Tradenomiliitto TRALin kilpailukieltomalli

Tradenomiliitto TRALin kilpailukieltomalli

Tällä hetkellä voimassa olevan työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehdä kilpailukieltosopimus. Tämä sopimus rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä kilpailevan työnantajan kanssa. Kilpailukieltosopimus rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltojen ongelmat

Nykyisen kaltaiset kilpailukieltosopimukset estävät työvoiman liikkuvuutta ja jäykistävät työmark- kinoita. Lisäksi kilpailukieltoa käytetään tällä hetkellä varsin laajasti tehtävissä, joissa siihen ei ole laissa säädettyä erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltojen käyttöalaa on myös laajennettu merkittävästi laissa säädetystä ja kilpailukielloilla estetään esimerkiksi työnantajan asiakkaan palvelukseen siirtyminen. Kilpailukieltoa rikkovaa työntekijää uhkaa pääsääntöisesti sopimussakko mutta perusteettomasta kilpailukiellosta ei koidu työnantajalle haitallisia seurauksia tai sanktioita.

Xxxxxx teettämän kyselyn mukaan joka kolmannella akavalaisella on kilpailukieltosopimus ja lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on sovittu kilpailukiellosta. Akavan tutkimuksen mukaan noin joka kolmas katsoi, että kilpailukielto on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa.

Joka kolmannella akavalaisella on kilpailukieltosopimus.

Esimerkki 1.

Xxxxx työskentelee asiantuntijana ja hänen osaamisensa on vahvasti toimialasidonnaista. Saaralla on 3 kuukauden irtisanomisaika sekä 6 kuukauden kilpailukielto. Uuden työsopimuksen solmiminen toisen saman alan yrityksen kanssa ennen irtisanoutumista on käytännössä mahdotonta, koska Xxxxx voisi aloittaa työt vasta 9 kuukauden kuluttua (3kk irtisanomisaika + 6kk kilpailukielto). Tästä johtuen Saara hakeutuu töihin toiselle toimialalle, jossa hänen palkkansa on merkittävästi pienempi eikä hän ole osaamistaan vastaavissa tehtävissä. Kilpailukiellon päätyttyä Xxxxx yrittää hakea oman alansa työpaikkoja mutta työllistyminen on hankalaa, koska hän ei ole osaamistaan vastaavissa tehtävissä.

Esimerkki 2.

Xxxxx työskentelee myyntipäällikkönä ja hänellä on 2 kuukauden irtisanomisajan lisäksi 6 kuukauden kilpailukielto. Kilpaileva yritys haluaa rekrytoida Pekan kilpailukiellosta huolimatta ja työn sovitaan alkavan 8 kuukauden kuluttua. Xxxxx on kilpailukieltoajan

työttömänä ja hänelle maksetaan karenssin (90 päivää) jälkeen työttömyyskorvausta.

Kilpailukiellot jäykistävät työmarkkinoita

Kilpailukieltoja käytetään perusteettomasti

estävät osaavan työvoiman liikkumista heikentävät työllistymismahdollisuuksia lisäävät työttömyyttä

aiheuttavat kustannuksia yhteiskunnalle (kansantaloudellinen vaikutus, tuottavuuden lasku, työttömyyskorvaus) haittaavat yritystoimintaa, asiantuntevan työvoiman saatavuus heikkenee

ei todellista painavaa syytä kilpailukiellon käyttämiseen (vakiintuneesti esim. kirjanpitäjän tehtävässä) käyttöalaa laajennettu laissa säädetystä siten, että esim.

siirtyminen työnantajan asiakkaan palvelukseen tai samaan konserniin kuuluvan toisen yhtiön kilpailijalle kielletty perusteetonta kilpailukieltoa ei ole sanktioitu

TRALin esittämät ratkaisut

Työvoiman liikkuvuuden ja työmarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi sekä työllisyysasteen nostamiseksi TRAL pitää välttämättömänä, että tämänhetkistä kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä muutetaan.

Esitämme, että kilpailukiellon enimmäisaika rajataan 3 kuukauteen, jotta työntekijän uudelleentyöllistyminen ei vaikeudu kohtuuttomasti.

Tällä hetkellä solmittavien kilpailukieltosopimusten kesto on pääsääntöisesti 6 kuukautta ja niihin on liitetty 1-3 kuukauden irtisanomisaika. Näin ollen työntekijä pääsee siirtymään saman alan työpaikkaan vasta 7-9 kuukauden kuluttua irtisanoutumi- sestaan. Käytännössä tämä estää työvoiman liikkumista, millä on negatiivisia vaikutuksia sekä työntekijöille että kansantaloudelle. Perusteltukaan kilpailukieltoehto saisi kohtuuttomasti rajoittaa työntekijän mahdollisuuksia työllistyä.

Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan kilpailukieltosopimuk- sen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Kilpailukielto-lainsäädännön voidaan katsoa olevan tältä osin vanhentunutta, sillä työsopimukseen sisältyy tänä päivänä pääsääntöisesti salassapitoehto, joka suojaa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia. Työnantajan kustantamien erityisten koulutusten yhteydessä taas on yleistynyt ns. koulutuskustan- nusten takaisinmaksusopimus.

Esitämme, että työnantajan tulisi antaa kilpailukieltosopimuksen solmimisen yhteydessä kirjallinen selvitys työsopimuslain mukaisesta erityisen painavasta syystä.

Arviomme mukaan suuri osa tällä hetkellä solmittavista kilpailukieltosopimuksista ei täytä työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä asetettua erityisen painavan syyn edellytystä. Lisäksi kilpailukiel- tosopimuksen tekohetken lainmukaisuutta on hankala selvittää vuosien päästä kilpailukiellon solmimisesta.

Esitämme, että työsopimuslain 3 luvun 5 §:n 2 momentista poistetaan maininta liike- ja ammattisalaisuuksista sekä työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta.

Kilpailukiellolla on merkittäviä työllistymistä estäviä vaikutuksia ja työnantajan tulee kantaa vastuu kilpailukiellon aiheuttamista seurauksista.

Esitämme, että työnantajan tulisi maksaa työntekijälle palkkaa vastaava korvaus koko kilpailukieltoajalta.

Tradenomiliitto TRALin esitys kilpailukieltosopimuksia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Kilpailukieltosopimuksen kesto enintään 3 kuukautta Kilpailukieltosopimuksesta sopiessa työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys kilpailukiellon erityisen painavasta syystä

Poistetaan liike- ja ammattisalaisuudet sekä koulutukseen liittyvät syyt perusteista

Kilpailukieltosopimuksen sidonnaisuuden ajalta palkkaa vastaava korvaus

Poistetaan poikkeus työntekijältä, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa

Kilpailukieltosopimuksen kesto enintään työsuhteen kesto, ei voida solmia määräaikaisissa työsuhteissa

Muu työntekijän työsuhteen jälkeistä toimintavapautta rajoittava sopimus on mitätön

Lisätietoja

Xxxx Xxxxxxxx

toiminnanjohtaja

xxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx | 040 001 6900

Xxxxx-Xxxxxx Xxxxxxxxxx

yksikönjohtaja

xxxxx-xxxxxx.xxxxxxxxxx@xxxx.xx | 040 832 6682

Xxxxx Xxxxxxxx

työsuhdelakimies

xxxxx.xxxxxxxx@xxxx.xx | 0400 554 331