Common use of Esteettömyys ja saavutettavuus Clause in Contracts

Esteettömyys ja saavutettavuus. YK:n vammaissopimuksessa esteettömyys on uniikki käsi- te, koska vastaavaa ei muista yleissopimuksista löydy. Es- teettömyys ja saavutettavuus ovat käsitteitä, joita tulee tulkita muita YK:n sopimuksen artikloita vasten. Yksittäi- sen fyysisesti vammaisen ihmisen kannalta esteettömyys ja saavutettavuus ihmisoikeutena tarkoittavat siten myös mahdollisuutta nauttia muista ihmisoikeuksista ja perus- vapauksista. Esteettömyysartikla jakautuu kahteen osaan. Ensimmäi- sessä osassa kuvataan esteettömyys edellytyksenä vam- maisen henkilön itsenäiseen elämään ja osallisuuteen, sekä luonnehditaan, mikä on esteettömyyden kohde. Toi- sessa osassa puolestaan eritellään yksittäisiä toimia, joihin valtio tai yksityiset tahot tulee asianmukaisesti velvoittaa. Syrjintäkiellon toteutuminen edellyttää periaatteessa ympäristön esteettömyyttä. Jotta vammainen henkilö voi osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin yhdenver- taisesti muiden kanssa, hänellä on oltava mahdollisuus esteettömään fyysiseen ympäristöön, kommunikaatioon ja sosiaaliseen ympäristöön. Esteettömyys tulee ymmär- tää laajasti ja esteiden poistamisessa tulee huomioida kunkin vammaisryhmän erityistarpeet, jotka saattavat poiketa merkittävästi toisistaan. Jos esteettömyys olisi otettu aina asianmukaisesti huomioon, niin se helpottai- si vammaisen arkea siten, ettei hänen erikseen tarvitsisi joka kerta perustella erityisiä tarpeitaan.

Esteettömyys ja saavutettavuus. YK:n vammaissopimuksessa esteettömyys on uniikki käsi- tekäsite, koska vastaavaa ei muista yleissopimuksista löydylöy- dy. Es- teettömyys Esteettömyys ja saavutettavuus ovat käsitteitä, joita tulee tulkita muita YK:n sopimuksen artikloita vasten. Yksittäi- sen Yksittäisen fyysisesti vammaisen ihmisen kannalta esteettömyys es- teettömyys ja saavutettavuus ihmisoikeutena tarkoittavat tarkoit- tavat siten myös mahdollisuutta nauttia muista ihmisoikeuksista ihmis- oikeuksista ja perus- vapauksistaperusvapauksista. Esteettömyysartikla jakautuu kahteen osaan. Ensimmäi- sessä Ensim- mäisessä osassa kuvataan esteettömyys edellytyksenä vam- maisen vammaisen henkilön itsenäiseen elämään ja osallisuuteenosallisuu- teen, sekä luonnehditaan, mikä on esteettömyyden kohde. Toi- sessa Toisessa osassa puolestaan eritellään yksittäisiä yksittäi- siä toimia, joihin valtio tai yksityiset tahot tulee asianmukaisesti asian- mukaisesti velvoittaa. Syrjintäkiellon toteutuminen edellyttää periaatteessa ympäristön esteettömyyttä. Jotta vammainen henkilö voi osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin yhdenver- taisesti muiden kanssa, hänellä on oltava mahdollisuus esteettömään fyysiseen ympäristöön, kommunikaatioon kommunikaati- oon ja sosiaaliseen ympäristöön. Esteettömyys tulee ymmär- tää laajasti ja esteiden poistamisessa tulee huomioida kunkin vammaisryhmän erityistarpeet, jotka saattavat poiketa merkittävästi toisistaan. Jos esteettömyys olisi otettu aina asianmukaisesti huomioon, niin se helpottai- si helpot- taisi vammaisen arkea siten, ettei hänen erikseen tarvitsisi tar- vitsisi joka kerta perustella erityisiä tarpeitaan. Vammaisen henkilön arjessa voidaan puhua esteettö- myysketjusta, jonka pitäisi mahdollistaa liikkuminen kodin, työ- ja opiskelupaikan ja harrastusten välillä. Esimerkiksi liikenne on esteetöntä ja saavutettavaa sil- loin kun sekä liikenneväline että pysäkki ja asemara- kennus ovat vammaisen kannalta esteettömiä. Kaik- kien osa-alueiden tulee olla niin fyysisesti kuin vies- tinnällisesti esteettömiä, mikä otetaan huomioon eri tavoin mm. kynnyksien madaltamisella tai pysäkkikuu- lutuksin.