Henkilöturva Mallilausekkeet

Henkilöturva. Henkilöturvasta maksetaan korvausta, jos henkilö on
Henkilöturva. Henkilöturvasta maksetaan korvausta, jos henkilö on - saanut fyysisen vamman tai menehtynyt liikenneonnettomuudessa vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon kuljettajana tai matkustajana tai - saanut fyysisen vamman tai menehtynyt tultuaan tahattomasti vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon yliajamaksi sen kuljettajan ollessa hänen isänsä, äitinsä, siskonsa, veljensä, lapsensa tai lapsenlapsensa, isovanhempansa, aviopuolisonsa tai hänen kanssaan rekisteröidyssä parisuhteessa oleva tai avioliitonomaisessa suhteessa asuva henkilö. Henkilöturvasta maksetaan korvausta vain, jos vakuutuskirjaan merkitty ajoneuvo on ollut liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla liikenteessä ja vammasta tai menehtymisestä maksetaan korvausta jonkin ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Korvausta ei makseta seurauksista, jotka ilmenevät vasta sen jälkeen, kun liikenneonnettomuudesta on kulunut yksi vuosi. Henkilöturvasta ei makseta korvausta vammautumisesta tai menehtymisestä, joka on aiheutunut - sodasta tai poliittisiin syihin perustuvasta sotatoimen tapaisesta tapahtumasta - vammautuneen tai menehtyneen henkilön osallistuessa sotaan, aseelliseen selkkaukseen tai palvellessa kansainvälisessä rauhanturvaamis- tai niihin liittyvissä tehtävissä - itsemurhasta tai sen yrityksestä, sen tehneen henkilön itsensä osalta.

Related to Henkilöturva

  • Henkilötiedot Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti seuraavat tiedot toimialueensa toimihenkilöistä:

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu on työntekijöiden edustaja työsuoje- luasioissa ja -yhteistoiminnassa. Velvollisuus työsuojeluval- tuutetun valitsemiseen asetetaan työsuojelun valvontalais- sa. Lisäksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on lakia täydentäviä määräyksiä, jotka tulee ottaa huomioon. Työsuojeluvaltuutetun ainoa tehtävä ei ole edustaa työn- tekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa, vaan hänellä on tärkeä tehtävä työturvallisuuden ylläpitämisessä. Hänellä on velvollisuus seurata työpaikan työsuojeluolosuhteita ja ilmoittaa mahdollisista epäkohdista työnjohdolle. Lisäk- si hänen täytyy aktiivisesti omalta osaltaan pitää huoli siitä, että työntekijät ovat riittävän tietoisia ja perehtyneitä työpaikan työsuojelumääräyksiin, jotta he voivat noudattaa niitä täsmällisesti tapaturmien välttämiseksi. Tehtävän- sä hoitamiseksi työsuojeluvaltuutetulla on myös muuta henkilöstöä laajemmat oikeudet. Hänellä on esimerkiksi oikeus keskeyttää työnteko, mikäli hän havaitsee välittö- män vaaratilanteen. Työsuojeluvaltuutettu tulee valita, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työnteki- jää. Työntekijöillä on kuitenkin oikeus valita työsuojeluval- tuutettu myös tätä pienemmissä yrityksissä. Kyseessä on velvollisuus, joten työntekijät eivät voi jättää valitsematta työsuojeluvaltuutettua siinäkään tilanteessa, ettei vapaa- ehtoista tehtävään löydy. Tällöin työnantaja ei voi osoittaa henkilöä tehtävään, mutta työntekijöitä tulisi huomauttaa velvollisuuden täyttämisestä sekä tarvittaessa antaa tietoa heidän oikeudestaan valita työsuojeluvaltuutettu. Valtuu- tettu edustaa koko työpaikan henkilöstöä, mutta toimihen- kilöillä on myös oikeus valita oma työsuojeluvaltuutettunsa näin halutessaan. Työsuojeluvaltuutetun valinta tehdään vaaleilla, joissa työntekijät valitsevat itselleen sekä työsuojeluvaltuutetun että kaksi varavaltuutettua kahden vuoden toimikaudeksi. Ehdolle voivat asettua kaikki työntekijät, riippumatta jär- jestäytymisestä tai muista luottamustehtävistä. Myös työ- paikan luottamusmies voi asettua ehdolle ja tulla valituksi molempiin rooleihin. Vaalien järjestäminen on työntekijöi- den vastuulla, mutta niiden ajankohdasta ja pitopaikasta tulee sopia etukäteen työnantajan kanssa. Huomioon tulee ottaa, että vaalit eivät saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle ja kaikilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus osallistua niihin. Työnantajan tulee edistää vaalien järjestämistä antamalla työntekijöille luettelo työpaikan työntekijöistä sekä muista henkilöstöryhmistä, mikäli ne valitsevat itselleen oman työsuojeluvaltuutetun. Välittömästi vaalien ratkettua niiden toimittajan tulee il- moittaa kirjallisesti työnantajalle valittu työsuojeluvaltuu- tettu sekä varavaltuutetut.

