Analyysi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 2013:171 perusteluissa ei ole arvioitu, onko avustajan palkkakustannusten korvaamatta jättämisellä vaikutuksia yksilön perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Kuten eri mieltä ollut hallintoneuvos totesi, huolimatta ulkomaalaislain rikkomisesta on työnantajalla tilanteessa lähtökohdiltaan siviilioikeudellinen velvoite maksaa palkka tehdystä työstä. Jos työnantajalla on lain tai häntä sitovan työehtosopimuksen nojalla velvoite maksaa työntekijälle palkkaa tai muu korvaus, on sinällään lähes poikkeuksetta kyse samalla myös vammaispalvelulain mukaisesta lakisääteisestä maksusta. Kuten eri mieltä ollut hallintoneuvos on todennut, laissa ei ole säädetty oikeudesta keskeyttää tällaisen korvauksen maksamista tai jättää se korvaamatta.
Analyysi. Toimintatutkimuksen avulla tutkittiin, miten toimeksiantajan yrityssopimushinnoitelun prosessia vodaan yksinkertaistaa, hinnan määräytymistä prosessissa yhdenmukaistaa ja kasvattaa tietoa asiakkuuksien ja tuottojohtamisen yhdistämistä kokoamalla erilliset hinnastot ja raportointijärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi. Toimintatutkimuslähestymistapaan päädyttiin, koska tavoitteena on ratkaista käytännön ongelma ja tuottaa lisää tietoa ja ymmärrystä ilmiöstä (Ojasalo, Xxxxxxxx & Ritalahti 2014, 58). Yrityssopimushinnoittelua on yksinkertaistettu ja suoraviivaistettu (Kuvio 4) verrattuna aikaisempaan hinnoitteluprosessiin (Kuvio 1). Asiakkaan yhteydenotto; Kiinteä hinta hotelleihin volyymiarvioilla #1: 150vrk /vuosi, #9: 150vr/vuosi, #17: 200vrk/vuosi
Analyysi. Tarkasteltaessa tutkimuksen esimerkkiyritys Autoilija Oy:n kuvitteellisia tilikausia, voitaisiin nope- alla johtopäätöksellä päätyä osamaksusopimusta puoltavaan kantaan rahoitusmuodon valinnassa. Tulee kuitenkin tähdentää, että pelkkä suurempi tulos tilikauden lopussa ei välttämättä ole kaikilta muilta osin parempi vaihtoehto. Jokaisen yrityksen on siis tapauskohtaisesti tarkasteltava omaan tilanteeseensa sopivaa ratkaisua. Kuten tutkimuksen alussa todetaan, ei tutkimuksen tarkoituksena ole antaa yksiselitteistä vastausta siitä kumpi rahoitusmuodoista on parempi ja miksi. Investoinnin rahoitusmuotoa valittaessa osamaksusopimuksen etuna voidaan pitää sen investoin- tiystävällistä luonnetta. Jos yrityksellä on tarve hankkia kalustoa omistukseensa, mutta heillä ei ole investoinnin hankintaa varten tarpeeksi varoja tai pankkilainalle vakuuksia, on osamaksusopimus oivallinen rahoitusmuoto. Yleisesti sopimus lasketaan niin, että laitteella on käyttöikää jäljellä vielä hyvin sopimusajan jälkeenkin. Autoilija Oy:n kuvitteellisten tilikausien tunnuslukuja laskettaessa, yhdeksi tärkeäksi tunnusluvuksi muodostuu omavaraisuusaste. Omavaraisuusaste kuuluu yhdeksi vakavaraisuuden laskennan tär- keimmäksi tunnusluvuksi ja se kuvaa yrityksen rahoitusrakennetta. Vakavaraisuus on pitkän aikavä- lin tunnusluku ja juuri leasingsopimusten kannalta hyödyllinen apuväline. Liitteistä 3 ja 4 laskettuna omavaraisuusaste juuri Autoilija Oy:n tilanteessa on parempi leasingso- pimuksessa kuin osamaksusopimuksessa. Omavaraisuusasteen saa jakamalla taseen oman pääoman yhteensä taseen loppusummalla. Esimerkkinä liitteen 3 ja 4 tilikausi vuodelta 2012, jossa osamak- sun omavaraisuusasteeksi tulee 32 prosenttia ja leasingsopimuksen omavaraisuusasteeksi tulee pe- räti 49 prosenttia. Leasingsopimuksessa omavaraisuusaste, eli yrityksen rahoitusrakenteessa omaa pääomaa on suhteessa enemmän kuin vierasta pääomaa. Tämä siksi, ettei vieraassa pääomassa ole osamaksuvelkaa lisäämässä vieraan pääoman määrää. Leasingsopimus investoinnin rahoitusmuotona sopii erityisesti laitteille, joiden taloudellinen käyt- töikä on lyhyt ja laitekannan halutaan pysyvän teknisesti ajan tasalla. Leasingsopimusta kannattaa myös harkita, jos yritys ei halua hankkia investoinnin kohdetta omaksi. Useimmiten yritys voi vuokrakauden päätyttyä vaihtaa investoinnin kohteen uudempaan vastaavaan laitteeseen tai jatkaa vanhaa sopimusta. Yritys ei siis sitoudu hankkimaan laitetta omakseen ja sopimuskauden päättyessä voi halutess...
Analyysi. Tässä osiossa analysoidaan yhteiskuntasopimuksen käsitettä Helsingin sanomien julkaisemista jutuista. Analysoitava aineisto on kerätty siten, että Helsingin sanomien nettihakuun on syötetty ”Yhteiskuntasopimus” ja julkaisuaika on rajattu vuoteen 1991. Saaduista osumista on otettu aihetta koskevat lehtijutut käsitteen analysoimista ja määrittelemistä varten.
Analyysi. Tämän osion analysointi on toteutettu samalla tavalla kuin aikaisemman luvun analysointiosuus, eli yhteiskuntasopimuksen käsitettä on analysoitu Helsingin sanomien julkaisemista jutuista. Aineisto on kerätty Helsingin sanomien nettihaun kautta hakusanalla ”Yhteiskuntasopimus” ja julkaisuaika on rajattu vuoden 2015 tammi-toukokuun väliselle ajalle. Saaduista osumista on kerätty ne lehtijutut, joiden avulla yhteiskuntasopimusta pystytään parhaiten analysoimaan ja määrittelemään.
Analyysi. Tutkimuksen analysoimisessa käytin sisällönanalyysi tekniikkaa, jossa erityisen hyödylliseksi työkaluksi osoittautuivat käsitekartat. Haastatteluaineiston ja kyse- lyaineiston litteroimisen jälkeen analysoitavaa materiaalia oli runsaasti, joten työkalu tärkeiden asioiden korostamiseksi oli tarpeen. Kuten Metsämuuronen (2006, 125) toteaa, miellekartan visuaalisuus nostaa oleelliset asiat epäoleel- lisien asioiden seasta. Käsitekartat osoittivat hyödyllisyyttään myös yhdistäes- säni tutkimusteni materiaalia. Kahden eri miellekartan tarkastelu vierekkäin osoitti nopeasti tarpeen niiden yhdistämiseen. Lopulta asia, jota pidin aluksi haastavana olikin analysoinnin helpoin osuus. Kahden eri tutkimuksen yhteen- sovittaminen kävi ikään kuin luonnostaan.
Analyysi