Geneettinen rakenne Mallilausekkeet

Geneettinen rakenne. 1970 ja 1980 -lukujen taitteessa suomalaiset hirvet todettiin hieman monimuotoisemmiksi kuin Ruotsin ja Norjan hirvikannat (Ryman ym. 1980). Silloiset tulokset tukivat myös arvioita, joiden mukaan Fennoskandi- an hirvikanta on polveutunut kahdesta eri suunnasta saapuneista hirvistä (Xxxxxxxx 1974). Nämä arviot ovat sittemmin saaneet vahvistusta nykyaikaisemmilla DNA-tekniikoilla tehdyistä tutkimuksista (Hundert- mark ym. 2002, Xxxxxxxxxxxxxx ym. 2012). L46 14% L84 34% L2 49% L1 3% L84 L46 15% 0% L1 5% L2 80% L1 0% L46 0% L84 0% Perinnölliset erot Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen hirvikantojen välillä ovat selviä (Kangas 2010, Kangas ym. 2012, Kholodova ym. 2012). Monimuotoisimmiksi ovat osoittautuneet Pohjois-Suomen populaatiot eteläsuomalaisiin verrattuna (kuva 14) sekä itäiset populaatiot, jotka ovat suorassa yhteydessä Venäjän hirvikantaan (Kangas 2010, Kangas ym. 2012). Hirvikantamme geneettinen monimuotoisuus on kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin maamme itäpuo- lella sijaitsevien ja huomattavasti vähemmän intensiivisesti metsästettyjen hirvipopulaatioiden (taulukko 1). Erojen syitä ei tiedetä, mutta alhaisen diversiteetin taustalla voi olla useampia tekijöitä, jotka ovat vaikutta- neet hirvikannan esihistoriasta nykyvuosikymmeniin asti. Jääkauden jälkeen eteläiseen Suomeen levittäyty- vän reunapopulaation geneettinen monimuotoisuus on saattanut olla jo alun perin alhainen. Myöhemmin Taulukko 1. Hirvikantojen geneettinen monimuotoisuus Suomessa sekä kolmella Venäjän suuralueella (Kholodova ym. 2012) Suomi Venäjä - Euroopanpuo- leinen osa Venäjä - Uralin alue Venäjä - Länsi-Siperia n = näytemäärä 102 97 93 83 nH = haplotyyppien lukumäärä 4 17 15 21 H = haplotyyppidiversiteetti 0.397 0.711 0.787 0.873 P = nukelotididiversiteetti 0.0058 0.0082 0.0068 0.0160 useampaan otteeseen vähälukuiseksi supistunut kanta on voinut kokea geneettisiä pullonkauloja (genetic drift), joissa lähinnä sattuma on ratkaissut kannassa säilyneiden perintötekijöiden koostumuksen. Pois ei voida sulkea sitäkään mahdollisuutta, että intensiivisellä ja valikoivalla metsästyksellä on viime vuosikym- meninä ollut osuutensa monimuotoisuuden vähenemisessä. Tässä suhteessa mielenkiintoinen on havainto, jonka mukaan alhaisin hirvikantojen geneettinen monimuotoisuus on Etelä- ja Keski-Ruotsissa, Etelä- Suomessa sekä Pohjois-Norjassa (Niedziałkowska ym. 2012) eli alueilla, missä viime vuosikymmeninä harjoi- tettu metsästys on ollut hyvin intensiivistä ja valikoivaa. Metsästyksellä voi olla...
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now

Related to Geneettinen rakenne

  • Sovellettava laki ja erimielisyyksien ratkaiseminen Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. Sopimuksesta johtuvat mahdolliset erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan sopija- puolten välisin neuvotteluin. Mikäli erimielisyyttä ei saada ratkaistuksi neuvotteluteitse, asia saatetaan käsiteltäväksi Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaiseminen Sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sopijapuolten välisillä neuvotteluilla. Tarvittaessa neuvottelujen pohjaksi pyydetään Suomen Kuntaliiton lausunto. Jos yhteisymmärrystä ei synny, asia ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto- oikeudessa.

  • Erimielisyyksien ratkaisu Erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotellen osapuolten välisissä neuvotteluissa. Mikäli neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, ratkaistaan asia Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaiseminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy­ det ratkaistaan Suomen lain mukaan. Sopi­ muksesta aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Mikäli erimielisyyksiä ei saada ratkaistuksi neuvottelemalla, ratkaistaan ne Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Sovellettava laki ja riitojen ratkaisu Näihin käyttöehtoihin ja näiden ehtojen tarkoittamaan Palveluun, Palvelukohtaisiin ehtoihin sekä Palvelusta mahdollisesti tehtyyn sopimukseen sovelletaan Suomen lakia.

  • Yhteistoiminnan toteuttaminen Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Yleisen viemärin tuulettaminen Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Sopimusehtojen Muuttaminen Vakuutuskauden Vaihtuessa (19 §) 9 14.3 Indeksin vaikutus vakuutusmaksuun ja vakuutusmäärään 10