Hallitus Yhtiön hallitukseen voidaan nimittää enintään yhdeksän (9) seitsemän (7) henkilöä. Jokaisella Pääomistajalla on oikeus nimetä Yhtiön hallitukseen kaksi (2) jäsentä. Mikäli Pääomistajien määrä kasvaa siten, että seitsemän hallituksen jäsentä ei ole riittävä määrä tässä luvussa kuvatun toimintamallin mukaiseksi jäsenmääräksi, on jokaisella Pääomistajalla tämän jälkeen oikeus nimittää hallitukseen yksi (1) jäsen. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Pienosakkaat tekevät esityksen heitä edustavasta hallituksen jäsenestä yhtiökokouksen päätettäväksi. Yksi hallituksen jäsenistä edustaa Pienosakkaita Yhtiön hallituksessa. Yhtiön hallitus esittää Pienosakkaiden edustajaa yhtiökokoukselle, joka päättää valinnasta. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Osapuolet pyrkivät siihen, että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävä monipuolinen Yhtiön tarpeita vastaava riittävä liiketoiminnan, talouden ja juridiikan asiantuntemus, osaaminen ja kokemus. Yhteisestä sopimuksesta pyritään siihen, että yhdestä kolmeen hallituksen jäsenistä on aina asiantuntijajäseniä, joilla on hyvä liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemus. Hallitus valitsee järjestäytyessään keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja kolmekaksi varapuheenjohtajaa Pääomistajien esityksen mukaisesti seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet nimenomaisesti toisin sovi.seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet toisin sovi. Puheenjohtajuus ja ensimmäinen, toinen sekä kolmas varapuheenjohtajuus kiertää seuraavassa järjestyksessä kahden vuoden puheenjohtajuuskaudella (kaudella tarkoitetaan noin kahden vuoden aikajaksoa hallituksen järjestäytymiskokouksesta kahden vuoden päähän seuraavaan järjestäytymiskokoukseen asti): Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hallituksen puheenjohtajuus kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustajalle. Seuraavan kerran puheenjohtajuus vaihtuu vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa, jossa hallitus valitsee puheenjohtajat. Mikäli yhtiöön tulee uusia Pääomistajia, sovitaan hallituspaikkojen jakamisesta ja puheenjohtajuuksista erikseen.Vuoden 2021 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 1. Varapuheenjohtaja PSHP, 2. Varapuheenjohtaja PSSHP Vuoden 2023 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSHP, 1. Varapuheenjohtaja PSSHP, 2. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx Vuoden 2025 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSSHP, 1. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 2. Varapuheenjohtaja PSHP Kiertoa jatketaan kuvatulla tavalla. Mikäli sopimuksen piiriin tulee uusi tai uusia Pääomistajia jatkuu kierto siten, että uusi Pääomistaja tulee vuoroon sekä puheenjohtajuudessa että varapuheenjohtajuudessa viimeisenä.
Palkankorotukset 2.1. Yleiskorotuksen suuruus ja ajankohta Vuosi 2022 Vuosi 2023
Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajille, kun kaupunginhallituksen kiinteis- tön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on mak- settu. Hallintaoikeus siirtyy ostajille kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.
Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.
Omavastuu Korvattavista kustannuksista vähennetään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)
Ammattiyhdistyskoulutus Tämän sopimuksen tarkoittamaa ammattiyhdistyskoulutusta on luottamusmies- koulutus, työsuojelukoulutus ja yhteistoimintakoulutus. Luottamusmieskoulutus lisää luottamusmiehen pätevyyttä luottamusmiestehtä- vien hoidossa ja siten edistää luottamusmiestoiminnan tavoitteita. Työsuojelukoulutus parantaa työsuojelun valvontalain (44/2006) ja sen nojalla tehtyjen sopimusten edellyttämää yhteistoimintaa ja siten edistää työsuojelutoi- minnalle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Yhteistoimintakoulutus parantaa yliopiston johdon ja henkilöstön välisen yhteis- toiminnan edellytyksiä ja siten edistää sisäistä yhteistoimintaa.
Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.
Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.
Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.
