Asukasvalinta Mallilausekkeet

Asukasvalinta. Asukasvalinnasta valtion tukemiin vuokra-asuntoihin säädetään lailla. Asukasvalinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Etusijalla valinnassa ovat asunnottomat sekä muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pieni- tuloisimmat asunnonhakijat. (Aravarajoituslaki 4b.1-2 §.) Tavoitteena on, että valtion tukemat vuokra-asunnot vuokrattaisiin asuntoa eniten tarvitsevalle ja samanaikaisesti pyritään sosiaalises- ti tasapainoisiin asuinalueisiin sekä talojen monipuolisiin asukasrakenteisiin (Aravarajoituslaki 4a §). Tarkoituksena on myös se, ettei useita vaikeasti asutettavia asutettaisi samaan taloon ja sa- malle alueelle (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 2013c, 12). Varsinaisia asukasvalintaperusteita ovat siis hakijan asunnontarve, varallisuus sekä tulot (Arava- rajoituslaki 4b.1 §). Asukasvalintaperusteita täsmennettiin vuonna 2006 voimaan tulleella laki- muutoksella, jonka mukaan etusijalle voidaan asettaa asunnon sijaintikunnan jäsen, kun hakijoita on useita ja he tasavertaisessa asemassa varsinaisten asukasvalintaperusteiden kannalta. Yksi- tyiskohtaisemmin asukasvalinnasta aravavuokra-asuntoihin säädetään valtioneuvoston asetuk- sella. (Aravarajoituslaki 4b.2 § ja 4b.4 §; HE 47/2006 vp, 1.) Hakijoiden keskinäistä etusijajärjes- tystä arvioitaessa otetaan huomioon kokonaisuutena kaikki asukasvalintaperusteet siten, että asuntoa eniten tarvitseva hakija asetetaan etusijalle (VNA 166/2008 5.1 §). Valtioneuvoston asetuksen mukaan asukasvalintaperusteista voidaan tietyissä tilanteissa poiketa. Perusparannettavassa asunnossa asuvalle voidaan osoittaa toinen vuokra-asunto tuloista ja va- rallisuudesta riippumatta. Jos asunto tulee vuokra-asuntokäytössä olevan talon ylläpidon ja hoi- don kannalta välttämättömän henkilön, kuten talonmiehen tai huoltomiehen, käyttöön, voidaan valintaperusteista myös poiketa. Hakija voidaan valita asukkaaksi tulojen ja varallisuuden mää- rästä riippumatta myös silloin, jos ruokakunnat vaihtavat keskenään vuokra-asunnosta toiseen, tai jos ruokakunta vaihtaa saman omistajan vuokra-asunnosta toiseen. Lisäksi huoneenvuokra- lain 45, 46, 48 tai 88 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutetun henkilön kohdalla voidaan poiketa asukasvalintaperusteista. (VNA 166/2008 6:1 § k. 1-5; Asumisen rahoitus- ja kehittämis- keskus 2013c, 21.) Jos asukasvalintaperusteiden edellytykset täyttäviä hakijoita ei ole, voidaan asukkaaksi valita muukin hakija. Tällöin asukkaaksi on va...
Asukasvalinta. 1.3.1. Valtion lainoittama tai korkotukema tuotanto: kyllä / ei. 1) 1.3.1.1. Vuokratalo muutettu asumisoikeustaloksi (asumisoikeuslain 4 b §): etuoikeutettu asukas: 1.3.1.2. Kunnan hyväksyntä saatu: kunta / kaupunki on hyväksynyt asumisoikeuden haltijaksi / järjestysnumerolla / yhteisöasuntokohteeseen järjestysnumerolla 1) Hyväksyntä on ehdollinen seuraavasti: Ehto on täytetty: / 20 . 1.3.2. Vapaarahoitteinen tuotanto: kyllä / ei. 1) 1.3.2.1. Vuokratalo muutettu asumisoikeustaloksi (asumisoikeuslain 4 §): etuoikeutettu asukas: 1.3.2.2. Talonomistaja on päättänyt noudattaa kohdan 1.3.1 valintajärjestelmää: kyllä / ei. 1) Kunnan hyväksyntä: kunta / kaupunki on hyväksynyt asumisoikeuden haltijaksi 20 järjestysnumerolla / yhteisökohteeseen järjestysnumerolla 1) Hyväksyntä on ehdollinen seuraavasti: Ehto on täytetty: / 20 . 1.3.2.3. Talonomistaja on valinnut asukkaat muulla tavalla. Käytetty valintatapa:

Related to Asukasvalinta

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Xxx XxxxXxxxxxx tai sen edustaja on vakuutusta markkinoi- taessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katso- taan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenotta- jalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Salassapito Kumpikin Osapuoli sitoutuu tämän pelaajasopimuksen voimassa ollessa pitämään salassa tämän pelaajasopimuksen Xxxxxxxx A ja tämän pelaajasopimuksen neuvotteluiden yhteydessä saadut luottamukselliset tiedot toisesta Osapuolesta. Tähän sisältyy Työnantajan saamat Pelaajan terveystiedot. Luottamuksellisella tiedolla tarkoitetaan Xxxxxxxx A lisäksi tämän sopimuksen neuvotteluita koskevaa kirjeenvaihtoa ja niiden yhteydessä jaettuja luottamuksellisiksi merkittyjä tietoja. Tässä sovitusta salassapitovelvoitteesta huolimatta Osapuolilla on oikeus jakaa luottamuksellistakin tietoa Liigalle, Pelaajayhdistykselle, Työnantajan johtohenkilöille, vakuutusyhtiöilleen ja neuvonantajilleen (ml. agentilleen) edellyttäen, että näitä henkilöitä edellytetään pitävän nämä tiedot salassa. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske luottamuksellista tietoa, (i) joka on yleisesti saatavilla taikka muuten julkista tietoa; (ii) jonka Osapuoli on saanut kolmannelta osapuolelta ilman salassapitovelvollisuutta; (iii) joka oli vastaanottavan Osapuolen hallussa ilman sitä koskevaa salassapitovelvollisuutta ennen luottamuksellisen tiedon saamista toiselta Osapuolelta; tai (iv) jonka Osapuoli on itsenäisesti kehittänyt hyödyntämättä toiselta Osapuolelta saamaansa luottamuksellista tietoa. Tämä salassapitovelvoite ei koske tilanteita tai estä Osapuolta jakamasta luottamuksellista tietoa tilanteissa, joissa tämän pelaajasopimuksen neuvotteluiden yhteydessä saatu tieto ilmoitetaan viranomaisille tai muutoin lain vaatimissa tilanteissa. Tällöinkin Osapuolten tulee parhaan kykynsä mukaan estää luottamuksellisen tiedon edelleen välittyminen. Osapuolet korostavat, että tämä pelaajasopimus ja Liite B sekä niissä olevat tiedot eivät ole luottamuksellisia tai salassa pidettäviä, eikä tämä salassapitovelvoite koske niitä. Tämän pelaajasopimuksen sisältöinen malli (ml. malli Liitteestä A) ja sen Liitteenä B oleva yleissopimus (pois lukien sen salassa pidettävä Liite 4) jaetaan julkisesti Pelaajayhdistyksen internetsivuilla.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea oikaisua Uudenmaan ELY-keskukselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx on liitteenä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta