Vahvuusalat ja uudet, nousevat alat SeAMKin määrittelemät vahvuusalat ovat ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Vahvuusalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. SeAMKin nousevat alat ovat elintarviketurvallisuus, ikääntyneiden monialaiset palvelut ja hyvinvointiteknologia sekä digitaalinen valmistus. SeAMKin painoalat ovat yhteiset Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Hyvinvointi ja luovuus sekä Yrittäjyys ja kasvu. Painoalojen sisällä SeAMKin vahvuusalat ovat Kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset, Ruokaturvallisuus, Digitaalinen valmistus ja teollinen internet sekä Hyvinvointiteknologia. Hyvinvointiteknologia kehittyi sopimuskauden aikana nousevasta alasta vahvuusalaksi SeAMKin ostaessa Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian kehittämisyhdistys ry:n liiketoiminnan. Kaupan myötä kahdeksan työntekijää siirtyi SeAMKiin ns. vanhoina työntekijöinä. Kullakin vahvuusalalla SeAMK tähtää vähintään kansalliseen kärkeen, mutta myös kansainväliselle tasolle, mikä merkitsee osallistumista kansainvälisten verkostojen toimintaan ja kansainvälisen rahoituksen saamista. Tällä hetkellä nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. Tutkijaryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden ja yrittäjyyden edistäjien kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Ryhmän tulokset sekä toimenpidesuositukset on huomioitu myös yrittäjyyspolitiikan valtakunnallisissa linjauksissa. SeAMK on toiminut myös kansainvälisen tutkimusverkoston veturina pienyritysten omistajanvaihdoksiin liittyen. Laajaan kansainväliseen verkostoon kuuluvat tämän vahvuusalan osalta EM Grenoble, Universitat Jaume I, I.J. Strossmayer University of Osijek, Högskolan Skövde, Hogeschool Utrecht, Stafforshire University, University of Warwick, University of Zilina, Universidad Tecnica Xxxxxxxx Xxxxx Maria ja National University of Kaohsiung sekä Transeo. Kansallisia korkeakoulukumppaneita ovat Vaasan yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Ryhmä on aktiivinen alan kansainvälisissä verkostoissa (RENT- konferenssi, 3E-konferenssi, Euram). Yritysten elintarvikeviennin lisääntyminen on osaltaan lisännyt tarvetta ruokaturvallisuuden osaamiselle. SeAMKissa ruokaketjun turvallisuuden parissa työskentelee kokenut ja monialainen, noin 15 henkilön asiantuntijaryhmä. Vuonna 2019 ryhmä on tuottanut noin 80 julkaisua. Keväällä 2019 ruokaturvallisuuden painopistettä vahvistettiin palkkaamalla uusi ruokaturvallisuuden erityisasiantuntija sekä ottamalla käyttöön uusi elintarvikelaboratoriotila, Frami Food Lab (FFL), jolle haetaan hyväksytyn elintarvikelaitoksen arvoa. FFL-konseptiin sisältyvät toiminnot analyysilaboratoriosta korkean hygienian tuotantotilojen kautta aina palvelutestausravintolaan. SeAMK muodostaa yhdessä, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Into Seinäjoki Oy:n, Seinäjoen kaupungin sekä alueen yritysten kanssa ruokainnovaatioyhteisön. Ruokaturvallisuuden osaamisalue on myös tärkeä kansainvälinen teema. Ruokaketjuun ja ruokaturvallisuuteen liittyen SeAMKissa on meneillään yli 20 kansallista ja kansainvälistä kehittämishanketta, joiden vuosivolyymi on yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Uusina teemoina ovat olleet mm. paikallisten elintarvikeyritysten sivuvirrat kansainvälisten tuoteinnovaatioiden aihioina sekä ruokahävikin vähentäminen suurkeittiöissä. SeAMK osallistuu aktiivisesti EU:n Agrifood-sektorin alustojen toteutukseen (S3P High Tech Farming, S3P Traceability & Big Data, S3P Consumer Involvement in Agrifood Innovation) ja on liittymässä S3P Smart Sensors 4 Agri-Food -verkostoon. SeAMK osallistuu ERRIN (European Regions Research & Innovation Network) ja ERNACT (European Regions Network for the Application of Communications Technology) -verkostojen toimintaan. erilaista yhteistyötä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. SeAMKin saamalla OKM Profit -rahoituksella vahvistetaan tätä vahvuusalaa merkittävästi digitalisaation näkökulmasta. Keskeiset korkeakoulukumppanit vahvuusalalla ovat Tampereen yliopisto, Tampereen AMK, Satakunnan