Kannustejärjestelmä Mallilausekkeet

Kannustejärjestelmä. Toiminnan tehostamista ja asiakaspalvelun laatua kehittämään allianssin johtoryhmä, tai tähän tarkoitukseen erikseen nimeämänsä projektiryhmä, luo vuoden 2021 alkupuolella kannustejärjestelmän. Kannustejärjestelmä voi perustua esimerkiksi Tilaajan laatumittausbonukseen tai muutoin mitattavaan toiminnan kehittämisen seurantaan. Järjestelmässä tulee erityisesti huomioida kaupunkikonsernin toiminnalle asettamat tavoitteet. Kannustejärjestelmän tulee olla Tuottajan koko henkilöstöä huomioiva. Palkitsemisen osalta tulee ottaa huomioon kaupunkikonsernin kulloinkin antamat erilliset tätä koskevat ohjeet ja määräykset. Kannustejärjestelmää varten varataan Tilaajan budjettiin vuosittain 2% suuruinen erä Tuottajalle maksettavaksi budjetoidusta suoritetilauksen loppusummasta. Kannustejärjestelmän perusteella maksettava palkkio voi jäädä varattua summaa alhaisemmaksi, tai sitä ei makseta lainkaan, asetettujen tulostavoitteiden jäädessä osin tai kokonaan toteutumatta tai muun syyn seurauksena. Kannustejärjestelmän perusteella maksettavasta palkkiosta ja sen kohdentamisesta päättää allianssin johtoryhmä.
Kannustejärjestelmä. Turvallisuuslupauksen (MVR) soveltuminen ST-urakan kannustimeksi sai markkinaky- selyssä keskiarvoksi 3,20/5,00. Yleisesti MVR-mittaus kannustimena sai positiivista pa- lautetta urakoitsijoilta, sillä turvallisuus on yhteinen ja tärkeä asia sekä urakoitsijalle että tilaajalle. Markkinakyselyssä kritisoitiin MVR-mittauksen objektiivisuutta, sillä tulos voi vaihdella mittaajasta riippuen. Urakoitsijoiden mukaan tapaturmataajuus sopisi parem- min kannustimeksi, sillä sen mittaaminen on selkeämpää ja tavoitetaso tulee aina olla nolla tapaturmaa. Asiakastyytyväisyys (julkisuuskuvamittaus) sai markkinakyselyssä urakoitsijoilta kri- tiikkiä. Vastausten keskiarvo asiakastyytyväisyyden soveltumisesta ST-urakan kannus- timeksi oli 2,33/5,00. Erityisesti kyselyssä kritisoitiin sitä, että urakoitsijalla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa mediaosumien laatuun. Kritiikin kohteena oli myös julkisuusku- vamittauksen haastavuus ja objektiivisuus. Lisäksi hankkeilla voi olla vastustusta ura- koitsijasta johtumattomista syistä. Liikennehaitan määrän soveltuminen ST-urakan kannustimeksi sai markkinakyselyssä kysytyistä kannustimista positiivisimman vastaanoton urakoitsijoilta. Markkinakyselyssä urakoitsijalta tiedusteltiin, voisiko aikaisemminkin kannustimena käytetty liikennehaitan määrä soveltua ST-urakkasopimusmalliin lisättäväksi kannustimeksi. Vastausten kes- kiarvo liikennehaitan määrän soveltumiselle oli 3,40/5,00. Liikennehaitan määrää pidet- tiin soveltuvana, koska minimoitu liikennehaitta on molempien osapuolten etu. Kyselyssä kritiikki kohdistui pääosin kannustimen mitattavuuteen ja siihen, että liikennehaittaa saa- tettaisiin yrittää vähentää turvallisuuden kustannuksella.
Kannustejärjestelmä. Miten hyvin nykyiset kannustejärjestelmät soveltuvat ST-urakoihin? • Turvallisuustaso (MVR, tapaturmataajuus tms.) • Asiakastyytyväisyys • (Liikennehaitta)

