmään R 1 kuuluvat piirtäjät ja tekniset avustajat ja avus- tavat suunnittelijat. Tehtäväryhmiin R 2 - 3 kuuluvat itsenäisesti esi- miehen tai asiakkaiden osoittamia työkohteita suunnittelevat toimi- henkilöt. Tehtäväryhmässä ”R 4 Palkkaryhmien yläpuoliset” tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän R 3 keskipalkan työehtosopimuksen soveltamisalalla.”

Palkkataulukko

	1.5.2022
R 1	1 559,50
R 2	1 875,62
R 3	2 242,25
R 4	Säännöllisen työajan keskiansio R3 oli 2 965 € (9/2014)

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen (koskee em. palkkaso- pimuksia)

1. Henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteet Henkilökohtainen palkanosa määräytyy kahdenlaisten perusteiden mukaan, joista toiset liittyvät henkilön ammatinhallintaan ja valmiuk- siin, toiset työsuorituksiin.

Työsuorituksiin liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi työn laa- tua, määrää ja työn euromääräistä tulosta.

Ammatinhallintaan liittyvät perusteet voivat koskea esimerkiksi kou- lutusta, työkokemusta, palvelukykyä, joustavuutta ja valmiutta erityis- tehtäviin. Henkilökohtaisen palkanosan tulisi perustua muun muassa näille perusteille. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperus- teet määritellään työnantajakohtaisesti henkilöstöryhmittäin.

2. Henkilökohtaisen palkanosan määrä

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökohtainen palkanosa on enintään 50 % peruspal- kasta.

3. Menettely henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä

3.1 Työnantaja – luottamusmies

Työnantajan soveltamat yleiset periaatteet käydään vuosittain läpi esimiehen ja kyseisen henkilöstöryhmän luottamusmiehen

kanssa. Luottamusmies saa tässä yhteydessä tiedot keskiar- voina edustamansa henkilöstöryhmän ansiotasosta ja -kehityk- sestä tehtäväryhmittäin tai vastaavalla tavalla.

3.2 Työnantaja - toimihenkilö

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toimihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Esimerkki- lomakkeita laaditaan osapuolten yhteistyönä.

Tässä kehityskeskustelussa lähtökohtana on edellisessä kes- kustelussa toimihenkilölle asetetut tavoitteet ja niistä suoriutumi- nen. Tavoitteen ylittäminen tai alittaminen johtaa keskusteluun henkilökohtaisen palkanosan määrästä. Henkilökohtaista pal- kanosaa voidaan siten joko korottaa tai alentaa.

Henkilökohtaisen palkanosan muutosten perusteet (esim. kehi- tyskeskustelulomake) tulee pyydettäessä antaa kirjallisena toi- mihenkilölle.

4. Menettely tehtäväryhmän muuttuessa

Milloin tehtävien vaativuus muuttuu siinä määrin, että tapahtuu teh- täväryhmästä toiseen siirtyminen, muuttuu palkka seuraavan kuu- kauden alusta lukien. Samassa yhteydessä harkitaan uudelleen hen- kilökohtaisen palkanosan perusteet, jolloin sitä voidaan korottaa tai alentaa.

Liite 1.1 YLEINEN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Y 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen toiminnan perustehtäviä ja toimintoja tukevia palvelu- tehtäviä.

Y 2 Hallinto- ja asiakaspalvelutehtävät

Tehtävät ovat yrityksen hallinto- ja palvelutoimintoihin liittyviä ja edellyttävät riittävää perehtyneisyyttä kyseisiin palvelutehtäviin. Tehtävät vaativat työko- kemusta ja ammattikoulutusta.

Y 3 Asiantuntijatehtävät

Tehtävät käsittävät yhden tai useamman toiminnon ja niihin liittyy myös talou- dellista vastuuta. Tehtävät edellyttävät koulutuksella ja työkokemuksella han- kittua syvällistä asiantuntemusta.

Y 4 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativimpia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän Y 3 keskipalkan työehto- sopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.2 NEUVONNAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

N 1 Palvelutehtävät

Tehtävät ovat palveluluonteisia neuvontatehtäviä ja edellyttävät ammattikou- lutusta.

N 2 Neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat laajalle asiakasryhmälle suunnattuja neuvontatehtäviä ja edel- lyttävät ammatillista pätevyyttä sekä kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

N 3 Vaativat neuvontapalvelutehtävät

Tehtävät ovat monipuolisia ja eri asiakasryhmiin kohdistuvia vaativia neuvon- tatehtäviä ja edellyttävät laajaa ammatillista pätevyyttä sekä vastuuta töiden hankkimisesta ja työkokonaisuuksista.

N 4 Kehitystehtävät

Tehtävät ovat kehityspainotteisia erikoisneuvontatehtäviä ja niihin liittyy vas- tuu tehtäväkokonaisuuksista tai projekteista ja / tai työnjohdosta. Tehtävät edellyttävät kokonaisuuksien laajaa hallintaa ja syvällistä erityiskoulutusta.

N 5 Palkkaryhmien yläpuoliset

Tehtävät ovat edellisissä ryhmissä kuvattuja tehtäviä vaativampia. Henkilön palkka on sopimuspalkka ja tasoltaan ylittää ryhmän N 4 keskipalkan työehto- sopimuksen soveltamisalalla.

Liite 1.3 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PALKKALUOKITUS, TEHTÄVÄRYHMÄT

Käsi- ja taideteollisuusalalla voidaan maksaa uudelle työntekijälle, jolla on teh- tävään riittämätön koulutus tai työkokemus, palkkana 12 kuukauden ajan 10

% alle palkkaryhmässä sovitun peruspalkan.

Vaativuusluokittelu

A Avustavat tehtävät

Toimi muodostuu avustavista tehtävistä tai alkavista neuvonta- tahi palve- lutehtävistä.

B Käsityöneuvonta

Toimi muodostuu perusneuvonnassa vaadittavaa ammattiosaamista edel- lyttävistä tehtävistä ja siihen voi liittyä toiminnallista ja rajattua taloudellista vastuuta. Toimi edellyttää ammatillista pohjakoulutusta ja riittävää työko- kemusta.

C Vastuu toiminnosta

Toimi käsittää vastuun yhdestä tai useammasta osatoiminnosta. Toimeen liittyy taloudellista ja / tai esimiesvastuuta. Tehtävät suoritetaan itsenäisesti yleisohjeita noudattaen. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkeakouluta- soista koulutusta tai vastaavaa työkokemusta.

D Vastuu toimintakokonaisuudesta

Toimi käsittää vastuun toimintakokonaisuuksista tai useita vastuualueita eri tulosalueilla. Toimeen liittyy laaja taloudellinen ja / tai esimiesvastuu. Toimi edellyttää opisto- tai ammattikorkeakoulutasoista koulutusta tahi oman erikoisalansa syvää ja laajaa ammatillista osaamista.

E Erityisasiantuntijatehtävät

Toimi muodostuu tulosaluevastuusta ja / tai itsenäisten asiantuntijatehtä- vien hoidosta, suunnittelusta, kehittämisestä tai johtamisesta. Siihen liittyy vaativaa taloudellista- ja / tai henkilöstövastuuta.

