Korko Lainanottajan koronmaksuvelvollisuus alkaa siitä päivästä, jona Monobank on maksanut lainan lainansaajan ilmoittamalle pankkitilille. Lainanottajan on maksettava vuosittaista korkoa lainan kulloinkin takaisinmaksamattomalle pääomalle. Korko koostuu 3 kuukauden EURIBOR-viitekorosta lisättynä lainasopimuksessa mainitulla marginaalilla. Kulloinkin voimassa oleva EURIBOR-viitekorko on nähtävissä Monobankin kotisivuilla osoitteessa xxx.xxxxxxxx.xx. Viitekoron arvo tarkistetaan kolmen kuukauden välein tarkistuskuukauden ensimmäisenä päivänä. Tarkistuskuukaudet ovat tammikuu, huhtikuu, heinäkuu ja lokakuu. Jos tarkistuskuukauden ensimmäinen päivä ei ole pankkipäivä Norjassa, viitekoron arvo tarkistetaan tätä päivää viimeksi edeltävän pankkipäivän viitekoron mukaisesti. Jos viitekoron arvo on muuttunut, muutetaan lainan korkoa viitekoron arvon muutosta vastaavasti. Lainan korko on kuitenkin aina vähintään nolla. Jos myönnetyn lainan korko olisi negatiivisen viitekoron johdosta vähemmän kuin nolla, ei viitekoron muutosta huomioida siltä osin, vaan korkoa laskettaessa koron katsotaan olevan aina vähintään nolla. Lainan korko ei muutu viitekoron tarkistusten välisenä aikana. Jos viitekoron noteeraus päättyy tai loputetaan tai viitekoron vahvistamisen perusteet tai menettelyt muuttuvat niin olennaisesti ettei kysymys enää ole samasta viitekorosta, vahvistetaan lainan viitekoroksi uutta viitekorkoa koskevassa säädöksessä, viranomaispäätöksessä tai viranomaisen ohjeistuksessa annettu viitekorko. Jos uutta viitekorkoa koskevaa säädöstä tai viranomaispäätöstä ei anneta, sovelletaan lainaan sitä lainan viimeksi voimassa olleen viitekoron arvoa siihen asti, kunnes Monobank vahvistaa uuden viitekoron. Monobank vahvistaa uuden viitekoron kuultuaan pankkeja valvovia viranomaisia. Monobank ilmoittaa lainanottajalle uuden viitekoron viimeistään kolme kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Lainanottaja vastaa tarpeellisten ilmoitusten tekemisestä veroviranomaisille.
Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.
Viivästyskorko Mikäli vuokran tai muun tähän sopimukseen perustuvan maksun suorittaminen viivästyy, erääntyneille saataville maksetaan korkolain (633/82) 4 §:n mukainen viivästyskorko eräpäivästä lukien.
Vuokrauksen kohde Vuokrauksen kohteena on Vuokralleantajan ja Vuokralleottajan sopima kalusto (jäljempänä ”Kalusto”) sellaisena ja niine tarvikkeineen ja lisälaittei- neen kuin Vuokralleantaja on vuokrasopimusta tehtäessä kirjallisesti yksilöinyt. Kalustoon ei kuulu koneiden käyttöenergia, voiteluaineet, päivittäinen huolto, muottiöljy tai käyttöhenkilökunnan hankkiminen, mikäli niistä ei ole erikseen kirjallisesti sovittu. Vuokralleottajalla ei ole oikeutta siirtää Kalustoa muualle kuin sovittuun käyttökohteeseen. Xxxxxxxx ei saa viedä maasta ilman Vuokralleantajan etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Vuokrasopimus koskee Kaluston normaalia yksivuorokäyttöä. Tätä laajem- masta käytöstä on sovittava erikseen.
Matkakustannusten korvaukset Matkakustannusten korvausten määrät määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.
Vuokrakohde Vuokralainen vuokraa tällä Sopimuksella Vuokranantajan omistamassa rakennuksessa osoitteessa Xxxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxx sijaitsevan teatterin tilat (”Vuokrakohde”). Vuokrattavat tilat on yksilöity Liitteessä 1. Vuokrasuhteen alkaessa Vuokrakohteen pinta-ala noin 1.194 m².
Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus 1) Työntekijäin vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssä- olon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätä- työstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuun ottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
2) Työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus saadaan kertomalla hänen 1) kohdassa tarkoitettu keskituntiansionsa vuosilomalain 5 ja 6.1 §:ssä tarkoitettujen lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella: Lomapäivien kerroin Lukumäärä 2 16,0 3 23,5 4 31,0 5 37,8 6 44,5 7 51,1 8 57,6 9 64,8 10 72,0 11 79,2 12 86,4 13 94,0 14 101,6 15 108,8 16 116,0 17 123,6 18 131,2 19 138,8 20 146,4 21 154,4 22 162,4 23 170,0 24 177,6 25 185,2 26 192,8 27 200,0 28 207,2 29 214,8 30 222,4 Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 7,2 loma- päivää kohden. Mikäli lomanmääräytymisvuoden aikana säännöllinen vuorokautinen työaika on ollut lyhyempi kuin 8 tuntia, lasketaan vuosilomapalkka ja lomakorvaus kuitenkin kertomalla vastaavasti keskituntiansio luvulla, joka saadaan, kun edellä olevat kertoimet kerrotaan viikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.
Sopimuksen, puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän kesto 24 kuukautta
Vuosilomapalkka Kuukausipalkkaisella työntekijällä, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö- tai lauantaityötä, on oikeus saada em. tuntikohtaisia lisiä vastaava lisäys vuosilomapalkkaan ja vuosilomakorvaukseen. Tuntikohtaiset lisät otetaan huomioon siten, että varsinaisen kuukausipalkan perusteella laskettua vuosilomapalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut tuntikohtaiset lisät ovat olleet samalta ajalta maksetuista varsinaisista säännöllisistä palkoista. Mikäli työsuhde ei vielä ole ollut voimassa edellisenä lomanmääräyty- misvuotena, lasketaan tuntikohtaisten lisien korotusosuus koko työsuhteen ajalta tai sellaiselta ajanjaksolta, joka osoittaa lisien keskimääräisen osuuden. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka ja lomakorvaus lasketaan aiemman vuosilomalain käytännön mukaisesti käyttäen jakajana 25:ttä ja ker- tojana lomapäivien lukumäärää, ellei paikallisesti sovita osakuukauden pal- kanlaskusäännön käyttämisestä. Käytettäessä jakajaa 25 tehdään kiinteän vuosilomapalkan tasaus työntekijän varsinaisen kuukausipalkan mukaiseksi seuraavan palkanmaksun yhteydessä aiemman vuosilomalain mukaisesti, milloin yhteenlasketut loma- ja kuukausipalkkaosuudet eivät vastaa varsinaista kuukausipalkkaa. Vuosilomapalkan laskennassa käytetään vuosilomalain laskentasääntöjä. Jos työntekijän vuosilomapalkka tai lomakorvaus määräytyy prosenttiperusteisena ja hän ansaitsee lomaa TES:n 18 §:n 2 c – e kohtien perusteella yli lakimääräisen (2 tai 2,5 arkipäivää/kk) tason, korotetaan lain mukaista 9 % tai 11,5 % lomapalkkaa tai lomakorvausta 0,38 % kutakin lain tason ylittävää lomapäivää kohden.
