Vammaispalvelulain ja -asetuksen esteettömyyteen liittyvät näkökohdat. Vammaispalvelulain 6 §:ssä asetetaan velvoite kunnalle vammaisten elinolojen kehittämisestä poistamalla epä- kohtia ja haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henki- lön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Lain 7 § koskee palvelujen kehittämisestä siten, että kunnan on huolehdittava yleisten palvelujen soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille. Kyse on näin ollen rakenteellisis- ta vammaispalveluista, joilla pyritään vastaamaan vam- maisten ihmisoikeuksien toteutumiseen mm. rakennus- valvonnan ja kaavoituksen sekä maankäytön keinoin. Tosiasiassa myöhemmin voimaan astuneet perusoikeus- uudistukset ja 1990-luvun puolivälissä luodut rakenta- miseen liittyvät säädökset ovat ajaneet edellä mainittu- jen lainkohtien ohi. Siitä huolimatta vammaispalvelulain syntyaikoina ne ovat nostaneet esiin tärkeän vammais- ten ihmisoikeusnäkökulman. Tapausesimerkki – Yhdenvertaisuus- ja tasa- arvolautakunnan ratkaisu liikuntavammaisen syrjinnästä ravintolapalveluissa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi ratkaisussaan (Dnro 1/2016, 31.3.2016) ravinto- lan syrjineen liikuntavammaisia, koska esteetön WC (nk. inva - WC) oli ollut varastokäytössä. Tapauksessa oli ilmennyt, että esteetön WC oli ollut tavaravarastona ja että WC:n ovesta oli puuttunut opaste. Myöskään ravintolan henkilö- kuntaan kuulunut tarjoilija ei ollut tiennyt esteettömän WC:n sijaintia. Siten pyörätuolin- käyttäjä ei ollut voinut käyttää ravintolan estee- töntä WC:tä asioidessaan ravintolassa. Lautakunta antoi ravintolalle kieltopäätöksen yhdenvertaisuuslain 8 §:n nojalla vammaisuuden perusteella tapahtuneesta syrjinnästä. Tiivistetysti voi todeta, että vammaisille henkilöil- le suunnitellut esteettömyysratkaisut eivät ole läheskään aina vammaisten käytettävissä. Invalidiliitto on saanut jäsenistöltään palautetta siitä, että esteettömiä autopaikkoja eli nk. inva- parkkipaikkoja on käytetty kesäisin marjanmyyn- tipaikkoina ja talvisin lumen kaatopaikkoina sekä mitä kummallisimmissa myynnin edistämisen tarkoituksessa esim. poro oli kytketty liekaan esteettömän autopaikan osoittavaan kylttiin joitain vuosia sitten! Rakennetun ympäristön esteettömyyteen kuuluvat myös vammaispalvelulain 9 §:n mukaiset asunnon muutostyöt vaikeavammaisuuden kriteerit täyttävälle hakijalle. Ne kattavat välttämättömän tarpeen erinäisten koneiden ja laitteiden hankkimiseksi. Vammaispalveluasetuksessa yksilöidään tarkemmin mitä asunnon muutostyöt koske- vat.
Vammaispalvelulain ja -asetuksen esteettömyyteen liittyvät näkökohdat. Vammaispalvelulain 6 §:ssä asetetaan velvoite kunnalle vammaisten elinolojen kehittämisestä poistamalla epä- kohtia ja haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henki- lön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Lain 7 § koskee palvelujen kehittämisestä siten, että kunnan on huolehdittava yleisten palvelujen soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille. Kyse on näin ollen rakenteellisis- ta vammaispalveluista, joilla pyritään vastaamaan vam- maisten ihmisoikeuksien toteutumiseen mm. rakennus- valvonnan ja kaavoituksen sekä maankäytön keinoin. Tosiasiassa myöhemmin voimaan astuneet perusoikeus- uudistukset ja 1990-luvun puolivälissä luodut rakenta- miseen liittyvät säädökset ovat ajaneet edellä mainittu- jen lainkohtien ohi. Siitä huolimatta vammaispalvelulain syntyaikoina ne ovat nostaneet esiin tärkeän vammais- ten ihmisoikeusnäkökulman. Rakennetun ympäristön esteettömyyteen kuuluvat myös vammaispalvelulain 9 §:n mukaiset asunnon muutostyöt vaikeavammaisuuden kriteerit täyttävälle hakijalle. Ne kattavat välttämättömän tarpeen erinäisten koneiden ja laitteiden hankkimiseksi. Vammaispalveluasetuksessa yksilöidään tarkemmin mitä asunnon muutostyöt koske- vat.
Vammaispalvelulain ja -asetuksen esteettömyyteen liittyvät näkökohdat. Vammaispalvelulain 6 §:ssä asetettiin velvoite kunnalle vammaisten elinolojen kehittämisestä poistamalla epä- kohtia ja haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henki- lön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Lain 7 § koski palvelujen kehittämisestä siten, että kunnan oli huolehdittava yleisten palvelujen soveltuvuudesta myös vammaisille henkilöille. Kyse oli näin ollen rakenteelli- sista vammaispalveluista, joilla pyrittiin osaltaan vastaa- maan vammaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen mm. rakennusvalvonnan ja kaavoituksen sekä maankäytön keinoin. Tosiasiassa myöhemmin voimaan astuneet pe- rusoikeusuudistukset ja 1990-luvun puolivälissä luodut rakentamiseen liittyvät säädökset ovat ajaneet edellä mainittujen lainkohtien ohi. Siitä huolimatta vammais- palvelulain syntyaikoina ne ovat nostaneet esiin tärkeän vammaisten ihmisoikeusnäkökulman.