Juokseva hallinto Mallilausekkeet

Juokseva hallinto. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevasta hallinnosta lain sekä hallituksen ohjeiden mukaisesti (yleistoimivalta). Juoksevalla hallinnolla tarkoitetaan yhtiön toimialaan kuuluvia tavanomaisia, toistuvia toimintoja. Toimitusjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat seuraavat: - sellaisista liiketoiminnan investoinneista, menoista, omaisuuden luovutuksista sekä rahoitusjärjestelyistä päättäminen, jotka eivät lain, hallituksen työjärjestyksen tai muiden hallituksen hyväksymien konserniohjeiden mukaan kuulu hallituksen päätettäviksi - merkittävien tytäryhtiöiden hallitusten johtaminen yhtiön edun mukaisesti - yhtiön liiketoimintojen suunnittelu, johtaminen ja valvonta - henkilöstön rekrytointi toimitusjohtajan omia välittömiä alaisia lukuun ottamatta - tavanomaisista hankinta- ja asiakassopimuksista huolehtiminen - yhtiön johtoelinten päätösten valmistelu, esittely ja täytäntöönpano. Lisäksi toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukaista ja että sen rahoitusasiat on järjestetty luotettavasti. Toimitusjohtajan on toimitettava hallitukselle ja sen jäsenille hallituksen tehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot. Juoksevaan hallintoon eivät kuulu toimet, jotka ovat yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisia tai kauaskantoisia. Hallituksella on aina oikeus ja yhtiön edun sitä vaatiessa myös velvollisuus antaa toimitusjohtajalle ohjeita ja määräyksiä. Toimitusjohtaja on velvollinen noudattamaan saamiaan ohjeita, olivatpa ne yksittäistapauksia koskevia erillisohjeita tai yleisluonteisia pysyväismääräyksiä. Ohjeet voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti. Toimitusjohtaja on velvollinen tiedottamaan hallitusta oma-aloitteisesti tärkeistä yhtiön toimintaan liittyvistä asioista, kuten myynnin kehityksestä, maksuvalmiuden ja kannattavuuden olennaisista muutoksista, huomattavista luottotappioista sekä merkittävistä hankinnoista ja sopimuksista. Lisäksi toimitusjohtajan on raportoitava hallintoneuvostolle asioista, jotka ovat tarpeen sen tehtävien hoitamiseksi. Hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan ryhtymään juoksevaan hallintoon kuulumattomiin toimiin. Valtuutus voi koskea tiettyä toimenpidettä tai olla luonteeltaan yleisempi. Valtuutus annetaan kirjallisena tai hallituksen kokouksessa pöytäkirjaan kirjattuna.

Related to Juokseva hallinto

  • Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajille, kun kaupunginhallituksen kiinteis- tön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on mak- settu. Hallintaoikeus siirtyy ostajille kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Hallitus Yhtiön hallitukseen voidaan nimittää enintään yhdeksän (9) seitsemän (7) henkilöä. Jokaisella Pääomistajalla on oikeus nimetä Yhtiön hallitukseen kaksi (2) jäsentä. Mikäli Pääomistajien määrä kasvaa siten, että seitsemän hallituksen jäsentä ei ole riittävä määrä tässä luvussa kuvatun toimintamallin mukaiseksi jäsenmääräksi, on jokaisella Pääomistajalla tämän jälkeen oikeus nimittää hallitukseen yksi (1) jäsen. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Pienosakkaat tekevät esityksen heitä edustavasta hallituksen jäsenestä yhtiökokouksen päätettäväksi. Yksi hallituksen jäsenistä edustaa Pienosakkaita Yhtiön hallituksessa. Yhtiön hallitus esittää Pienosakkaiden edustajaa yhtiökokoukselle, joka päättää valinnasta. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Osapuolet pyrkivät siihen, että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävä monipuolinen Yhtiön tarpeita vastaava riittävä liiketoiminnan, talouden ja juridiikan asiantuntemus, osaaminen ja kokemus. Yhteisestä sopimuksesta pyritään siihen, että yhdestä kolmeen hallituksen jäsenistä on aina asiantuntijajäseniä, joilla on hyvä liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemus. Hallitus valitsee järjestäytyessään keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja kolmekaksi varapuheenjohtajaa Pääomistajien esityksen mukaisesti seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet nimenomaisesti toisin sovi.seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet toisin sovi. Puheenjohtajuus ja ensimmäinen, toinen sekä kolmas varapuheenjohtajuus kiertää seuraavassa järjestyksessä kahden vuoden puheenjohtajuuskaudella (kaudella tarkoitetaan noin kahden vuoden aikajaksoa hallituksen järjestäytymiskokouksesta kahden vuoden päähän seuraavaan järjestäytymiskokoukseen asti): Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hallituksen puheenjohtajuus kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustajalle. Seuraavan kerran puheenjohtajuus vaihtuu vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa, jossa hallitus valitsee puheenjohtajat. Mikäli yhtiöön tulee uusia Pääomistajia, sovitaan hallituspaikkojen jakamisesta ja puheenjohtajuuksista erikseen.Vuoden 2021 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 1. Varapuheenjohtaja PSHP, 2. Varapuheenjohtaja PSSHP Vuoden 2023 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSHP, 1. Varapuheenjohtaja PSSHP, 2. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx Vuoden 2025 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSSHP, 1. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 2. Varapuheenjohtaja PSHP Kiertoa jatketaan kuvatulla tavalla. Mikäli sopimuksen piiriin tulee uusi tai uusia Pääomistajia jatkuu kierto siten, että uusi Pääomistaja tulee vuoroon sekä puheenjohtajuudessa että varapuheenjohtajuudessa viimeisenä.