AMK, Jyväskylän AMK sekä Vaasan yliopisto. Kotimainen yhteistyö on aktiivista kahden muun DIH-verkoston, SMACC:n ja Robocoastin, kanssa sekä Allied ICT Finland -verkoston. Kansainväliseen verkostoon kuuluvat mm. Milano Polytechnic, European Regions Network for the Application of Communications Technology ERNACT, Agency for Science, Innovation and Technology, IMECC OU ja ¦koda Auto University, ESAIP Graduate School of Engineering ja Tallinn University of Technology. Kansainväliseen yhteistyöverkostoon kuuluvat mm. Flensburg University of Applied Sciences, Tallinn University of Technology, Tokyo Medical and Dental University, Chiba University, University of Malta, Pannon Business Network, EchaAlliance, Tallinn University, North Denmark Region, Region of Southern Denmark. SeAMKin nouseva ala on kiertotalous ja kestävä kehitys. SeAMKissa huomioidaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja kansainväliset ilmastosopimukset. Kestävyys, vastuullisuus ja kiertotalous toimivat läpileikkaavina teemoina eri vahvuusalojen välillä, ja teemoihin liittyen on lisätty yksiköiden monialaista yhteistyötä. SeAMKissa on parhaillaan käynnissä toistakymmentä kiertotalouteen liittyvää kehittämishanketta. Hankkeiden teemoina ovat olleet mm. vähähiilinen ruokaketju, ruokahävikin vähentäminen, puurakentaminen, ekoinnovointi ja kestävä yrittäjyys. Niissä on tehty tutkimusyhteistyötä useiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kiertotalouden ja kestävän kehityksen teemaan liittyen suomalaisia kumppaneita ovat mm. Hämeen AMK, Savonia AMK, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto. Kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat mm. University of Florence, Hogent University, Agriculture and Food Development Authority, University of Life Sciences and Technologies, Utena University of Applied Sciences, Rezekne Academy of Technologies, Association de coordination technique agricole, Wageningen Research ja Sveriges Lantbruksuniversitet.
Viikoittainen vapaa-aika 8.1 Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kes- tävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yh- teyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.
Toimitus Ellei kirjallisesti toisin sovita, ilmoitettujen toimitusaikojen katsotaan olevan paras mahdollinen arvio. Toimituspäiväksi ilmoitetaan päivä, jolloin tavara lähtee Biotus Oy:n tiloista. Mikäli Biotus Oy toteaa, ettei sen ole mahdollista pysyä sovitussa toimitusaikataulussa tai viivästys on todennäköinen, ostajalle ilmoitetaan sähköpostilla tai puhelimella myöhästymisestä ja uudesta toimitusaikataulusta, mikäli se on arvioitavissa. Ellei Biotus Oy pysty toimittamaan tavaraa uudenkaan toimitusajan puitteissa, ostaja on oikeutettu peruuttamaan tilauksen. Biotus Oy:n korvausvastuu ostajalle toimituksen myöhästymisestä tai epäonnistumisesta koituvista tappioista ei voi missään olosuhteissa ylittää kymmentä prosenttia (10 %) siitä osasta sovittua kauppahintaa, jonka osalta sopimus peruuntuu, paitsi jos voidaan osoittaa, että Biotus Oy on syyllistynyt vakavaan laiminlyöntiin. Jos myöhästymisen syynä Biotus Oy:n taholta on ylivoimainen este (force majeure), ostaja ei ole oikeutettu korvauksiin, mutta on oikeutettu purkamaan sopimuksen alla määrättyjen ehtojen mukaisesti. Jos ostaja estyy vastaanottamasta toimitusta sovittuna päivänä, ostaja on silti velvollinen suorittamaan kaikki tavaraerään liittyvät maksut kuten kyseisten tuotteiden normaalin toimituksen yhteydessä, ja Biotus Oy voi jättää kyseisen tavaraerän säilytettäväksi ostajan lukuun ja vastuulla. Ostajan toivomuksesta Biotus Oy voi vakuuttaa tavaralähetyksen ostajan nimissä. Biotus Oy voi kirjallisesti kehottaa ostajaa vastaanottamaan tavaran kohtuullisen ajan kuluessa. Jos ostaja ei pysty vastaanottamaan toimitusta sovitun ajan kuluessa, Biotus Oy on oikeutettu purkamaan sopimuksen lähtövalmiina olevan, ostajasta johtuvan syyn vuoksi toimittamattoman tavaran osalta ilmoittamalla siitä kirjallisesti ostajalle. Tällaisessa tapauksessa Biotus Oy on oikeutettu korvaukseen sille ostajan sopimusrikkomuksesta johtuneiden tappioiden osalta.