  • Henkilövakuutus Pohjantähti voi irtisanoa vakuutuksen päättymään, jos - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, antanut vääriä tai puutteellisia tietoja eikä Pohjantähti oikean asianlaidan tuntien olisi myöntänyt vakuutusta - vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja ja kun vakuutussopimus tästä huolimatta sitoo Pohjantähteä - vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa vaaran lisääntymisestä (kohta 4.2) eikä Pohjantähti asiantilan muuttumisen vuoksi olisi enää pitänyt vakuutusta voimassa - vakuutuksenottajan tai vakuutetun Pohjantähdelle sopimusta tehtäessä ilmoittamissa seikoissa on vakuutuksen voimassa ollessa tapahtunut sellainen vahingonvaaraa lisäävä muutos, ettei yhtiö enää muuttuneissa olosuhteissa myöntäisi vakuutusta - vakuutettu on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman; - vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen antanut Pohjantähdelle vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta. Pohjantähden oikeus irtisanoa vakuutus vakuutusmaksun suorittamisen laiminlyönnin vuoksi määräytyy kohdan Vakuutusmaksun viivästyminen mukaisesti (5.4).

  • Henkilöstö Palveluntuottajalla pitää olla palvelun laatuun ja laajuuteen nähden tarvittava henkilöstö. Henkilöstö suorittaa vain sellaisia työtehtäviä, joihin sillä on säännös- ten tai valtakunnallisten ohjeiden mukaan oikeus. Henkilöstöllä pitää olla asiakkai- den hoidontarpeen mukainen ja ammatissa vaadittava osaaminen. Henkilöstön on kyettävä yhteistyöhön asiakkaan, hänen omaistensa/läheistensä sekä kaupungin toimijoiden kanssa. Henkilöstöltä edellytetään kykyä ja jousta- vuutta työskennellä asiakkaan luona silloinkin, kun kanssakäyminen asiakkaan kanssa on asiakkaan erityispiirteistä johtuen vaativaa. Henkilöstöllä on oltava myös riittävästi tietoa ao. asiakaskunnan sairauksista ja sairauksien vaikutuksista toimintakykyyn ja toimintakykyä ylläpitävistä tekijöistä ja työtavoista. Palveluntuottajan henkilöstöllä on oltava riittävä suomen kielen taito ja kohderyh- män tarvitsema kielitaito. Palveluntuottaja sitoutuu huolehtimaan siitä, että palveluntuottaja tai sen johto- henkilö tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole syyllistynyt rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla laissa julkisista hankinnoista 53 §:ssä mainittuun rikokseen tai tekoon tai sanotun lain 54 §:n mukaiseen lai- minlyöntiin. Palveluntuottaja sitoutuu selvittämään henkilöstönsä rikostaustat esim. avustajilta, jotka avustavat alle 18-vuotiaita henkilöitä, edellytetään rikos- taustaselvitys (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). Sairaanhoidollisia palveluja antavalla henkilöstöllä on lähi-, perus- tai sairaanhoi- tajan koulutus ja henkilöstö on merkitty terveydenhuollon- tai sosiaalihuollon am- mattihenkilöstön rekisteriin. Palveluntuottaja vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta samassa laajuudessa kuten omasta toiminnastaan.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopijapuolet Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. Vuokralainen

  • Yhteyshenkilöt 2.1 Kumpikin sopijapuoli nimeää yhteyshenkilön, jonka tehtävänä on seurata ja valvoa hankintasopimuksen toteutumista ja tiedottaa hankintasopimuksen toteutumiseen liit- tyvistä asioista. Ellei toisin ole sovittu, yhteyshenkilöllä ei ole oikeutta muuttaa hankinta- sopimusta. Sopijapuolen on viivytyksettä ilmoitettava kirjallisesti yhteyshenkilön vaihtu- misesta toisen sopijapuolen yhteyshenkilölle.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten on koulutustyöryhmä, johon kumpikin osapuoli nimeävät kaksi edustajaa. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voi- daan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä, osallistujista ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Kurssin hyväksymisen edellytyksenä on yhteisesti todettu koulutustarve. Hy- väksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin alkua.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.