LIITE 2

Neuvonta-alan runkosopimuksen 1 §:n 2-kohdassa tarkoitettu salaojateknikoiden työeh- toja koskeva

Pöytäkirja

1 § Soveltamisala

Salaojateknikoiden työsuhteissa noudatetaan neuvonta-alan runkosopimusta seuraavin poikkeuksin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tällä pöytäkirjalla ei muuteta ilman työsopimuslaissa tarkoitettua tuotannollista tai taloudellista perustetta niitä ennen pöytäkirjan voimaantuloa noudatettuja palkkaperusteita, mistä työsopimuk- sella tai vastaavalla tavalla oli sovittu työnantajan ja toimihenkilön kesken.

2 § Työaika ja tasoittumisjakso

Neuvonta-alan runkosopimuksen 9 §:n mukaan. Toimihenkilön työaika on va- paamuotoinen siten, että sen pituus voi vaihdella päivittäin ja viikoittain toimi- henkilön päättämällä tavalla. Työajan tasoittumisjakso on yksi vuosi.

3 § Palkkaus

Toimihenkilöihin sovelletaan neuvonta-alan palkkaluokitusta ja tehtäväryhmä on N 3, ellei paikallisesti toisin sovita.

Toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka muodostuu kahdesta osasta, tehtävien vaativuuden mukaisesta palkkaryhmän mukaisesta peruspalkasta, joka arvioidaan tehtäväkohtaisesti ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Henkilökohtainen palkanosa voi määräytyä joko arvioimalla toimihenkilön työ- suoritusta (Neuvonnan runkosopimuksen mukaisesti) tai laskutetun palvelu- myynnin perusteella. Noudatettavasta määräytymisperusteesta sovitaan työ- sopimuksessa.

Katevaatimusprosentti on 25, ellei paikallisesti toisin sovita, laskettuna lasku- tetusta palvelumyynnistä. Tällöin em. myynnistä on vähennetty henkilökohtai- set kulut (palkkakustannukset + palkan sivukulut ml. lomapalkka ja lomaltapa- luuraha + matkakustannukset + muut henkilökohtaiset kulut). Katteella rahoi- tetaan toiminnasta aiheutuvia muita välillisiä tai välittömiä kustannuksia, kuten toiminnan yleiskustannukset, postitus- ja arkistointi-, toimistoväline-, tuoteke-

hitys-, koulutus-, markkinointi- ja työvälineiden hankintakulut. Ko. katevaati- muksen ylittävä laskutus lisää henkilökohtaisen palkanosan määrää samassa suhteessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Mikäli yllämainittuihin "muihin henkilökohtaisiin kuluihin" sisältyy eriä, jotka ovat katteella rahoitettavissa toiminnassa, tämä voi an- taa perusteita sopia katevaatimusprosentista paikallisesti toisin.

Toimihenkilön osuus tavanomaisesta olennaisesti poikkeavan urakan hanke- kohtaisesta laskutuksesta sovitaan erikseen.

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 50 % peruspalkasta.

Palkanmaksu tapahtuu palkan kertymiskuukautta seuraavan kuukauden kulu- essa ja edellyttää kertymiskuukauden raportin toimittamista työnantajan mää- räämässä ajassa.

Sairausajan palkka ja lomaltapaluuraha lasketaan em. kokonaispalkan perus- teella.

4 § Tulospalkka- / voittopalkkiot

Työnantajalla on mahdollisuus em. palkkauksen lisäksi maksaa tulospalkkaa tai vuosittaista voittopalkkiota. Voittopalkkion maksamisen periaatteet selvite- tään etukäteen.

5 § Muut korvaukset

Mahdollisista muista kulukorvauksista, kuten tarvikerahoista, työhuonekor- vauksista ja puhelinkorvauksista sovitaan paikallisesti.

6 § Muut asiat

Merkittiin pöytäkirjaan, että salaojateknikoilla on oikeus yhteiseen luottamus- mieheen. Luottamusmiestä koskee ne asiat, mitä luottamusmiehestä on sovittu neuvonta-alan runkosopimuksessa.

7 § Voimassaolo

Tämä pöytäkirja on voimassa kuten neuvonta-alan runkosopimus.

Sopimus paikallisesta sopimisesta ‌

Sopimusosapuolet pitävät tärkeänä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien kehittämistä. Paikallinen sopiminen edellyttää avointa ja luottamukseen perus- tuvaa vuoropuhelua työnantajan ja henkilöstön välillä.

1 §

Paikallisesti voidaan sopia voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksistä poikkeavasti tämän sopimuksen mukaisesti.

Paikallinen sopimus voidaan tehdä lainsäädännön rajoissa. Paikallisesti ei saa sopia yleisesti koko työehtosopimuksen syrjäyttämisestä.

2 §

Neuvottelu- ja sopijaosapuolina voivat olla työehtosopimukseen sidottu työn- antaja tai tämän edustaja sekä sopijajärjestöjen alainen rekisteröity paikallinen yhdistys, jota asia koskee tai luottamusmies, jonka edustettavia asia koskee. Lisäksi työehtosopimusosapuolet voivat sopia paikallisista poikkeuksista työ- ehtosopimukseen.

3 §

Esityksessä paikalliseksi sopimukseksi on mainittava mistä työehtosopimuk- sen kohdasta halutaan sopia sekä esitettävä perustelu työehtosopimuksesta poikkeamiselle. Perustelut tulee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, josta laaditaan pöytäkirja.

Jotta sopimus olisi pätevä, sen on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi, keitä sopimus koskee, mistä työehtosopimuksen kohdasta on sovittu ja mitä. Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Jälkimmäisessä ta- pauksessa sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen. Kestettyään vuoden on määräaikainen sopimus irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Paikallinen sopimus on lähetet- tävä työehtosopimuksen osapuolille.

4 §

Paikallinen sopimus tulee voimaan sovittuna ajankohtana. Työehtosopimus- osapuolilla on oikeus riitauttaa paikallinen sopimus kahden kuukauden kulu- essa tiedoksi saamisesta. Työehtosopimusosapuolilla on tällöin mahdollisuus muuttaa paikallista sopimusta tai jommallakummalla sopimusosapuolella es- tää sen soveltaminen. Muutettu paikallinen sopimus tulee voimaan työehtoso- pimusosapuolten sopimana ajankohtana.

5 §

Paikallisella sopimuksella on sama oikeusvaikutus kuin työehtosopimus- osapuolten välisellä työehtosopimuksella.

6 §

Tämän sopimuksen tulkintaa ja tähän sopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan kuten työehtosopi- muksen erimielisyydet.

7 §

Tämä sopimus on voimassa kuten työehtosopimus. Etäyhteydellä toukokuun 5. päivänä 2020

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AMMATTILIITTO PRO RY

Liite 3

Esimerkki paikallisesta työaikapankkisopimuksesta ”Työaikapankki ry:ssä”‌

1. Työaikapankin tavoite

Tavoitteena on henkilökunnan jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäminen, eri elämäntilanteiden huomioon ottaminen sekä resurssien suunnittelun ja käytön tehostaminen.

2. Työaikapankkijärjestelmä

Työaikapankkijärjestelmä ei korvaa voimassa olevia työaika- ja tasoittumisjär- jestelmiä, vaan on niitä täydentävä pyrittäessä sovittamaan yhteen työ- ja va- paa-aikaa.

