Säädökset. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset.
Säädökset. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja muiden työsuoje- lutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. Yritystä koskevat tiedot Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille: Yrityksen tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen siihen perustuva selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta. Vähintään kaksi kertaa tilivuoden aikana sellainen yhtenäinen selvitys yrityksen talou- dellisesta tilasta, josta käyvät ilmi yrityksen tuotannon, työllisyyden, kannattavuuden ja kustannusrakenteen kehitysnäkymät. Vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää arviot henkilöstön määrässä, laadussa ja asemassa odotettavissa olevista muutoksista. Viipymättä olennaiset muutokset edellä mainituissa tiedoissa. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 2 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena. Tilinpäätöstietojen, yrityksen taloudellista tilaa koskevien selvitysten ja henkilöstösuunni- telmien esittämisen yhteydessä on tarkoituksenmukaista tiedottaa myös eri toimintayk- sikköjen toiminnallisesta tuloksesta, tuotannosta ja kehitysnäkymistä henkilöstölle tai sen edustajalle käyttäen apuna sitä selvittäviä tunnuslukuja. TEKSTIILI JA MUOTIALAN TYÖEHTOSOPIMUS Yrityksessä henkilöstöasioiden hoidossa noudatettavat yleiset periaatteet tai ohjeet sekä yrityksen toiminta- ja henkilöstöorganisaatio on saatettava työpaikalla henkilöstön tietoon. Osapuolet suosittelevat, että edellä tarkoitettujen yrityksen taloutta koskevien tietojen yhteydessä selostetaan mahdollisuuksien mukaan myös toimialan yleisiä suhdanne- ja taloudellisia näkymiä.
Säädökset. 1. Unionin perustuslain III-190 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankki hyväksyy:
a) eurooppa-asetuksia siinä laajuudessa kuin se on tarpeen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklassa tai 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi sekä tapauksissa, joista säädetään 41 artiklassa tarkoitetuissa eurooppa- asetuksissa ja -päätöksissä;
b) eurooppapäätökset, jotka ovat tarpeen Euroopan keskuspankkijärjestelmälle unionin perustuslailla sekä tällä perussäännöllä uskottujen tehtävien suorittamiseksi;
c) suosituksia ja lausuntoja.
2. Euroopan keskuspankki voi päättää julkistaa eurooppapäätöksensä, suosituksensa ja lausuntonsa.
3. Niissä rajoissa ja sellaisin ehdoin, jotka neuvosto vahvistaa 41 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti, Euroopan keskuspankki voi määrätä yrityksille sakkoja ja uhkasakkoja, jollei sen antamia eurooppa-asetuksia tai sen tekemiä eurooppapäätöksiä noudateta.
Säädökset. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja mui- den työsuojelutoimintaelinten käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoita- mista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. Yritystä koskevat tiedot Työnantajan tulee esittää henkilöstölle tai sen edustajille yhteistoimin- nasta yrityksissä annetussa laissa tarkoitetut tiedot. Niissä yrityksissä, joissa henkilöstömäärä on säännöllisesti vähintään 30, annetaan yhteistoimintalain 10 §:n 1 momentin tarkoittamat yrityksen tilinpäätöstiedot henkilöstön edustajille pyydettäessä kirjallisena.
Säädökset. Asuntosäästöpalkkiolaki (1634/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asuntosäästöpalkkioasetus (1636/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta (204/1996) siihen myöhemmin tehtyine muu- toksineen. Asetus omistusasuntolainojen takausmaksun suuruudesta (605/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (639/1982) siihen myö- hemmin tehtyine muutoksineen. Asetus oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (672/1982) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Säädökset. Poliisilaki (493/95) 25, 45 a ja 47 §, Metsästyslaki (615/93) 83 ja 84 §, Eläinsuojelulaki (247/96) 14§
Säädökset. Hallituksen esityksessä HE 157/2000 esitettiin eduskunnalle vuoden 1970 työso- pimuslain uudistamista ja korvaamista kokonaisvaltaisesti uudella työsopimuslail- la. Aikaisemman työsopimuslain kaltaisesti, lakiehdotusta sovellettaisiin työnteki- jän ja työnantajan väliseen työsopimukseen. Lisäksi soveltamisalapoikkeukset olisi säännösteltynä ehdotuksessa. Aikaisempi työsopimuslaki (320/1970) oli voimassaolonsa aikana muuttunut useaan otteeseen vastaamaan eri aikojen vaati- muksia työelämässä. Lainuudistus vastasi suuressa määrin aikaisempaa lakia sekä oikeuskäytäntöä siihen liittyen. Muutokset aikaisempaan lakiin nähden tulivat esiin muutamissa säännöksissä, jotka ovat uusia, tavassa kirjoittaa kyseinen laki ja myös sen jäsentelystä. Uusiutunut perustuslaki perusoikeuksineen on myös osal- taan vaikuttanut laissa olevan uuden säätelyn sisältöön. Lisäksi lakiehdotuksessa oli huomioitu Euroopan unionin direktiivit sekä työelämätarpeet käytännön tasolta katsottuna. Tavoitteena lakiehdotuksessa oli myös työsopimuslain helppo luetta- vuus, selkeys sekä täsmällisyys, koska kyseessä on työelämän peruslaki. Säännös- ten johdonmukaisuudella pyrittiin myös helpottamaan lain soveltamista. (HE 157/2000) Kilpailukieltosopimukseen liittyvästä säädöksestä hallituksen esityksessä oli muun muassa seuraavanlaiset perustelut: ” Kilpailukieltosopimus. Ehdotettu pykälä vastaa asialliselta sisäl- löltään pitkälti voimassa olevan työsopimuslain 16 a §:ää. Sään- nöksen tarkoituksena on työsopimusten kilpailukieltolausekkeiden yhtenäistäminen ja työnantajan ja työntekijän etujen tasapuolisem- pi huomioon ottaminen. Tämän luvun kilpailevaa toimintaa koske- va 3 § liittyy ehdotettuun säännökseen. Kuten voimassa oleva työsopimuslaki, myös ehdotettu laki rajoit- taisi ainoastaan työtä ja muuta toimintaa, joka hyvän tavan vastai- sena kilpailutekona ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Lähtökoh- tana olisi, että jos toiminta ei ole kiellettyä työsuhteen aikana, ei se ole sitä sen päättymisen jälkeenkään. Työntekijällä olisi entiseen työnantajaansa nähden työsuhteeseen perustuvia velvollisuuksia työsuhteen päättymisen jälkeen vain siinä tapauksessa, että asiasta on erikseen sovittu. ” (HE 157/2000) Kilpailukieltosopimuksesta on säädetty työsopimuslain (26.1.2001/55) luvussa kolme, joka käsittelee työntekijän velvollisuuksia. Kuten työntekijän velvolli- suuksia käsittelevässä kappaleessa aikaisemmin mainittiin, yleisistä velvollisuuk- sista kyseisen luvun ensimmäisessä pykälässä säädetään,...
Säädökset. Asuntosäästöpalkkiolaki (1634/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen
Säädökset. Poliisilaki (87212011) 2 luku 16 §, 8 luku 4 § ja 9 luku 4 §
Säädökset. Yleissopimus 95 96