Korvaava työ Työntekijä ja työterveyslääkäri voivat keskenään sopia ns. korvaavan työn tekemisestä, mikäli työntekijän terveydentila sen mahdollistaa. Tämän jälkeen työntekijä ja hänen esimiehensä selvittävät onko työntekijälle mahdollista osoittaa ns. korvaava työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Tilanteesta riippuen korvaavan työn tekemisen sijaan työntekijälle voidaan järjestää koulutusta.
Yleiset sopimusehdot Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus metsästää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja riistaeläimiä ja rauhoittamattomia eläimiä sekä vieraslajilainsäädännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja rauhoittamattomien sekä haitallisten vieraslajien pyyntilupia sekä harjoittaa tavanomaisia riistanhoitotoimenpiteitä. Hirvieläimillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa metsästyslain 26 §:ssä mainittuja eläimiä. Petoeläimillä tarkoitetaan metsästyslain 5 §:ssä mainittuja petoeläimiä. Riistanhoitotoimenpiteet eivät saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa alueen omistajalle tai haltijalle. Vuokralainen vastaa myös myöntämänsä metsästysluvan perusteella tapahtuvan metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata tässä sopimuksessa tarkoitettua metsästysoikeutta kolmannelle ellei siitä erikseen muuta sovita. Yhteislupamenettely on hyväksyttyä. Vuokralainen vastaa siinäkin tapauksessa metsästyksen asianmukaisuudesta. Vuokranantaja säilyttää myös itse oikeuden metsästää vuokra-alueella tai siirtää pidättämänsä oikeuden kolmannelle. Osapuolet pitävät riista-, rauhoittamattomien ja vieraslajien kannansäätelyä sekä riistanhoitoa tämän sopimuksen olennaisena osana. Vuokralainen pyrkii aktiivisesti metsästyksen keinoin tapahtuvalla kannansäätelyllä alueellisen riistaneuvoston vuosittain määrittämän tavoitehirvikannan saavuttamiseen. Hirvieläinten pyyntilupia hakiessaan vuokralainen huomioi alueen maanomistajajärjestön riistanhoitoyhdistyksen sidosryhmäneuvottelussa antamat lausunnot vuosittain. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralainen sitoutuu siihen, että metsästys, koirien koulutus tai riistanhoitotoimet eivät aiheuta haittaa vuokranantajalle. Jos ampumisesta tai metsästyksestä muutoin asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen lähistöllä aiheutuu merkittävää haittaa vuokranantajalle, niin vuokranantaja voi purkaa sopimuksen, kuultuaan vuokralaista. Tämä sopimus ei oikeuta vuokralaista harjoittamaan alueella metsästysmatkailua tai muuta vastaavaa kaupallista toimintaa. Sellaisesta toiminnasta osapuolet neuvottelevat ja sopivat erikseen. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Mahdollisista passitornien tms. rakenteiden pystyttämisestä, riistakameroiden käytöstä sekä nuolukivistä ja hirvieläinten ruokintapaikoista vuokra-alueella sovitaan erikseen. Vuokralaisella on oikeus raivata arvotonta puuvartista aluskasvillisuutta sekä puiden kuolleita oksia hirvieläinten metsästyksessä käytettävistä passipaikoista. Raivauksesta ei saa aiheutua metsänomistajalle taloudellista vahinkoa. Vuokralainen saa tarvittaessa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen. Ajoneuvoja on käytettävä siten, että ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa maa- ja metsätaloudelle. Jos jotain vahinkoa kuitenkin aiheutuu, niin vuokralainen sitoutuu ilmoittamaan niistä vuokranantajalle ilman aiheetonta viivytystä ja korvaamaan aiheutuneet