ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA Mallilausekkeet

ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA. Konserniyhtiöt noudattavat kunkin yhtiön hallituksen hyväksymiä toimintaperiaatteita eturistiriitojen hallin- nasta mahdollisten eturistiriitatilanteiden tunnista- miseksi ja ehkäisemiseksi. Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista palvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta esim. asiakkaan ja yh- tiön välillä, johon voi liittyä asiakkaan etuihin kohdis- tuva merkittävä riski. Eturistiriita voi syntyä esimerkiksi myös konserniyhtiön ja sen henkilökunnan välille tai kahden asiakkaan välille. Obsido Oy tarjoaa asiakkailleen sijoitusneuvontaa tai yksilöllistä omaisuudenhoitoa. Näitä palveluita tarjo- tessa on mahdollista, että eturistiriitatilanteita saattaa syntyä. Obsido Oy pyrkii tunnistamaan ja ehkäisemään aktiivisesti mahdolliset eturistiriitatilanteet mm. erilais- ten hallinnollisten toimenpiteiden avulla. Toimenpiteet vaihtelevat sen mukaan mistä liiketoiminnasta tai pal- velusta on kyse. Konserniyhtiöissä käytettyjä keinoja eturistiriitojen hal- litsemiseen ovat mm. henkilökunnan kaupankäynti- säännöt, sisäinen valvonta ja hallinnon järjestäminen niin, ettei eturistiriita tilanteita pääsisi syntymään. Eturistiriitojen ehkäiseminen on ensisijaista. Jos eturis- tiriitatilannetta ei edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta voida välttää, asiakkaalle annetaan riittävät tiedot eturistiriitatilanteen luonteesta ja/tai lähteestä sekä kyseisen riskien pienentämiseksi toteutetuista toi- menpiteistä ennen liiketoimen suorittamista. Xxxxxxx harkitsee itsenäisesti haluaako hän kerrotusta eturisti- riitatilanteesta huolimatta, että liiketoimi suoritetaan. Konserniyhtiöt voivat myös kieltäytyä palvelun tarjoa- misesta eturistiriitatilanteessa. Eturistiriitojen synty- essä asiakasta kohdellaan hyvän tavan mukaisesti. Konserniyhtiöiden hallitukset tarkastavat yhtiön eturis- tiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevien toiminta- periaatteiden sisällön ja ajantasaisuuden säännöllisesti.
ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA. Eturistiriidalla tarkoitetaan sijoituspalvelun tarjoamisessa syntyvää tilannetta, johon voi liittyä asiakkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Eturistiriita voi syntyä esimerkiksi Palveluntarjoajan ja asiakkaan välille taikka kahden asiakkaan välille. Palveluntarjoaja on tunnistanut liiketoimintaansa mahdollisesti liittyvät eturistiriitatilanteet ja määritellyt niiden välttämiseksi tarkoituksenmukaisiksi katsomansa toimenpiteet. Palveluntarjoaja pyrkii ehkäisemään eturistiriitatilanteiden syntymistä mm. sisäisillä toimintaperiaatteilla ja menettelytavoilla, toimintojen erottamisella sekä jatkuvalla valvonnalla. Jos eturistiriitatilanteen syntymistä ei voida ehkäistä, Xxxxxxxxxxxxxxxx kertoo Asiakkaalle syntyneestä eturistiriitatilanteesta ja sen syistä. Tällöin Asiakas voi itsenäisesti harkita, haluaako hän kerrotusta eturistiriitatilanteesta huolimatta Xxxxxxxxxxxxxxxxx suorittavan kyseisen liiketoimen. Palveluntarjoajan eturistiriitojen hallintaa koskevat toimintaperiaatteet on saatavilla Palveluntarjoajan verkkosivuilla osoitteessa xxx.xxxxxxxx.xx.
ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA. JAM:ssa on vahvistettu periaatteet, joita Yhtiö noudat- taa toiminnassaan eturistiriitatilanteiden tunnistami- seksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi. Eturistiriidalla tarkoitetaan poikkeuksellista sijoitus- palvelun tarjoamiseen liittyvää tilannetta esimerkik- si asiakkaan ja Yhtiön välillä, johon saattaa liittyä asi- akkaan etuihin kohdistuva merkittävä riski. Eturistirii- ta voi syntyä myös asiakkaan ja Yhtiön henkilökunnan kuuluvan välille tai kahden asiakkaan välille. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen omaisuudenhoitopalveluita, sijoitusneuvontaa, toimeksiantojen välitystä sekä asi- akkaan varallisuuteen liittyvää raportointi- ja analyysi- palvelua. Näitä palveluja tarjotessa on mahdollista, että eturistiriitatilanteita saattaa syntyä. Yhtiö pyrkii aktiivisesti tunnistamaan ja ehkäisemään mahdolliset eturistiriitatilanteet, joihin voi liittyä asi- akkaan etuihin kohdistuvia merkittäviä riskejä. Yhti- ön toiminnassa pyritään aina ensisijaisesti välttämään eturistiriitatilanteita ja toiminnan lähtökohtana on asi- akkaiden tasapuolinen kohtelu. Yhtiössä käytettyjä keinoja eturistiriitojen hallitsemi- seen ovat mm.:

Related to ETURISTIRIITATILANTEIDEN HALLINTA

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Keskitettävä hoito Sairaala/sairaalat Edellytykset toiminnalle Muu sovittu erikoissairaanhoidon työnjako

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.