Työaikapankkijärjestelmä on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi siten, että se on irtisanottavissa päättymään 12 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoi- tuksesta.

Työaikapankkijärjestelmä on kaikille avoin ja vapaaehtoinen. Toimihenkilön on tehtävä kirjallinen ilmoitus pankkiin liittymisestä sekä eroamisesta. Eroaminen voi astua voimaan 9 kuukauden kuluttua irtisanomisesta.

Työnantaja järjestää työaikapankin tuntien kertymisen seurannan, josta ilme- nee kunkin toimihenkilön työaikapankin saldo. Työnantaja kirjaa kirjanpitolain mukaisesti työaikapankin saldon taseessaan velaksi / maksamattomaksi pal- kaksi.

Esimiesten tulee seurata toimihenkilöiden työaikapankin saldojen kertymää aktiivisesti sekä järjestää toimihenkilölle mahdollisuus pitää tarpeellinen määrä vapaata. Työnantaja vastaa toimihenkilön poissaoloajan töiden järjes- telystä sekä tuurausten tai korvaavien toimihenkilöiden hankinnasta.

3. Työaikapankin kerryttäminen ja vapaana pitäminen

Työaikapankkiin voidaan tallettaa työaikaa ja sitä vastaavaa palkkaa

− ylityöstä annettava 8 §:n 1. kohdassa tarkoitettu vapaa-aika

− sunnuntaityökorotus

− xxxxxxxx xxxxxxx + saldoa

− pidennetyn työajan osuus normaalin työajan ylimenevältä osuudelta

− tuntipalkkaisten normaalia työaikaa

− lomaltapaluurahaa vastaava vapaa. Lomaraha yhdeltä vuosilomapäivältä vastaa 1/12 osaa viikon säännöllisestä työajasta.

− vuosilomasta säästettäväksi sovittu osa.

Työajan tunteja siirrettäessä pienenee toimihenkilön palkka ko. ajalta siirrettä- vän tuntimäärän mukaisesti.

Työaikapankkiin voidaan tallentaa työaikaa enintään 320 tuntia. Maksimimää- rän lähestyessä täyttä määrää tulee esimiehen järjestellä toimihenkilön työt niin, että maksimi tuntimäärä ei ylity.

Työaikapankkiin tallennettua työaikaa pidetään palkallisena vapaana esimie- hen ja toimihenkilön kanssa sovittavana aikana. Vapaana pidettävä aika tulee sovittaa sekä työtilanteiden kannalta ns. ”hiljaiseen aikaan” ja toimihenkilön henkilökohtaisia tarpeita palvelevaan aikaan. Vähimmäisvapaana pidettävä aika on yksi työpäivä. Vapaa-ajankohdista tulee sopia hyvissä ajoin työnanta- jan ja toimihenkilön välillä.

Xxxxxx toimihenkilö todetaan ko. työaikavapaan aikana työkyvyttömäksi, siirtyy työaikavapaa kolmannen työkyvyttömyyspäivän jälkeen myöhemmin pidettä- väksi. Työkyvyttömyydestä tulee toimittaa työnantajalle työehtosopimuksen 17 §:n 6. kohdassa tarkoitettu todistus.

Työaikapankista eroamisen yhteydessä esimies ja toimihenkilö tekevät kirjal- lisen sopimuksen vapaana pidettävästä ajasta ja sen ajankohdista.

Vapaana pidettävä aika ei ole työaikaa, mutta kerryttää vuosilomaa kuten työ- aika.

Työaikapankkivapaat ovat työssäoloajan veroista aikaa laskettaessa vuosilo- maoikeutta samoin kuin määriteltäessä oikeutta lisä- ja ylityökorvauksiin.

Vapaana pidettävältä ajalta maksetaan toimihenkilölle sen hetken mukaista säännöllistä kuukausi- tai tuntipalkkaa.

Rahana maksettava korvaus lasketaan vastaavalla tavalla.

4. Seuranta

Työnantaja järjestää seurantajärjestelmän, josta voidaan selvittää henkilöta- solla työaikapankissa oleva työaikasaldo. Esimiesten tulee seurata toimihen- kilöiden työaikasaldojen kehitystä jatkuvasti. Saldojen kertymistä seurataan keskitetysti osavuosikatsausten mukaisesti. Työaikapankkijärjestelmän toimi- vuudesta, puutteista tai muutostarpeista tulee informoida tes-osapuolia.

5. Järjestelmän voimassaolo, päättäminen ja tulkinta

Työnantajan irtisanoessa koko työaikapankkijärjestelmän työaikasaldoista ja niiden vapaana pitämisestä tulisi ensi sijassa sopia työnantajan ja toimihenki- lön kesken. Mikäli asiasta ei sovita, toimihenkilö päättää vapaan pitämisajan- kohdista.

Työsuhteen päättyessä taloudellisista / tuotannollisista syistä toimihenkilöllä on oikeus päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko vapaana tai rahana yk- sinkertaisella tuntipalkalla.

Työaikapankkiin tallennettu työaika korvataan rahana aina toimihenkilön kuo- leman ja työsuhteen purun yhteydessä.

Muissa tapauksissa työnantaja päättää työaikasaldon kuittaamisesta joko va- paana tai rahana.

Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan voimassa olevien työehtosopimusten mukaisilla neuvottelujärjestyksillä.

Koulutussopimus ‌

1 § Koulutustyöryhmä

Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa.

Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden.

Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyh- mästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tie- doista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutus- tarve. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta.

Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

2 § Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus

Työnantajan antaessa toimihenkilölle ammatillista koulutusta tai lähettäessä toimihenkilön hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan kou- lutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu työajan ulkopuolella, käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, mutta toimihenkilölle korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

3 § Yhteinen koulutus

Yhteistoimintasopimusten edellyttämä yhteinen koulutus annetaan yleensä työpaikkakohtaisesti. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan työpaikkakohtai- sesti yhteistyöelimessä tai ellei sellaista ole työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Koulutukseen osallistuminen korvataan kuten 2 §:n mukainen koulu- tus.

4 § Ammattiyhdistyskoulutus

1. Työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat

Toimihenkilölle annetaan työsuhteen katkeamatta tilaisuus osallistua kou- lutustyöryhmässä hyväksytylle enintään kuukauden kestävälle kurssille, mikäli koulutuksen tarve on yhteisesti työnantajan ja kurssille hakeutuvan toimihenkilön välillä todettu ja kurssille osallistuminen voi tapahtua tuotta- matta yritykselle tuntuvaa haittaa.

Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, minkä vuoksi vapaan antaminen tuottaisi tuntuvaa haittaa.

Ilmoitus aikomuksesta osallistua kurssille on tehtävä mahdollisimman var- hain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, ilmoitus on annettava vä- hintään kolme viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitem- mästä kurssista, vähintään kuusi viikkoa ennen kurssin alkua.

Työsuojelukoulutus pyritään suuntaamaan erityisesti työsuojeluvaltuutet- tuihin.

Pöytäkirjamerkintä:

Sopimusosapuolet kiinnittävät huomiota varaluottamusmiehen valmiuksiin hoitaa varsinaisen luottamusmiehen tehtäviä, ja tässä tarkoituksessa suosittelevat, että varaluottamusmiehellä olisi mahdollisuus käydä vähintään perustason luottamusmieskurssit ja vuosittaiset neuvonta-alan ajankohtaispäivät työajalla. Kurssin tai muun koulutuksen käymisestä ja ansiomenetyksen korvaami- sesta sovitaan kuitenkin aina erikseen työnantajan ja asianomai- sen varaluottamusmiehen välillä.

2. Korvaukset

Luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunnan jäsen saa- vat osallistua edellisessä kappaleessa mainituille, koulutustyöryhmän hy- väksymille kursseille ilman, että heidän palkkaansa vähennetään. Luotta- musmiehen osalta ansionmenetystä ei kuitenkaan korvata kuukautta pi- temmältä ajalta eikä muiden osalta kahta viikkoa pitemmältä ajalta. Edel- lytyksenä ansionmenetyksen korvaamiselle on lisäksi se, että asianomai- nen kurssi liittyy osanottajan yhteistyötehtäviin yrityksessä.

Luottamusmiesten lisäksi ansionmenetys korvataan myös rekisteröityjen liiton alayhdistysten tai työpaikkaosastojen puheenjohtajille, jos he työs- kentelevät yrityksessä, jossa on vähintään 100 toimihenkilöä ja rekiste- röidyssä alayhdistyksessä tai työpaikkaosastossa vähintään 20 jäsentä.

5 § Sosiaaliset edut

Osallistuminen 4 §:ssä mainittuun ay-koulutustilaisuuteen ei aiheuta vuosilo- ma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä.

6 § Voimassaoloaika

Tämä sopimus tulee voimaan 3.12.1993 ja on voimassa toistaiseksi ja on irti- sanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Helsingissä 28.10.2013

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY AGRONOMILIITTO RY

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA RY

Luottamusmiessopimus ‌

6.11.2012

1 § Sopimuksen soveltamisala

Tämä sopimus koskee Xxxxxxxxxxxxx työnantajat PALTA ry:n jäseniä sekä nii- den palveluksessa olevia työntekijöitä, jotka kuuluvat jäsenenä tämän sopi- muksen allekirjoittaneeseen työntekijäliittoon.

2 § Luottamusmies

1. Luottamusmiehellä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden valitsemaa luottamusmiestä ja varaluottamusmiestä.

2. Pääluottamusmieheksi voidaan valita yksi valituista luottamusmiehistä sil- loin, kun yrityksessä / yhteisössä on sovittu luottamusmiesorganisaatiosta, johon kuuluu useita alue-, toimipaikka- tai osastokohtaisia luottamusmie- hiä.

3. Yritykseen / yhteisöön luottamusmiehen valitsevat yrityksen / yhteisön pal- veluksessa olevat työehtosopimuksen piiriin kuuluvat allekirjoittaneeseen liittoon järjestäytyneet toimihenkilöt.

Työehtosopimusosapuolet voivat sopia edellä olevasta poiketen seuraa- vaa:

Pöytäkirjamerkintä1:

Jos saman työnantajan palveluksessa on useamman työehtosopi- muksen piiriin kuuluvia toimihenkilöitä, jotka kuuluvat samaan liit- toon, voidaan sopia eri työehtosopimusalojen yhteisen luottamus- miehen valinnasta.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Jos samaa toimintaa harjoittavat samaan konserniin tai yhteisöön kuuluvat työnantajat ovat saman työehtosopimuksen piirissä, voi- daan sopia yhteisen luottamusmiehen valinnasta.

4. Milloin se paikallisen neuvottelutoiminnan ja luottamusmiesjärjestelmän kannalta on tarkoituksenmukaista, voidaan paikallisesti sopia, että suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen / yhteisöön voidaan valita tämän sopimuksen tarkoittamia useampia luottamusmiehiä yrityksen / yhteisön it- senäisiin alueellisiin tai toiminnallisiin yksiköihin.

5. Luottamusmiehelle voidaan valita varaluottamusmies, joka luottamusmie- hen estyneenä ollessa toimii hänen sijaisenaan ja jolla on tänä aikana luot- tamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet.

6. Luottamusmiehen tulee olla asianomaisen yrityksen / yhteisön palveluk- sessa oleva toimihenkilö, joka kuuluu työehtosopimuksen soveltamispiiriin ja on työehtosopimukseen sidotun työntekijäliiton jäsen sekä perehtynyt työpaikan olosuhteisiin.

7. Yrityksen / yhteisön tai sen toimintayksikön toiminnan olennaisesti supis- tuessa, laajentuessa tai liikkeen luovutuksen, sulautumisen, yhtiöittämisen tai niihin verrattavan olennaisen muutoksen johdosta saatetaan luottamus- miesorganisaatio tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti vastaa- maan muuttunutta tilannetta.

3 § Luottamusmiehen valitseminen

1. Luottamusmiehen vaali voidaan suorittaa työpaikalla ja tällöin kaikille jär- jestäytyneille toimihenkilöille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Työpai- kalla järjestettävien vaalien vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työn- antajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista.

Xxxxxx toimittamisesta huolehtivat lähinnä luottamusmies tai hänen esty- neenä ollessaan varaluottamusmies.

Vaalien toimittamiseen näiltä kulunut välttämätön aika luetaan luottamus- miestehtäviin käytetyksi ajaksi.

2. Valitusta luottamusmiehestä ja hänen varamiehestään sekä näiden eroa- misesta tai erottamisesta tehtävästään ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle asianomainen ammattiosasto tai vastaava taikka työntekijäliitto.

4 § Luottamusmiehen työsuhde

1. Ellei tästä sopimuksesta muuta johdu luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaansa samassa asemassa kuin muutkin toimihenkilöt. Luotta- musmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä työpaikan järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehen mahdollisuuksia kehittyä ja edetä ammatissaan ei saa heikentää luottamusmiestehtävän takia.

3. Luottamusmiehenä toimivaa toimihenkilöä ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön, kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan.

Häntä ei saa myöskään siirtää vähempiarvoiseen työhön, jos työnantaja voi tarjota hänelle muuta hänen ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Luotta- musmiestehtävän takia häntä ei saa erottaa työstä.

4. Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työso- pimuksen työsopimuslain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammat- titaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön tämän luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

5. Muutoin ei luottamusmiehen työsopimusta irtisanota noudattamatta työso- pimuslain 7 luvun 10 §:n edellyttämää toimihenkilöiden enemmistön suos- tumusta, joka selvitetään työehtosopimuksen osapuolena olevan toimihen- kilöjärjestön toimesta.

6. Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 §:n nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 13 §:ään si- sältyviä järjestysmääräyksiä. Luottamusmiehen työsuhdetta päätettäessä sairauden johdosta on noudatettava irtisanomisaikaa.

7. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamus- miestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin toimihenkilöihin näh- den.

8. Tämän sopimuskohdan määräyksiä työsuhdeturvasta sovelletaan myös pääluottamusmiehenä tai yrityksen / yhteisön luottamusmiehenä toiminee- seen toimihenkilöön kuusi kuukautta hänen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen

9. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan luottamusmiehelle vähintään kuu- kautta ennen työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan alkamista. Luottamusmiehelle annettuun ilmoitukseen työsuhteen päättymisestä mer- kitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ilmoituksesta työn- antaja antaa tiedon myös asianomaiselle ammattiosastolle, työhuonekun- nalle tai vastaavalle taikka työntekijäliitolle.