vahingot. Vuokralainen sitoutuu myös mahdollisuuksiensa mukaan ilmoittamaan havaitsemistaan metsätuhoista (esimerkiksi myrskytuhot) vuokranantajalle. Muutoksista tilan/tilojen omistuksessa/hallinnassa ja muista tähän metsästysvuokrasopimukseen mahdollisesti vaikuttavista muutoksista pyritään ilmoittamaan sopijakumppanille kohtuullisessa ajassa. Jos metsästysvuokra-alue tai osa siitä luovutetaan toiselle, alueen uusi omistaja saa irtisanoa metsästysvuokrasopimuksen päättymään kuten toistaiseksi tehdystä metsästysvuokrasopimuksesta on sovittu. Jollei uusi omistaja käytä irtisanomisoikeuttaan kolmen kuukauden kuluessa vuokrasopimuksesta tiedon saatuaan, vuokrasopimus pysyy voimassa. Jos kiinteistön luovutuskirjassa on määräys metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä tai jos luovutuksensaaja on sopimuksen muutoin hyväksynyt, vuokrasopimus sitoo luovutuksen saajaa. Jos vuokralainen laiminlyö vuokran suorittamisen, rikkoo muutoin sopimusehtoja tai käyttää metsästysoikeuttaan väärin, eikä rikkomus ole vähäinen, vuokranantaja saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Jos vuokranantaja rikkoo sopimusehtoja, eikä rikkomus ole vähäinen, tai jos vuokrattu alue olosuhteissa tapahtuneen muutoksen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi, vuokralainen saa purkaa metsästysvuokrasopimuksen heti päättyväksi. Toistaiseksi tehty sopimus voidaan milloin tahansa irtisanoa. Irtisanomisaika on hirvieläinten ja suurpetojen metsästystä koskien kuusi kuukautta ja muilla riistaeläimillä kolme kuukautta. Sopimus päättyy irtisanomisajan kuluttua umpeen. Irtisanominen voidaan tehdä myös sähköpostiviestillä. Määräaikainen sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan kuluttua umpeen.
Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutetun tai jonkun muun tämän lukuun • valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsitel- tävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena, • säilytettävänä, • suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai • muulla tavoin huolehdittavana.
Toimitusaika Ellei toisin ole sovittu, toimitusaika on luettava alkavaksi siitä alla mainitusta ajankohdasta, joka on myöhäisin:
Sopimusehdot Tilaajalla on lähtökohtaisesti työnjohto-oikeus kaikissa tämän tarjouspyynnön mukaisissa töissä. Talvikaudella (15.10. - 30.4.) urakoitsija kuitenkin vastaa itse säätilapäivystyksestä 24 tuntia vuorokaudessa, 7 vuorokautta viikossa siten, että puitesopimuksen liitteisiin kirjatut ehdot lumien aurauksen ja hiekoituksen osalta täyttyvät (poikkeama KE 08 kohdasta 2). Lumien lähivarastointipaikkojen ja pohjien puhdistaminen hiekoitushiekasta lumien sulettua kuuluu kyseistä aluetta auranneelle urakoitsijalle ilman, että tästä aiheutuu lisäkustannuksia tilaajalle. Tarkempia ehtoja töiden suorittamisesta löytyy kunnossapidon tehtäväkorteista. Kaikista toimenpiteistä, jotka johtavat hyväksytyn koneen, varusteen tai kuljettajan muutokseen on tehtävä viivyttelemättä kirjallinen esitys kunnan tekniselle toimelle. