Kilpailukyky Mallilausekkeet

Kilpailukyky. Kilpailukyvyn parantaminen oli erittäin vahvasti mukana vuoden 2015 yhteiskuntasopimushanketta. Xxxxxx halusi saada laajan yhteiskuntasopimuksen nopeasti vaalien jälkeen ja työelämän uudistuksista olisi tullut sopia jo ennen kuin hallitus oli muodostettu. Nämä uudistukset koskivat esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamista, työaikapankkeja, koeajan pidentämistä ja työeläkemaksun väliaikaista alentamista kahdella prosentilla. Sopimus, johon osallistuisivat keskeiset yhteiskunnalliset voimaryhmät, olisi mahdollistanut Sipilän mukaan Keskustan tavoitteleman Suomen talouden kahden prosentin kasvu-uran toteutumisen. Samalla se olisi luonut Suomen kilpailukyvyn nousulle ja 200 000 työpaikan syntymiselle. Sipilän mukaan valtiovarainministeriön arviota kuuden miljoonan euron sopeutumistarpeesta ei saataisi yhden vaalikauden aikana toteutettua, vaan se olisi tullut jaksottaa kuudelle vuodella.143 Xxxxxx kertoi puoluevaltuustolle pitämässään puheessa yrittävänsä rakentaa hallitusohjelman talousosion yhteiskuntasopimuksen varaan. Hän ei nähnyt Suomen tilanteeseen olevan nopeaa ratkaisua. Yhteiskuntasopimus pelastaisi hänen mukaansa hyvinvointiyhteiskunnan palauttamalla sen kilpailukyvyn. Hän vetosi osapuolten luottamukseen, avoimuuteen ja tahtoon sopia asioista yhdessä. Käsiteltävänä olisi ollut Sipilän mukaan vaikeitakin asioita ja niistä olisi keskusteltava. Oli laitettava Suomen etu edelle, jotta työpaikkoja voisi lisätä, ja se tarkoitti jokaisen olevan valmis luopumaan jostain. Tarpeet julkisen talouden leikkauksista päätettäisiin hallitusneuvotteluissa ja niiden suuruuksien tarve ratkaisisi yhteiskuntasopimusneuvotteluiden lopputulos.144 142 HS 24.4.2015 Pääkirjoitus Sipilä tuskin saa avointa valtakirjaa 143 HS 27.3.2015 Xxxxxxxxxx Xxxxxx Xxxxx MT: Sipilä haluaa laajan yhteiskunta-sopimuksen ennen hallituksen muodostamista 144 HS 25.4.2015 Politiikka Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx Xxxxx Xxxx Xxxxxx ilmoitti lähtevänsä jos tuloksia ei tule: ”Tulos tai ulos” – puhe luettavissa kokonaisuudessaan Ministeri Xxxxx Xxxxxx (sd) vertaili huhtikuun 28. päivän pääkirjoituksessa Ahon ja Sipilän lähtökohtia vaalien jälkeen. Keskusta oli voittanut vaalit, Suomen taloudellinen tilanne oli synkkä ja vaadittiin nopeita toimia. Ratkaisuna molemmat pitivät yhteiskuntasopimusta, jonka Xxxxxx esitteli ”mystisenä taikakaluna, joka ratkaisee talouden ongelmat silloin, kun ne eivät muuten ratkea”. Sailaksen mukaan Suomessa ei kuitenkaan aikaisemmin ole tehty yhteiskuntasopimusta, sillä Ahon...

Related to Kilpailukyky

  • Luottamusmiehelle annettavat tiedot Korotusten tekemisen jälkeen kohtuullisessa ajassa työnantaja kertoo pääluottamusmiehelle, ja ellei pääluottamusmiestä ole valittu, koko työntekijäryhmälle työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetyn yrityskohtaisen erän suuruuden.

  • Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Lakisääteiset lääkärintarkastukset Toimihenkilön kuukausipalkkaa ei vähennetä hänen työterveyshuoltolain (1383/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksy- tyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa menettämältään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorista työntekijöistä xxxx- xxxxx laissa (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuissa tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä tartuntatautilain (583/86) edellyttämässä tutkimuksissa, jotka johtuvat toimihenkilön siirtymisestä saman yrityksen sisällä työ- tehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Toimihenkilölle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutki- muksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työn- antaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivära- han. Matkakustannukset ja päiväraha korvataan 22 §:n mukaisesti. Mikäli tarkastus tapahtuu toimihenkilön vapaa-aikana, maksetaan toimihenkilölle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain 11 lu- vun 7 §:n mukaisen sairauspäivärahan määrää.

  • EHTOJEN VOIMASSAOLO Nämä ehdot ovat voimassa 1.2.2021 alkaen toistaiseksi. Nämä ehdot korvaavat 1.7.2015 voimaan tulleet yleiset sopimusehdot kuluttajille. Näitä ehtoja sovelletaan myös ennen niiden voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin ehtojen voimaantulosta alkaen. Sopimusehdot ovat saatavissa teleyritykseltä maksutta.

  • Työvuoroluettelo 1. Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työaikojen selvittämiseksi tarpeellista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.