Kilpailukyky Mallilausekkeet

Kilpailukyky. Keskeisenä teemana lehtijutuissa ilmeni yhteiskuntasopimuksen olevan ratkaisu kilpailukyvyn parantamiseksi kansainvälisillä markkinoilla. Helsingin sanomien kesäkuun 14. pääkirjoituksessa sopimuspolitiikka nähtiin kansallisena voimavarana ja näin yhteiskuntasopimus olisi ”kaikkien kannalta vähiten kivulias tie ulos lamasta.” Hallitusta kehotettiin budjetin valmistelemista varten asettamaan korkean tason taloudellinen työryhmä, jonka tarkoitus olisi luoda esitys tarvittavista taloudellisista toimista sekä yhteiskuntasopimuksen vaatimista elementeistä. Työryhmään osallistuisivat myös keskeiset etujärjestöt, jolloin yhteiset valmistelut loisivat myönteistä ilmapiiriä ja uskottavuutta talouspolitiikan mahdollisuuksiin. Samalla hallituksen ja ay-liikkeen tulehtuneet välit voitaisiin korjata. Pääkirjoitus myös näki tärkeäksi laajentaa neuvottelut palkkojen jäädyttämisen lisäksi koskemaan ainakin myös ” kaikkia palkkaan sidottuja ja ostovoimaan vaikuttavia tuloja, kilpailua, maataloustuloa, kantohintoja, asuntopolitiikkaa, verotusta ja ruoan hintaa.”84 Xxx esitti toiveen neuvotteluiden aloittamisesta yhteiskuntasopimusta varten. Hänen mukaansa se olisi ratkaisu, jolla suomalainen työ ja tuotanto voitaisiin ”mahdollisimman vähin vaurioin pelastaa lamasta.” Tämän aikaansaamiseksi vaadittaisiin hänen mielestänsä yhteisymmärrystä 82 HS 11.8.1991 Sunnuntai Xxxxx Xxxxxx Xxxxxxxxx sopimus 83 HS 18.8.1991 Xxxxxxxxx Xxxxx Xxxxxxxx Kun vaikuttaja ISKEE SANALLA hän hallitsee ihmisiä, kätkee valtaa ja yksinkertaistaa vaikeita asioita 84 HS 14.6.1991 Pääkirjoitus Vielä kolmannen kerran kaikkien osapuolten taholta. Harmikseen Aho oli saanut toistaiseksi valitettavan vähän vastakaikua neuvotteluiden aloittamisesta.85 Elokuussa käytyjen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisten neuvotteluiden tavoitteena oli teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen kymmenellä prosentilla tulevan kymmenen vuoden aikana. Pääministerin kanslian valtionsihteerin Xxxxx Xxxxxxxxx mukaan koko yhteiskunnan tulokenttä olisi käytävä läpi ja keskustelu osapuolten välillä oli keskeinen osa sopimuksen syntyä. Työmarkkinajärjestöt näkivät aikataulun olevan liian lyhyt ja sitä olisi pitänyt pidentää loka-marraskuulle, kun sen aikaisen tulopoliittisen sopimuksen jatkosta oli tarkoitus sopia. Järjestöt olivat kuitenkin valmiita sopimaan suuntaviivoista, jotka olisi voitu sisällyttää hallituksen budjettiesitykseen.86 Helsingin Sanomien 5.8.1991 pääkirjoituksessa sopimuksen saaminen nähtiin niin hallituksen ku...