10. Jos luottamusmiehen työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastai- sesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähin- tään kolmen ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvaus on määrättävä sa- mojen perusteiden mukaan kuin työsopimuslain 12 luvun 2 §:n 2 momen- tissa on säädetty.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työ- ehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden toimihenkilöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

2. Luottamusmies edustaa edellä mainittuja toimihenkilöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja toimihenkilön välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä. Luot- tamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

6 § Luottamusmiehen oikeus saada tietoja

1. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä toimihenkilöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikutta- vat tiedot.

2. Ao. luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla sovittavalla tavalla yhteistoiminnasta yrityksissä koskevan lain 3 lu- vun mukaiset tiedot sekä seuraavat yrityksen toimihenkilöitä koskeva tie- dot:

2.1. Toimihenkilön suku- ja etunimet.

2.2. Palvelukseen tuloaika uusista toimihenkilöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista toimihenkilöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta il- moitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

2.3. Palkkaryhmä tai vastaava, johon toimihenkilö tai hänen suoritta- mansa työ kuuluu.

2.4. Yrityksen / yhteisön koko- ja osa-aikatoimihenkilöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henki- löstöä.

3. Kohdissa 2.1 ja 2.3 tarkoitetut tiedot on luottamusmiehellä oikeus saada kerran vuodessa työehtosopimuksen tultua alalla solmituksi ja sen aiheut- tamien muutosten tultua yrityksessä toteutetuksi tänä ajankohtana yrityk- seen / yhteisöön työsuhteessa olevista toimihenkilöistä. Uusien toimihen- kilöiden osalta on luottamusmiehellä oikeus saada kohdissa 2.1-3 mainitut tiedot ainakin neljännesvuosittain. Luottamusmiehelle annetaan hänen pyynnöstään selvitys siitä, millaisia tietoja työhönoton yhteydessä kerä- tään.

4. Mikäli yrityksessä / yhteisössä on edellä 2 §:n perusteella valittu useampia luottamusmiehiä, sovitaan työnantajan ja luottamusmiesten kesken niistä periaatteista, millä tiedot eri luottamusmiesten kesken jaetaan.

5. Luottamusmiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännön tarkoittamalla luottamusmiehellä perehtyä hätä- ja sunnuntaityöstä, ylityöstä ja niistä maksetuista korotetusta palkasta laadittuun luetteloon.

6. Luottamusmiehen on pidettävä edellä olevan perusteella tehtäviensä hoi- tamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

7 § Luottamusmiehelle myönnettävä vapautus työstä

1. Mikäli luottamusmiehen edustamien toimihenkilöiden lukumäärä, heidän vaihtuvuutensa tai heidän työpisteittensä lukumäärä edellyttävät luotta- musmiehen vapauttamista hänen varsinaisesta työstään luottamusmies- tehtävien hoitamista varten voidaan sopia luottamusmiehelle myönnettä- västä tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta vapautuksesta työstä luot- tamusmiestehtävien hoitamista varten.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia työstä vapautuksen periaatteista ja määrästä.

2. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan siitä, milloin edellä 1. kap- paleessa mainittu työstä vapautus annetaan.

Tällöin tulee ottaa huomioon yrityksen / yhteisön toiminnalliset edellytykset sekä se, että luottamusmiestehtävät voidaan asianmukaisesti hoitaa.

8 § Luottamusmiehen säilytys- ja toimistotilat

1. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytys- tai tallennustilaa tehtäväs- sään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Yritys- / yhteisökohtaisella ja alueellisen toimintayksikön luottamusmiehellä on oikeus tarvittaessa käyttää korvauksetta luottamusmiestehtävien hoitamiseen luottamusmie- hen käyttöön luovutettavissa olevaa tarkoituksenmukaista toimistotilaa, mi- käli sellaista on työnantajan hallinnassa. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää tavanomaisia toimistovälineitä, kuten esim. sähköpostia, luotta- musmiestehtävien hoitamiseen.

9 § Ansionmenetyksen korvaaminen

1. Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää työaikana joko paikallisissa neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa tai toimies- saan muissa työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä.

2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä sään- nöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta yli- työkorvaus tai sovitaan paikallisesti muunlaisesta lisäkorvauksesta.

Tarvittaessa työehtosopimusosapuolet voivat sopia korvauksenperusteista ja määrästä.

3. Jos luottamusmies työnantajan kanssa sovittujen tehtävien hoitamista var- ten tämän määräyksestä joutuu matkustamaan, tämä korvataan työehto- sopimuksen mukaisesti.

10 § Luottamusmiesten koulutus

1. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus osallistua koulutukseen, mikä lisää hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoi- tamisessa.

Pöytäkirjamerkintä:

Varaluottamusmiehen osalta viitataan koulutussopimuksen 4 § 1 kohdan pöytäkirjamerkintään.

2. Koulutukseen osallistumisesta on sovittu liittojen välillä voimassa olevassa koulutussopimuksessa.

11 § Neuvottelujärjestys

1. Työn suorittamista ja sen teknillistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen.

2. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on selvitet- tävä paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai toimihenkilön itsensä välillä.

3. Paikalliset neuvottelut on syytä aloittaa ja käydä ilman aiheetonta viivy- tystä.

4. Paikallisissa neuvotteluissa on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirja tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, joista yksi annetaan kummallekin osa- puolelle.

5. Ellei syntynyttä erimielisyyttä saada ratkaistuksi yrityksessä / yhteisössä. paikallisissa neuvotteluissa, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä.

6. Luottamusmiehelle ilmoitetaan, ellei työnantaja itse hoida neuvotteluja luottamusmiehen kanssa, työnantajan edustaja sekä hänen toimialueensa ja toimivaltansa, jos se on alueellisesti tai henkilöstöasioiden osalta rajattu tiettyihin asiaryhmiin.

7. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen väliset neuvottelut lisäksi käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen pe- ruste on riitautettu.

12 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus tulee voimaan 1. päivänä marraskuuta 2012.

2. Liiton, joka haluaa muuttaa tätä sopimusta, on jätettävä toiselle osapuolelle kirjallinen muutosehdotus, jonka jälkeen asia otetaan käsiteltäväksi liittojen välisissä neuvotteluissa.

3. Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomis- ajoin.

Helsingissä 14.11.2012

PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry AGRONOMILIITTO ry

JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY ry JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL ry PALKANSAAJAJÄRJESTÖ PARDIA ry

Kehityskeskusteluesimerkit ‌

Työehtosopimuksen sivuilla 23 – 24 on määräykset koskien henkilökohtaista palkanosaa.

Seuraavilla sivuilla on kaksi esimerkkiä työpaikalla käytäviin työnantajan ja toi- mihenkilön välisiin keskusteluihin koskien toimihenkilön työtehtäviä ja niissä kehittymistä. Ensimmäinen esimerkki lomakkeineen pohjautuu edellisen työ- ehtosopimuksen vastaavaan esimerkkiin.