  • Työsuhteen alkaminen 1. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia työsopimuslain mukaisesta koeajasta, jonka aikana työsuhde voidaan kummaltakin puolen purkaa työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4. momentissa mainituin edellytyksin ilman irtisanomisaikaa. Tällöin lakkaa työsuhde sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

  • Korvauksen maksaminen 9.1 Vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen vakuutetun oikeuden- käyntikuluista ja asianajokuluista oikeusasteittain. Lopullinen korvaus suoritetaan tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sovinnon syntymisen jälkeen.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Korvauksen hakeminen Vahingosta on ilmoitettava Turvalle mahdollisimman pian. Ilmoituksen voi tehdä joko puhelimitse, täyttämäl- lä vahinkoilmoituksen internetissä, verkkopalvelussa tai toimittamalla kirjallisen vahinkoilmoituksen Turvaan. Turvalle on varattava mahdollisuus vahingon tarkasta- miseen ennen vahingon korjaamista tai vahingoittuneen omaisuuden hävittämistä. Korvaushakemukseen tulee liittää selvitys vahingon koh- teeksi joutuneen omaisuuden jälleenhankinta-arvosta eli uuden vastaavan esineen hankintahinnasta sekä hankin- tapaikasta ja -ajankohdasta. Välttämättömyystarvikkei- den osalta hakemukseen tulee liittää alkuperäiset tosit- teet. Jos on tapahtunut varkaus tai muu rikos, on vahingos- ta tehtävä rikosilmoitus rikoksentekomaan poliisille ja toimitettava Turvalle poliisin antama jäljennös rikosil- moituksesta. Jos esine on vahingoittunut tai kadonnut kuljetuksen ai- kana, vahingosta on ilmoitettava kuljetusliikkeen tai lii- kenneyrityksen edustajalle ja tähän liittyvä tosite on toi- mitettava Turvalle. Ilmoittamisen laiminlyönti oikeuttaa Turvan vähentämään korvauksesta kohtuullisen osuuden. Turvalla on oikeus lunastaa esine tai sen osa esineellä ennen vahinkoa olleesta arvosta tai maksaa esineen ar- von mukainen korvaus vähennettynä korvauksen saajalle jäävän vaurioituneen esineen jäännösarvolla. Jos menetettyä omaisuutta saadaan takaisin korvauksen maksamisen jälkeen, vakuutuksenottajan tulee viipymät- tä luovuttaa se Turvalle tai palauttaa korvaus sen osalta. Jos esine on vakuutettu usealla vakuutuksella saman va- kuutustapahtuman varalta, on korvauksen määrä yhteen- sä enintään aiheutunut vahingon määrä. Vahingon torjumis- tai rajoittamisvelvollisuuksien lai- minlyönnistä voi Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaan seurata, että korvausta alennetaan tai se evä- tään kokonaan. Korvauksenhakijan velvollisuuksista, korvausoikeuden vanhentumisesta ja vakuutusyhtiön velvollisuuksista ker- rotaan Yleisten sopimusehtojen kohdassa 11 Korvausme- nettely.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Irtisanomisesta ilmoittaminen Ilmoitus työsopimuksen irtisanomisesta on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle taikka työntekijälle henkilökohtaisesti. Jollei tämä ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi annetulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse ja sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen kuitenkin toimitetuksi aikaisintaan loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä.