Asiakassuunnitelma Mallilausekkeet

Asiakassuunnitelma. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma. • Xxxxxx ja perheen palvelujen ja tuen tarve • Ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan • Palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan • Arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan • Asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä • Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset Kun asiakassuunnitelmaa tehdään, on pyrittävä löytämään sellaisia tukemisen ja auttami- sen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat olevan apua. Näiden tuki- muotojen etsimiseen kannattaa panostaa, sillä asiakkaille sopivien tukimuotojen löytymi- nen voi olla polku huostaanoton välttämiseen. • sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet • erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle • erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lap- sen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille • miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja mui- den lapselle läheisten henkilöiden kanssa • miten lapsi voi riittävästi tavata henkilökohtaisesti hänen asioistaan vastaavaa so- siaalityöntekijää tai muuta lastensuojelun työntekijää muiden läsnä olematta ja keskustella häntä itseään ja sijaishuollon toteuttamista koskevista asioista • miten tietojen antaminen lapselle toteutetaan • lapselle maksettavat käyttövarat • miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyh- distämisestä. Huostaanotetun lapsen vanhemmille on lisäksi laadittava vanhemmuuden tukemiseksi eril- linen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. • jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet • erityisen tuen ja avun järjestäminen nuorelle sekä hänen vanhemmilleen, huoltajil- leen tai muille hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaaville henkilöille • jälkihuollon toteuttamistavat, joita ovat mm. nuoren taloudellinen tukeminen, asun- non järjestäminen, koulutuksen tukeminen, terapiapalvelujen ym. järjestäminen se- kä harrastusten tukeminen. Usein perhehoidossa olleen jälkihuolto jatkuu perhehoi- tona. Asiakassuunnitelman tekemiseen osallistuvat lapsen ja nuoren vanhemmat (tai läheiset), perhehoitajat ja eri viranomaistahot sekä lapsi itse riippuen iästä ja kehitystasosta. Sosi...
Asiakassuunnitelma. Palveluntuottaja täydentää tarvittaessa lapsen asiakassuunnitelmaa yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa laadittavalla erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla, jota varten kuullaan myös lapsen huoltajia, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai mahdotonta.
Asiakassuunnitelma. Lapsen sijoitus perhehoitoon perustuu asiakassuunnitelmaan, mihin kirjataan ne lapsen tarpeet, jotka määrittävät sijaishuollon tarkoitusta ja tavoitteita. Asiakassuunnitelmaan kirjataan myös, millaista erityisen tuen ja avun järjestämistä tarvitaan lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi siihen kirjataan, mitä on sovittu lapsen ja hänen läheisten yhteydenpidosta sekä, miten suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleen yhdistämisestä. Asiakassuunnitelmaa tulee täydentää tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla, ja se on tarkistettava tarvittaessa, vähintään kerran vuodessa. Asiakassuunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän, lapsen, vanhempien, perhehoitajien tai muiden lapsen kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Sosiaalityöntekijä pyrkii tapaamaan lapsen, lapsen vanhemmat ja perhehoitajat ennen asiakassuunnitelmaneuvottelua.

Related to Asiakassuunnitelma

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Sopimusasiakirjat (1) Tähän sopimukseen kuuluvat sen erottamattomina osina seuraavat liitteet:

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Vakuutuksen kohde Vakuutuksen kohteena on jäljempänä mainittu omaisuus.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työsuoje- luasioissa ja -yhteistoiminnassa. Velvollisuus työsuojeluval- tuutetun valitsemiseen asetetaan työsuojelun valvontalais- sa. Lisäksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on lakia täydentäviä määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Työsuojeluvaltuutetun ainoa tehtävä ei ole edustaa työn- tekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa, vaan hänellä on tärkeä tehtävä työturvallisuuden ylläpitämisessä. Hänellä on velvollisuus seurata työpaikan työsuojeluolosuhteita ja ilmoittaa mahdollisista epäkohdista työnjohdolle. Lisäk- si hänen täytyy aktiivisesti omalta osaltaan pitää huoli siitä, että työntekijät ovat riittävän tietoisia ja perehtyneitä työpaikan työsuojelumääräyksiin, jotta he voivat noudattaa niitä täsmällisesti tapaturmien välttämiseksi. Tehtävän- sä hoitamiseksi työsuojeluvaltuutetulla on myös muuta henkilöstöä laajemmat oikeudet. Hänellä on esimerkiksi oikeus keskeyttää työnteko, mikäli hän havaitsee välittö- män vaaratilanteen. Työsuojeluvaltuutettu tulee valita, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työnteki- jää. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus valita työsuojeluval- tuutettu myös tätä pienemmissä yrityksissä. Kyseessä on velvollisuus, joten työntekijät eivät voi jättää valitsematta työsuojeluvaltuutettua siinäkään tilanteessa, ettei vapaa- ehtoista tehtävään löydy. Tällöin työnantaja ei voi osoittaa henkilöä tehtävään, mutta työntekijöitä tulisi huomauttaa velvollisuuden täyttämisestä sekä tarvittaessa antaa tietoa heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuu- tettu edustaa koko työpaikan henkilöstöä, mutta toimihen- kilöillä on myös oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa näin halutessaan. Työsuojeluvaltuutetun valinta tehdään vaaleilla, joissa työntekijät valitsevat itselleen sekä työsuojeluvaltuutetun että kaksi varavaltuutettua kahden vuoden toimikaudeksi. Ehdolle voivat asettua kaikki työntekijät, riippumatta jär- jestäytymisestä tai muista luottamustehtävistä. Myös työ- paikan luottamusmies voi asettua ehdolle ja tulla valituksi molempiin rooleihin. Vaalien järjestäminen on työntekijöi- den vastuulla, mutta niiden ajankohdasta ja pitopaikasta tulee sopia etukäteen työnantajan kanssa. Huomioon tulee ottaa, että vaalit eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle ja kaikilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua niihin. Työnantajan tulee edistää vaalien järjestämistä antamalla työntekijöille luettelo työpaikan työntekijöistä sekä muista henkilöstöryhmistä, mikäli ne valitsevat itselleen oman työsuojeluvaltuutetun. Välittömästi vaalien ratkettua niiden toimittajan tulee il- moittaa kirjallisesti työnantajalle valittu työsuojeluvaltuu- tettu sekä varavaltuutetut.

  • Työaikakirjanpito Pääluottamusmiehellä on oikeus perehtyä hätä- ja ylityöstä työaikalain (605/96) mukaisesti laadittuun luetteloon siten kuin siihen on työsuojeluvaltuutetulla lain mukaan oikeus.