Related to Kannustejärjestelmä

  • Palkkausjärjestelmä 1. Teknisen toimihenkilön palkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä, toimen asettaman vastuun ja vaati- musten sekä hänen koulutuksensa, pätevyytensä, ky- kynsä, kokemuksensa, työsuoritustensa ja muiden hen- kilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. 2. Teknisten toimihenkilöiden palkat tarkistetaan yleis- korotusten suorittamisen jälkeen kokemus- ja koulutus- tekijöiden mukaan määräytyvien ohjelukujen avulla, sil- loin kun palkkaneuvotteluissa niin sovitaan. 3. Kokemuksella tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kes- toaikaa sekä runkosopimuksen tarkoittamana teknisenä toimihenkilönä oloaikaa. 1.3.1983 jälkeen solmittuihin työsopimuksiin luetaan kokemusvuosiksi kaikki alan am- matissaolovuodet. Kokemusvuosia laskettaessa oikeuttaa teknikon tutkinto kolmeen kokemusvuoteen ja tätä korkeampi teknillinen tutkinto neljään kokemusvuoteen. Fakto- rikoulun tutkinto oikeuttaa kahteen kokemusvuoteen tapauksissa, jolloin faktorikoulun suorittamisen aika ei muuten oikeuta kokemusvuosiin. Kun kokemusvuodet ja koulutusryhmä muuttuvat siten, että tekniseen toimihenkilöön sovellettava ohje- luku muuttuu, suoritetaan ohjelukuvertailu ja mahdolli- nen puolitus muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Teknisen toimihenkilön tulee ohjelukuvertailua var- ten ilmoittaa koulutus- ja kokemusvuositiedot sekä niis- sä tapahtuvat muutokset. 4. Tekniset toimihenkilöt sijoitetaan toimihenkilötilaston mukaisiin koulutussivistystasoihin seuraavalla tavalla: Koulutusryhmä 1 oppivelvollisuuskoulutuksen suorittaneet Koulutusryhmä 2 keskikoulun tai ammattikoulun käyneet tai alan ammattiopin suorittaneet Koulutusryhmä 3 faktorikoulun tai faktorin erikois- ammattitutkinnon suorittaneet tai teknillisen oppilaitoksen (koulun) käyneet Koulutusryhmä 4 koulutusryhmää 3 korkeampi teknillinen tutkinto.

  • Seuraamusjärjestelmä Sen lisäksi, mitä sopimuksen 13 §:n 4 kappaleessa on sovittu, työnantajaa ei voida tuomita sopimuksessa tarkoitettujen korvausten lisäksi myöskään työehtosopimuslain 7 §:n mukaan maksamaan hyvityssakkoa siltä osin kuin kysymyksessä on työehtosopimukseen perustuvien mutta sinänsä samojen velvollisuuksien rikkominen, joista sopimuksen mukainen korvaus on määrätty. Menettelytapamääräysten noudattamatta jättämisestä ei aiheudu työehtosopimuslain tarkoittamia hyvityssakkoseuraamuksia. Määräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä. Muutoin seuraamusjärjestelmän osalta noudatetaan aiemmin vallinnutta käytäntöä.

  • Työtuntijärjestelmä Etukäteen laadittavasta työtuntijärjestelmästä tulee ilmetä sään- nöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan sijoittuminen sekä enintään vuoden pituinen ajanjakso, jonka kuluessa työaika ta- soittuu säännölliseen määräänsä. Kolmivuorotyössä työtuntijärjestelmä on luonteeltaan kollektii- vinen. Työajan tasoittumisjakso on enintään vuoden, pääsääntöi- sesti kalenterivuoden, pituinen ajanjakso. Jos säännöllisen työajan sijoittumisen yksityiskohtainen ilmoit- taminen päivä- ja kaksivuorotyötä koskevassa työtuntijärjestel- mässä koko tasoittumisjaksoksi on tasoittumisjakson pituuden tai työn epäsäännöllisyyden vuoksi erittäin vaikeaa, työtuntijärjes- telmä voidaan tältä osin laatia lyhyemmäksi ajaksi. Työaika on järjestettävä työtuntijärjestelmää laadittaessa niin, että työaikalain tarkoittama viikoittainen vapaa-aika (viikkole- po), mikäli mahdollista, sijoitetaan sunnuntain yhteyteen. Käy- tössä oleva työaikamuoto tai -järjestelmä huomioon ottaen pi- detään tavoitteena, että työntekijällä on viikon aikana toinenkin vapaapäivä. Jos tämä vapaapäivä määrätään kiinteäksi viikonpäi- väksi, sen tulee mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Muussa tapauksessa vapaapäivä ilmenee työtuntijärjestelmästä.

  • Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta

  • Matkakustannusten korvaukset Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Liittämiskohdan yksilöiminen Liittämiskohta yksilöidään sopimuksessa sanallisesti tai laitos merkitsee sen raken- nuslupa-asiakirjoihin ja sopimuksen liitteenä olevaan karttaan. Jos merkinnät poik- keavat toisistaan, sovelletaan sopimuksessa olevaa merkintää.