Geneettinen rakenne Mallilausekkeet

Geneettinen rakenne. 1970 ja 1980 -lukujen taitteessa suomalaiset hirvet todettiin hieman monimuotoisemmiksi kuin Ruotsin ja Norjan hirvikannat (Ryman ym. 1980). Silloiset tulokset tukivat myös arvioita, joiden mukaan Fennoskandi- an hirvikanta on polveutunut kahdesta eri suunnasta saapuneista hirvistä (Xxxxxxxx 1974). Nämä arviot ovat sittemmin saaneet vahvistusta nykyaikaisemmilla DNA-tekniikoilla tehdyistä tutkimuksista (Hundert- mark ym. 2002, Xxxxxxxxxxxxxx ym. 2012). L46 14% L84 34% L2 49% L1 3% L84 L46 15% 0% L1 5% L2 80% L1 0% L46 0% L84 0% Perinnölliset erot Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen hirvikantojen välillä ovat selviä (Kangas 2010, Kangas ym. 2012, Kholodova ym. 2012). Monimuotoisimmiksi ovat osoittautuneet Pohjois-Suomen populaatiot eteläsuomalaisiin verrattuna (kuva 14) sekä itäiset populaatiot, jotka ovat suorassa yhteydessä Venäjän hirvikantaan (Kangas 2010, Kangas ym. 2012). Hirvikantamme geneettinen monimuotoisuus on kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maamme itäpuo- lella sijaitsevien ja huomattavasti vähemmän intensiivisesti metsästettyjen hirvipopulaatioiden (taulukko 1). Erojen syitä ei tiedetä, mutta alhaisen diversiteetin taustalla voi olla useampia tekijöitä, jotka ovat vaikutta- neet hirvikannan esihistoriasta nykyvuosikymmeniin asti. Jääkauden jälkeen eteläiseen Suomeen levittäyty- vän reunapopulaation geneettinen monimuotoisuus on saattanut olla jo alun perin alhainen. Myöhemmin Taulukko 1. Hirvikantojen geneettinen monimuotoisuus Suomessa sekä kolmella Venäjän suuralueella (Kholodova ym. 2012) Suomi Venäjä - Euroopanpuo- leinen osa Venäjä - Uralin alue Venäjä - Länsi-Siperia n = näytemäärä 102 97 93 83 nH = haplotyyppien lukumäärä 4 17 15 21 H = haplotyyppidiversiteetti 0.397 0.711 0.787 0.873 P = nukelotididiversiteetti 0.0058 0.0082 0.0068 0.0160 useampaan otteeseen vähälukuiseksi supistunut kanta on voinut kokea geneettisiä pullonkauloja (genetic drift), joissa lähinnä sattuma on ratkaissut kannassa säilyneiden perintötekijöiden koostumuksen. Pois ei voida sulkea sitäkään mahdollisuutta, että intensiivisellä ja valikoivalla metsästyksellä on viime vuosikym- meninä ollut osuutensa monimuotoisuuden vähenemisessä. Tässä suhteessa mielenkiintoinen on havainto, jonka mukaan alhaisin hirvikantojen geneettinen monimuotoisuus on Etelä- ja Keski-Ruotsissa, Etelä- Suomessa sekä Pohjois-Norjassa (Niedziałkowska ym. 2012) eli alueilla, missä viime vuosikymmeninä harjoi- tettu metsästys on ollut hyvin intensiivistä ja valikoivaa. Metsästyksellä voi olla...

Related to Geneettinen rakenne

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaiseminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy­ det ratkaistaan Suomen lain mukaan. Sopi­ muksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli erimielisyyksiä ei saada ratkaistuksi neuvottelemalla, ratkaistaan ne Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Yhteinen koulutus Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa. Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat tämän sopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu. Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus kuten 7.1 kohdassa on määrätty. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista.

  • Korvausoikeuden vanhentuminen Vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden ku- luessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voi- massaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varal- ta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapah- tumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauk- sen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

  • Riitojen ratkaiseminen 15.1 Erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne nostetaan asiakkaan lämmönkäyttöpaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa ole toisin sovittu.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.