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden olla hyväksymättä tehtyä muutosesitystä. Mahdolliset koneiden ja varusteiden uusinnat, jotka täyttävät kalustovaatimukset, eivät johda valintajärjestyksen muutokseen. Myöskään muutoksen yhteydessä ei tulla tarkistamaan koneiden tuntiveloitushintaa. Tilaaja ei maksa vuoro- ja ylityökorvauksia (poikkeama KE 08 kohdasta 4). Tilaajalla on oikeus asennuttaa urakoitsijan työkoneeseen kulunseurantalaite, jonka urakoitsija on velvollinen kytkemään toimintaan aina suorittaessaan tämän tarjouspyynnön mukaisia töitä. Koneen/ajoneuvon omistajan on huolehdittava, että koneen kuljettajaksi nimetty henkilö on ammattitaitoinen. Koneen kuljettajalla tulee olla lainvoimainen henkilötunnistekortti yksilöidyllä veronumerotunnisteella varustettuna sekä voimassa oleva TIETURVA 1-kortti. Lisäksi palveluntuottaja (tarjoaja) vastaa omien työntekijöidensä työsuojelusta. Muutoin palvelun tuottamisessa noudatetaan Kone- ja kuljetuspalveluiden hankinnan yleisiä ehtoja 2008 (KE 08). Kunkin palveluntuottajan kanssa solmittavan puitesopimuksen liitteiden keskinäinen pätevyysjärjestys on seuraava:
Säännöllinen työaika 1. Säännöllinen työaika päivä- ja kaksivuorotyössä on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, ellei toimihenkilön kanssa ole sovittu, että se on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa tai ellei toimihen- kilön kanssa ole sovittu muusta säännöllisestä työajasta.
Muut Sopimusehdot Jos Kaupunki ennen vuokra-ajan päättymistä tarvitsee osaa tontista katu- tai liikennealueeksi tai muuta yleistä tarvetta varten, on Vuokralaisen luovutettava sitä varten tarvittava ala. Tämä ei kuitenkaan koske alaa, jolla Vuokralaisen omistama rakennus sijaitsee. Vuokralainen on velvollinen pitämään vuokratontilla olevat rakennukset ja aidan sekä alueen rakentamattoman osan hyvässä kunnossa sekä noudattamaan kaupungin siinä kohden antamia määräyksiä. Vuokra-alueella kasvavat puut ovat Kaupungin omaisuutta. Vuokra-alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä luvatta kaataa. Rakennustyön ajaksi puut on tarpeellisin osin suojattava. Mikäli Vuokralainen havaitsee puiden olevan lahoamassa tai muuten aiheuttavan vaaraa, on siitä ilmoitettava Heinolan kaupungin viherpalveluihin. Puiden kaatokustannuksista ja työn teettämisestä vastaa Vuokralainen. Vuokra-alueelta tuleva ylijäämälouhe samoin kuin muu maa-aines on Kaupungin omaisuutta ja Vuokralainen on velvollinen vaadittaessa kuljettamaan sen Kaupungin osoittamaan lähimpään maankaatopaikkaan, kuitenkin kohtuullisen kuljetusmatkan päähän. Kaupungilla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia, joista on Vuokralaiselle hyvissä ajoin ilmoitettava ja joissa Vuokralaisen tai hänen edustajansa, mikäli mahdollista, on oltava paikalla. Katselmuksessa tarkastetaan, onko vuokra-alue sopimuksen mukaisessa kunnossa ja onko vuokrasopimuksen määräyksiä muutoin noudatettu. Jos tarkastus on aiheuttanut muistutuksia, on puutteellisuudet korjattava teettämisuhalla Kaupungin määräämässä ajassa. Vuokralainen on velvollinen suorittamaan myös ne vuokraerät viivästyskorkoineen, jotka häntä edeltänyt vuokralainen on jättänyt maksamatta, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kolmelta vuodelta. Jos Vuokralainen rikkoo tämän sopimuksen ehtoja tai sen nojalla annettuja määräyksiä, on hän velvollinen maksamaan Kaupungille paitsi vahingonkorvausta, sopimussakkoa kulloinkin enintään vuotuinen vuokramaksu kaksinkertaisena, ellei sopimussakosta ole tässä sopimuksessa muutoin määrätty. Jollei tässä sopimuksessa ole toisin määrätty, ja muutenkin tätä sopimusta tulkittaessa noudatetaan vuokrasuhteessa maanvuokralain (258/66) 1, 5, 6 ja 7 lukujen säännöksiä. Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa. Tämä sopimus tulee voimaan xxxxxxxxxxxx. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopija- puolelle.
