Asiakaskannattavuus Mallilausekkeet

Asiakaskannattavuus. Yrityksen on tärkeä panostaa laatuun, jonka asiakas kokee hyväksi. Se vaikuttaa positiivisesti asia- kasuskollisuuteen, joka taas vaikuttaa kannattavuuteen. Xxxxxxx luottaa tuotteeseen ja ottaa mie- luiten juuri tämän vaihtoehdon, vaikka hinnoittelu olisikin noussut. Asiakkaiden ja asiakassuhteiden kannattavuuden ja voiton kasvattamisen analysointi on haastavaa, sillä laskenta järjestelmät ovat usein tuote- eikä asiakaskohtaisia. Lähes aina joudutaan tekemää erillinen asiakaskohtainen ana- lyysi, josta voidaan tarkastella asiakkuuden kannattavuutta. (Grönroos & Tillman 2020, luku 6.) Yllä oleva malli (Kuva 1) on tehty auttamaan johtajia näkemään, mitkä toiminnot lisäävät tai vähen- tävät asiakkaiden kannattavuutta. Kuten mallista näkyy, tekijöitä on lukusia ja näitä tulee suunni- tella ja seurata. Tämän mallin tarkoitus ei ole olla laskentapohja vaan auttaa käsittämään tekijöiden määrä ja miten näitä tulee tulkita. (Grönroos & Tillman 2020, luku 6.) Mallissa on neljä kytköstä ja näihin vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäisenä on arvosta tyytyväisyyteen, jonka tarkoitus on se, kuinka asiakas kokee tarjooman ja lisäpalvelut verrattuna uhraukseen eli kustannuksiin. Mikäli hinta ei ole liian suuri arvoon nähden, asiakastyytyväisyys kasvaa. Tämän muodostaa seuraavan kytköksen, eli tyytyväiset asiakkaat sitoutuvat palveluntarjoajaan, koska luottamus on rakentunut laadun ja hinnan kautta. Kun luottamus on rakentunut vahvaksi, voi hin- noittelua nostaa ilman, että suhde kärsii. Tämä on seuraava kytkös eli tyytyväisyydestä suhteesta lujuuteen. Asiakastyytyväisyydellä on välitön vaikutus suhteen lujuuteen, sillä mitä sitoutuneempi asiakas on yritykseen, sitä lujempi suhde on. Tämän vuoksi, asiakas tekee uusintaostoja paljon todennäköisemmin yrityksessä, kuin muissa yrityksissä. Tämä edes auttaa seuraavia kytköstä eli suhteen lujuudesta pituuteen. Kun asiakas on tyytyväinen, on asiakassuhteet yleensä pitkiä. Kun suhde on pitkä, on se monesti kannattava, sillä pitkillä suhteilla on myönteinen vaikutus kahteen tekijään. Pitkät suhteet avaavat isomman osuuden myynnille ja mahdollisia virheitä sattuu vähem- män. Virheistä päässään myös sopuun helpommin, sillä kumpikaan ei halua luopua suhteesta. (Grönroos & Tillman 2020, luku 6.)
Asiakaskannattavuus. Asiakkuuksia on niin paljon erilaisia kuin on myös asiakkaita. Asiakkuuksista voidaan kuitenkin selvittää mittareiden avulla, mitkä asiakkuudet ovat kannattavia ja mitkä kannattamattomia. Asiakkuuden kannattavuus on tärkein mittari, jolla yritys saa selville ja voi seurata asiakkuuksiaan. Asiakkuuden kannattavuudessa tarkastellaan yhden asiakkuuden tietyn aikavälin kannattavuutta. Aikaväli on yleensä yksi vuosi. Kuvio 8:ssa on asiakkuuden kannattavuuden laskentakaava. Oletuksena on, että pitkällä aikavälillä kaikista asiakkuuksista tulisi kannattavia. Asiakkuuden kannattavuutta tulisi tarkastella ajallisesti kahdella eri tavalla, jolloin ei tulisi tehtyä vääriä johtopäätöksiä. Nämä kaksi eri tapaa ovat vuositason ja koko elinkaaren kannattavuus. Ainoastaan vuositason perusteella ei tulisi tehdä päätöksiä, sillä asiakas, joka tänä vuonna on kannattamaton, voi olla tulevaisuudessa yksi niistä kannattavimmista. Koko asiakassuhteen elinkaaren kannattavuuden tarkastelu vaatii edellisten vuosien kannattavuuksien tuntemista ja vuosittaisen asiakkuuden kannattavuuden yhdistämistä nykyarvoon. Tässä ongelmana on se, ettei asiakkuuden kesto ole tiedossa, mikä johtaa nykyarvon arvioihin tulevaisuudesta. Nykyarvon määrittely on vaikeaa, koska vuosittaisen kannattavuuden kehittyminen ei ole tiedossa. (Lehtinen & Storbacka 2005, 29 - 30.)

Related to Asiakaskannattavuus

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä. 2. Jos luottamusmies suorittaa työnantajan kanssa sovittuja tehtäviä säännöllisen työ- aikansa ulkopuolella, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus. 3. Luottamusmies on oikeutettu luottamusmiestehtävien hoitopäivien korvaukseen joka vastaa 2,0 arkiylityön palkkaa. 4. Luottamusmiestehtävien hoitamisen kannalta välttämättömät matka-, viestintä-, majoitus-, ravinto- ja muut kulut korvataan varustamon ja luottamusmiehen kesken erikseen sovittavalla tavalla.

  • TYÖSOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työsuhteen alkamispäivämääräksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työteon. Normaalitapauksessa työsuhde on voimassa toistaiseksi. Tällöin merkitään rasti ao. kohtaan. Mikäli määräaikainen työsuhde on sidottu kalenteriaikaan, työsuhteen viimeinen kestopäivä merkitään lomakkeeseen. Tällöin tulee myös to- deta kohdassa 2 a määräaikaisen työsuhteen peruste, esim. äitiys- ja vanhempainvapaasijaisuus, vuosilomasijaisuus, työntekijän oma pyyntö jne. Jos määräaikaisen työsuhteen kesto ei ole sidottu kalenteriaikaan, vaan se on riippuvainen esim. tietyn työtehtävän suorittamisesta, yksilöidään tämä tehtävä työsopimukseen kohtaan 2 b.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Lakiviittaukset Siltä osin kuin tässä sopimuksessa ei ole toisin sovittu, noudatetaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/07) sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia (44/2006), jotka eivät ole tämän sopimuksen osia.

  • Voimassaoloaika Tämä sopimus on voimassa 3.1.2022 alkaen työehtosopimuksen osana. Liite 4‌ Työehtosopimuksen 8 §:n 2 kohdan mukaan voidaan paikallisesti sopia päivä- työssä säännöllinen vuorokautinen työaika enintään 8 tunniksi ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 40 tunniksi. Mikäli paikallisesti sovitaan 8 tunnin vuorokautisesta säännöllisestä työajasta, on sopimuksessa mainittava, koskeeko sopimus koko yritystä vai sen nimettyjä yksiköitä tai työntekijöitä, sekä milloin 8 tunnin työpäiviä tehdään. Sovittaessa päivätyössä säännöllinen vuorokautinen työaika 8 tunniksi lyhen- netään työaika jäljempänä mainitulla tavalla keskimäärin 37,5 tunniksi viikkoa kohden. Päivittäisen säännöllisen työajan ollessa kahdeksan (8) tuntia työntekijälle ker- tyy oikeus yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään kutakin viittätoista (15) tehtyä työpäivää kohden. Tehtyjen työpäivien veroisiksi päiviksi tämän sopimuksen mukaan luetaan myös voimassa olevan työehtosopimuksen 16 §:n mukaiset palkalliset sairauspäivät sekä 19 §:n mukaiset tilapäiseen poissaoloon liittyvät päivät. Edellä mainituin tavoin karttunut lyhennysvapaa annetaan kokonaisina päivinä, ellei muuta sovita. Karttuneet vapaapäivät ovat vuosiloman kertymää ajatellen työssäolon veroisia päiviä. Kertyneet vapaat on annettava viimeistään niiden karttumisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä. Lyhennysvapaista on ilmoitet- tava vähintään kaksi viikkoa ennen niiden antamista. Sairaus- tai muut poissa- olot eivät aiheuta muutosta työvuorolistaan merkittyihin työajan lyhennysva- paiden antamiseen. Mikäli työntekijä työsuhteen päättyessä ei ole saanut edellä mainittuja karttu- neita työajan lyhennysvapaita, korvataan ne työsuhteen päättyessä yksinker- taisella palkalla. Jos lyhennysvapaita työsuhteen päättyessä on annettu enem- män kuin työntekijälle työsuhteen päättymishetkeen mennessä on karttunut, on työnantajalla oikeus vähentää liikaa annettujen vapaiden palkkaa vastaava määrä palkkaennakkona työntekijälle maksettavasta lopputilistä ilman työsopi- muslain 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja kuittausrajoituksia. Liite 4 Työntekijän työskennellessä edellä mainittujen lyhennysvapaiden mukaisena vapaa-aikanaan luetaan se lisätyöksi ja siitä maksetaan 50 %:lla korotettu palk- ka. Yli kahdeksan tunnin vuorokaudessa tehtävä työ katsotaan ylityöksi ja siitä maksetaan tällöin 100 %:lla korotettu palkka. Liite 5‌

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.

  • Asiakirjat 9.1 Kaikki myyjän luovuttamat asiakirjat, ku- ten piirustukset sekä asennus- ja työ- ohjeet, ovat tämän omaisuutta ja ne on tarkoitettu ostajan käyttöön sopimuksen kohteeksi tulevassa rakennushankkeessa. Ostaja ei saa ilman myyjän suostumusta käyttää, jäljentää, monistaa tai luovuttaa niitä tai antaa niistä tietoja kolmannelle. 9.2 Kumpikin osapuoli vastaa toimittamien- sa suunnitelmien ja asiakirjojen sekä nii- den perusteena olevien tietojen oikeelli- suudesta. Myyjä ei kuitenkaan voi vedota sellaisiin ostajan antamissa suunnitelmis- sa ja asiakirjoissa olleisiin virheisiin, jotka tämän olisi alansa ammattilaisena pitänyt havaita.