ESIMERKKI 1

Henkilökohtaisen palkanosan arviointi tapahtuu osana työnantajan muuta joh- tamisjärjestelmää tavoite- ja tuloskeskustelujen yhteydessä. Siihen sisältyvät toimenkuvan läpikäynti, vuotuisista tehtävistä ja niille asetetuista tavoitteista sopiminen, henkilön suoritusarviointi sekä osaamisen arviointi.

Keskusteluja tulisi käydä, mikäli mahdollista kaksi kertaa vuodessa. Toimen- kuvaa koskeva keskustelu sekä tavoite- ja tuloskeskustelu voidaan käydä yh- dessä ja kehityskeskustelu eri kerralla.

Toimenkuva- sekä tavoite- ja tuloskeskustelu vastaavat kysymyksiin: mitä minä teen ja miten suoriudun tehtävistäni. Kehityskeskustelu vastaa kysymyk- seen, miten sekä millä osaamisella toimihenkilö menestyy työtehtävissään.

1. Toimenkuvaa koskeva keskustelu

Tarkistetaan toimenkuva

Toiminimike, (oltava riittävän yleispätevä), johtosuhteet, hallinnollinen esi- mies

Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet.

Kuvaa esim. tekemisen laatua, kohderyhmää ja toimialuetta

Toimenhaltijan vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), toimivaltuudet, rapor- tointisuhteet ja -tavat

Toimivaltuudet kuvaavat, miten toimenhoitoa ohjataan ja tuetaan: Kuka hyväksyy suunnitelmat, kenellä mahdollisuus muuttaa tavoitteita. Miten asiakashankinta tapahtuu, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, kenen kanssa käydään tuloskeskustelut.

Mikä on taloutta koskeva päätösvalta

Sidosryhmiä koskeva kuvaus

Yksinkertaisinta kuvata ajankäytön arviona. On samalla esimiehen ja toi- mihenkilön yhteinen näkemys tehtävän luonteesta.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä.

Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräytyvä vaativuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

2. Tavoite- ja tuloskeskustelu

Vastaa kysymykseen mitä minulta odotetaan ja mitä minä teen. Lomake on laadittu niin, että tavoite- ja tuloskeskustelujen osa voidaan kirjata sa- malle lomakkeelle. Keskustelun käy hallinnollinen esimies.

Tavoitekeskustelu voidaan käydä myös ryhmäkokouksena.

− Organisaation tavoitteet toimihenkilön kannalta. Kuvataan yhteisesti sovituilla mittareilla, joita ovat esim:

▪ Tuloksellisuudessa (taloudellisuus)

▪ Asiakaspalvelussa asiakastyytyväisyys, tuotetuntemus

▪ Kehittymisessä uudistusten käyttöönotto

▪ Työn tehokkuudessa työn organisointi, laiteosaaminen

− Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset palveluittain ja suoritteittain Xxxxxxxx yksittäisten työtehtävien osalta tavoitteet sekä niihin käytet- tävä työaika. Tämä osa keskustelusta voidaan käydä tiimikeskuste- luna, jolloin tavoitteet on helppo yhteen sovittaa.

− Tulos / Suoritusarviointi

Tehdään samalle lomakkeelle suunnittelukauden päätyttyä Tulokset verrattuna tavoitteisiin, yleisarviointi asteikolla 0 – 3

0 - ei tavoitteita 1 - tarvitsee kehitystoimenpiteitä 2 - vastaa sovittua 3 - erinomainen suoritus

− Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sovitaan niistä toimenpiteistä, miten organisaatio voi tukea toimihenki- löä tavoitteiden saavuttamiseksi (materiaaliapu, välineet)

Toimihenkilön koulutus käsitellään kehityskeskustelun yhteydessä.

− Johtaminen ja esimiesten tuki

Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toimihenkilö on kokenut esimie- hen työskentelyn oman toimensa hoitamisessa. Esille voidaan ottaa

mm: Tavoiteasetanta ja tavoitteista sopiminen, ohjaus, palautteen an- taminen, kannustus ja tuki. Keskusteluosan päätteeksi todetaan, miten esimies kehittää omaa esimiestyötään.

− Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toi- mihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. (kts. allekirjoituspöytä- kirja)

− Kehityskeskustelussa sovittu

Tähän kootaan keskustelun aikana sovitut asiat. Sen perusteella käy ilmi,

▪ mitä toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelu- kaudella.

▪ mitä materiaalisia ja muita lisäresursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tueksi

▪ mitä esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella

3. Kehityskeskustelu

Tulisi käydä omana keskusteluna. Voidaan käydä myös osana edellistä keskustelua, mutta kehityskeskustelulle on varattava riittävä aika. Kehitys- keskustelussa arvioidaan osaamiseen ja uraan liittyvät toimihenkilön ja maaseutukeskuksen kehitystarpeet. Lisäksi voidaan käydä myös lävitse henkilökohtaisia asioita, mitkä vaikuttavat työssä jaksamiseen ja työviihty- vyyteen.

Kehityskeskustelussa arvioidaan toimihenkilön osaamisen tasot ja kehitys- tarve: Tietopuolisessa osaamisessa, tuoteosaamisessa ja työmenetelmä- osaamisessa.

Arviointikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetkiseen osaamiseen.

Samoin sovitaan toimenpiteet osaamisalueittain osaamisen kehittä- miseksi.

Työuraan liittyvä kehitys

Tässä osassa keskustellaan, miten alaisen työtehtävät ja rooli kehittyy ja mitä uutta osaamista tulisi hankkia.

Työmotivaatioon vaikuttavat tekijät

Tässä keskusteluosassa käydään lävitse työviihtyvyyteen, työmotivaatioon ja jaksamiseen liittyviä tekijöitä.

TOIMENKUVA VUODELLE

Toimihenkilön nimi

Toiminimike

Esimies

Muut työtä ohjaavat henkilöt

Toimen tarkoitus

Toimenhaltijan vastuu-/tehtäväalueet (4 - 6 kpl)	Huom. Toimivaltuudet, raportointisuh- teet yms.

Tärkeimmät yhteistyötahot, joihin pitää yhteyttä. Työajan jakautuma.

Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana

Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä on

Hyväksytty suunnittelukeskustelussa

esimies toimihenkilö

esimiehen esimies

Tavoite- ja tuloskeskustelu

Suunnittelukausi………………….-…………………………..

Toimihenkilö ………………………………………………..

Esimies ………………………………………………..

1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön toiminnan kannalta

………………………………………………………………………………………………………

2. Toimihenkilön tavoitteet ja tulokset

Tavoitteet Mittari

1.…………………………………………… …………………

2……………………………………………. …………………

3……………………………………………. …………………

4…………………………………………… …………………

5…………………………………………… …………………

6…………………………………………… …………………

Suoritusarviointi tavoitteittain ( Tarkastelu vasta suunnittelukauden jälkeen pohjaksi seu- raavalle keskustelulle ) – asteikko 0 –3.

1- ….. 2-….. 3-….. 4-….. 5-….. 6-…..

3. Työnantajan tuki tavoitteiden saavuttamiseksi

………………………………………………………………………………………………………

4. Johtaminen ja esimiesten tuki – arvio esimiehen toiminnasta

………………………………………………………………………………………………………

5. Palkkausperusteet

Henkilökohtaisen palkanosan suuruus edellisellä kaudella euroa/kk.

Muutostarve ja perustelut

………………………………………………………………………………………………………

6. Kehityskeskustelussa sovittu

Toimihenkilö kehittää toimessaan

………………………………………………………………………………………………………

Esimies kehittää johtamisessaan

……………………………………………………………………………………………………… Kehityskeskustelu käyty ……../…….kuuta 20

……………………………………… ………………………………….. Esimies Toimihenkilö

Esimerkki 2

KEHITYSKESKUSTELU

Kehityskeskustelun onnistumiseksi on yrityksessä/organisaatiossa hyvä olla lomake ja tässä esitettyjä lomakemalleja voidaan käyttää sel- laisenaan tai muokata/täydentää organisaation tarvetta vastaavaksi. Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisperusteet on henkilöstöllä ol- tava selvillä ennen keskustelujen aloittamista.

Kehityskeskusteluja työnantajan ja toimihenkilön välillä tulee käydä vä- hintään kerran vuodessa ja keskustelulle on varattava riittävästi aikaa. Kaikkien toimihenkilöiden kanssa käytävissä keskusteluissa käytetään, jos mahdollista samaa lomaketta. Liitteenä 1 olevaa kehityskeskustelu- lomaketta voi muokata ja täydentää yksikön toiminnan vaatimalla tavalla. Keskustelussa palautetta annetaan sekä työnantajalle että työntekijälle.

Kehityskeskustelussa huomioidaan mm. toimenkuva, toimenkuvassa tapahtu- neet muutokset, kehitystarpeet (yrityksen ja toimihenkilön näkökulmasta), ta- voitteiden toteutuminen, oman työkyvyn ylläpito, ammatinhallinta ja miten toi- mihenkilö suoriutuu työtehtävissä. On suositeltavaa, että kehityskeskustelu ja siihen liittyvä henkilökohtaiseen palkanosaan liittyvä keskustelu erotetaan toi- sistaan.

Keskustelun sisältöä:

− Tarkistetaan toimenkuva: toiminimike, johtosuhteet, esimies

− Toimen tarkoitus: toimi- ja tehtäväalueet, kohderyhmä(t)

− Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4 - 6 kpl), raportointisuhteet ja

-tavat

− Toimihenkilön toimivaltuudet: Kuka hyväksyy suunnitelmat, kenellä mah- dollisuus muuttaa tavoitteita, asiakasvastuut, raportointi ja seuranta, ke- nen kanssa käydään tuloskeskustelut, taloutta koskeva päätösvalta.

− Yhteistyötahot: Kuvataan sidosryhmien lukumäärä ja arvioidaan sidos- ryhmiin kohdistuvaa ajankäyttöä.

− Organisaation tavoitteet: Tarkastellaan toimihenkilön vastuu- ja tehtävä- alueiden kannalta, toiminnassa esiintyvät ongelmat/ häiriöt, jotka vaativat kehittämistä.

− Toimihenkilön tavoitteita tarkastellaan vastuu- ja tehtäväalueittain.

− Organisaation tuki: Arvioidaan työmäärää, muuta työsidonnaisuutta, kou- lutustarvetta, työvälineitä, muiden tukea

− Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana: Tehtävän vaativuuden mukainen palkkaryhmä. Milloin toimen sisältö ja sen perusteella määräy- tyvä vaativuus muuttuvat, toimihenkilö ja esimies arvioivat, onko muutos niin suuri, että se edellyttäisi tehtäväryhmän muutosta.

− Esimiehen toiminnan arviointi: Tässä käydään läpi yleisarviona, miten toi- mihenkilö on kokenut esimiehen työskentelyn oman toimensa hoitami- sessa. Esille voidaan ottaa mm: tavoitteista sopiminen, ohjaus, palaut- teen antaminen, kannustus ja esimiehen tavoitettavuus.

− Johtopäätökset kohtaan tulee keskustelun aikana sovitut asiat eri osa- alueista. Sen perusteella käy ilmi esim. mitä toimihenkilö kehittää toimes- saan seuraavalla suunnittelukaudella, mitä materiaalisia ja muita lisäre- sursseja organisaatio osoittaa toimihenkilön tueksi.

Henkilökohtaisen palkanosan määräytyminen:

Työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, joka perustuu työnteki- jän suoriutumiseen hänen kanssaan sovituista tulos- tai kehittymistavoitteista sekä henkilökohtaiseen osaamiseen. Suoritusarviointi on osa kehityskeskus- telua. Henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi esimiehen ja toi- mihenkilön välisessä keskustelussa vuosittain. Arviointikriteerit on määritelty etukäteen ja arviointi kohdistuu toimihenkilön tämän hetkiseen suoriutumi- seen. Arvioinnin tulee sisältää ainakin työsuorituksiin ja ammatinhallintaan liit- tyvät perusteet.

Henkilökohtainen palkanosa on peruspalkan ja maksettavan palkan erotus. Henkilökohtainen lisä on enintään 50 % peruspalkasta. Henkilökohtaisen pal- kanosan suuruus voi määräytyä seuraavan arviointijärjestelmän perusteella (liite 2).

Arviointiryhmiä on 4 ja arviointikohteita 18. Kukin kohta voidaan arvioida pis- teasteikolla 1-5, joista jokainen aste on myös sanallisesti määritelty. Arvioinnin yhteispistemäärä määrittää henkilökohtaisen palkanosan. Pisteytys tapahtuu kahden desimaalin tarkkuudella ja keskiarvo pyöristetään aina lähimpänä tau- lukossa olevaan lukuun. Hyvää ja riittävää suoritusta kuvaa arviointiasteikko taso 3,00.

Mikäli jokin kohta ei sovellu arvioitavaan tehtävään, ei tätä alakohtaa ole tar- peen käyttää. Henkilökohtainen palkanosa voi kasvaa tai vähentyä. Työnteki- jän niin halutessa, voi häntä edustava luottamusmies osallistua keskusteluun.

Arviointiasteikon tuottamat pisteet tarkoittavat:

1= kehittämis- ja ohjaustarvetta 2= pääosin hyväksyttävä

3= tavoitteiden mukainen

4= ylittää tavoitteet

5= erinomainen ja ylittää selvästi

Esimies- ja johtotehtäväasema nostaa perus- ja henkilökohtaista palkkausta erillisen arvion perusteella. Arviointijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä henkilökohtainen palkanosa ei voi aleta.

Tehtävien vaativuuden muuttuessa arvioidaan henkilökohtainen palkanosa uudelleen.

LIITE 1

TOIMENKUVAN MÄÄRITYS SUUNNITTELUKAUDELLE 200 -200

Toimihenkilön nimi
Toimi
Esimies
Toimen tarkoitus




Toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueet (4-6 kpl)
I
II
III
IV
V
VI
Toimihenkilön valtuudet



Yhteistyötahot



Toimenkuva hyväksytty kehityskeskustelussa
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies	Päiväys

❑ toimihenkilön lomake ❑ esimiehen lomake Pvm

Suunnittelukausi
Toimihenkilö
Esimies
1. Organisaation tavoitteet toimihenkilön vastuu- ja tehtäväalueiden kannalta




Toimihenkilö on saanut tietää oman toimensa hoitamiseksi tietoja organisaation toimintasuunnitelmista ja tavoitteista
❑ erittäin paljon	❑ paljon	❑ riittävästi	❑ kohtalaisesti	❑ heikosti
2. Toimihenkilön tavoitteet vastuu- ja tehtäväalueittain
I Vastuualue


II Vastuualue


III Vastuualue


IV Vastuualue

V Vastuualue

VI Vastuualue

3. Organisaation tuki tavoitteiden saavuttamiseksi suunnittelukaudella
• koulutus


• työryhmän tai muiden toimihenkilöiden tuki, lisähenkilöt


• apuvälineet


• muuta


4. Palkkausperusteet suunnittelukauden aikana
•Tehtävien vaativuuden mukainen palkkaryhmä:
Perustelut


Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tällä hetkellä e/kk
Perustelut


• Toimihenkilön kokonaispalkka tällä hetkellä e/kk
4. Kehityskeskustelu käyty	Päiväys
Esimies	Toimihenkilö
Esimiehen esimies

5. Esimiehen toiminnan arviointi vastuualueittain.
VASTUU-/TEHTÄVÄALUEET
Perusteet	I	II	III	IV	V	VI	Yleis- arvio	5 4 3 2 1
Tavoite- 1*								Xxxxxxx Xxxxxxx asettaa määrittelee
asetanta 2*								itsenäisesti tarkasti
Ohjaus 1*								Yleiset Yksityiskohtainen
2*								xxxxxx xxxxxx
Valvonta, seuranta 1*								Xxxxxxx päättää Tarkat aikataulut
ja raportointi 2*								mitä ja milloin ja asiat
Palautteen antaminen								Riittävästi Riittämättömästi
Esimiehen tuki ja kannustus								Riittävästi Riittämättömästi
Yleisarvio esimiestyöskentelystä
1* Tilanne tällä hetkellä (esimies ja toimihenkilö arvioivat) 2* Tavoitetila toimihenkilön kannalta (vain toimihenkilö arvioi)
Perustelut arviolle


Johtopäätökset


6. Kehityskeskustelussa sovittu
6.1. Toimihenkilö kehittää toimessaan seuraavalla suunnittelukaudella




6.2. Esimies kehittää johtamistyöskentelyssään seuraavalla suunnittelukaudella



6. Kehityskeskustelu käyty					Päiväys
Esimies					Toimihenkilö
Esimiehen esimies

LIITE 2

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä
Tehtävä /henkilö			PVM
1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS	1	2	3	4	5
1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet
1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista
1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti
1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi
1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen
2. YHTEISTYÖTAIDOT	1	2	3	4	5
2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä
2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä
2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi
2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee
korkealaatuiseen asiakaspalveluun
3. AMMATTITAITO	1	2	3	4	5
3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot
3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet
3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti
3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai
muuta erityisosaamista
3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä (moniosaaminen)
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS	1	2	3	4	5
4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan
4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia
4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia
kehittämisideoita
4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin
TEHTÄVÄ/ HENKILÖ		KESKI- ARVOT
1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS
2. YHTEISTYÖTAIDOT
3. AMMATTITAITO
4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS
5. ESIMIESTYÖ
Pisteet yhteensä:

Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä

Tehtävä /henkilö

PVM

1. TULOKSELLISUUS/AIKAANSAAVUUS

1.1. Hän saavuttaa asetetut tavoitteet

1.2. Hänen työnsä on tehokasta, tuottavaa ja tuloksellista

1.3. Hän toimii taloudellisesti ja kustannustietoisesti

1.4. Hän toimii yhteisen tuloksen ja tavoitteiden hyväksi

1.5. Hän kykenee tehtäväkohtaiseen vastuuseen

2. YHTEISTYÖTAIDOT

2.1. Hän kykenee toimimaan erilaisissa ryhmissä

2.2. Hän antaa ja pyytää tukea työyhteisössä

2.3. Hän joustaa tarvittaessa kokonaisuuden hyväksi

2.4. Hän työskentelee asiakaslähtöisesti ja kykenee

korkealaatuiseen asiakaspalveluun

3. AMMATTITAITO

3.1. Hän hallitsee oman tehtäväalueensa tiedot ja taidot

3.2. Hän hallitsee menetelmät ja välineet

3.3. hän kykenee työskentelemään itsenäisesti

3.4. Hänellä on työssä tarvittavaa kielitaitoa tai

muuta erityisosaamista

3.5. Häntä voidaan käyttää erilaisissa tehtävissä

(moniosaaminen)

4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS

4.1. Hän kehittää omaa osaamistaan

4.2. Hän seuraa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

4.3. Hän esittää omaa työtään ja työympäristöään koskevia kehittämisideoita

4.4. Hän suhtautuu rakentavasti muutoksiin

TEHTÄVÄ/ HENKILÖ

KESKIARVOT

1. TULOKSELLISUUS/ AIKAANSAAVUUS

2. YHTEISTYÖTAIDOT

3. AMMATTITAITO

4. KEHITTÄMISMYÖNTEISYYS

Pisteet yhteensä:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry Agronomiliitto ry

Ammattiliitto JYTY ry

Allekirjoituspöytäkirja

NEUVONTA-ALAN RUNKOSOPIMUKSEN SOVELTAMINEN FABA OSUUSKUNNASSA JA VIKING GENETICS OY: SSÄ ‌

1. Todetaan, että allekirjoittaneet liitot saavuttivat 14.2.2022 neuvottelutulok- sen neuvonta-alan runkosopimuksen soveltamisesta Faba osuuskun- nassa ja Viking Genetics Oy:ssä. Neuvottelutulos hyväksyttiin allekirjoit- taneiden liittojen hallinnoissa 18.2.2022.

2. Todetaan, että Faba Osuuskunnassa ja Viking Genetics Oy:ssä noudate- taan neuvonta-alan runkosopimuksen uusimisesta 31.1.2022 saavutettua neuvottelutulosta sellaisenaan sopimuskauden, palkankorotusten ja työ- ehtosopimuksen tekstimuutosten osalta.

3. Taulukkopalkat 1.5.2022 lukien

F1	1 808,89
F2	2 062,15
F3	2 170,21
F4	2 399,11
F5	2 795,51
F6	3 298,73

Etäyhteyksin 18. päivänä helmikuuta 2022 PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA RY

Xxxxxx Xxxxx Minna Ääri AGRONOMILIITTO RY

Xxxxx Xxxxxxx AMMATTILIITTO JYTY RY

Xxxxx Xxxxx Xxxxx Xxxxxxxxx

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Eteläranta 10 6. krs

PL 62, 00131 Helsinki

Vaihde 020 595 5000 xxx.xxxxx.xx

Agronomiliitto ry

Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8

PL 44, 00131 Helsinki

Vaihde: 09 2511 160 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx

Ammattiliitto Jyty ry

Xxxxxxxxxxxxxxx 0

00520 Helsinki

Vaihde 020 789 3799 xxx.xxxxxxxxxx.xx

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Sörnäisten rantatie 23

PL 101, 00531 HELSINKI

Puhelin: 010 77031 xxx.xxx.xx

Ammattiliitto Pro

Xxxxxxxxxxxx 00 A

PL 183, 00581 Helsinki

Puh. 09 172 731

xxx.xxxxxxxxx.xx

JÄLKIPAINOS KIELLETÄÄN.

Document Metadata

Table of Contents

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1

Document Metadata