Korvaustason tarkistaminen Mallilausekkeet

Korvaustason tarkistaminen. Tarjouksen mukaiset ajosuoritteiden yksikköhinnat tarkistetaan Tilastokeskuksen linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin muutoksen perusteella täysimää- räisesti liikennöinnin aloittamispäivää edeltävän vuosineljänneksen indeksin ta- soon. Tämän jälkeen ajosuoritteiden yksikköhintoja tarkistetaan neljännesvuosittain indeksin perusteella siten, että toteutuneesta indeksin muutoksesta otetaan huo- mioon 100 %. Indeksin tarkistuskerroin on kahden tarkistamisajankohtaa edeltä- vien vuosineljänneksien indeksin pistelukujen osamäärä. Esimerkiksi vuoden vii- meisen vuosineljänneksen yksikköhinnat saadaan tarkistamalla kolmannen vuo- sineljänneksen hintoja kolmannen ja toisen vuosineljänneksen indeksin pistelu- kujen osamäärällä. Korvaustason tarkistamisessa käytetään yksikköhintoja, jotka eivät sisällä arvon- lisäveroa. Mikäli henkilökuljetuspalveluille määrätty arvonlisävero muuttuu joko säädös- muutoksen tai verotuskäytännön muuttumisen vuoksi, palvelujen verolliset hinnat muuttuvat vastaavasti. Mikäli Tilaajan asettamat kalustovaatimukset muuttuvat olennaisesti, voidaan sopimushintaa tarkistaa sopimuskauden aikana. Sopimushinnan tarkistusehdo- tus on annettava riittävän ajoissa kirjallisesti Tilaajalle. Tarkistuksen huomioonot- tamisen edellytyksenä on, että sen peruste on syntynyt sopimukseen johtaneen tarjouksen antamisen jälkeen Xxxxxxxx aloitteesta, ja että se on sopimuksen suo- ritukseen välittömästi ja olennaisesti vaikuttava. Ellei Tilaaja hyväksy hinnantar- kistusta, sen tulee kuukauden kuluessa tarkistusilmoituksesta ilmoittaa asiasta kirjallisesti Liikennöitsijälle, minkä jälkeen tulee välittömästi käynnistää neuvotte- lut. Ellei hinnasta päästä sopimukseen, on Tilaajalla ja Liikennöitsijällä oikeus irtisanoa sopimus 12 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.
Korvaustason tarkistaminen. Sopimuksen mukaiset ajosuoritteiden yksikköhinnat (autopäivä, tunti, km) tarkiste- taan kuukausittain laskuerittelyssä linja-autoliikenteen kustannusindeksin (koko- naisindeksi) (2015 = 100) perusteella. Lähtötasona pidetään kustannusindeksiä 12/2019, joka on 10x,x. Kuukausittain tarjoushintoja muutetaan vastaamaan indek- sissä tapahtuvaa prosentuaalista muutosta. Indeksinä käytetään viimeisintä saata- villa olevaa indeksiä. Korvaustason tarkistamisessa käytetään arvonlisäverottomia yksikköhintoja. Mikäli henkilökuljetuksille määrätty arvonlisävero muuttuu joko säädösmuutosten tai verotuskäytännön muuttumisen vuoksi, palvelujen hinnat muuttuvat vastaavasti.
Korvaustason tarkistaminen. Tarjotut hinnat sidotaan Tilastokeskuksen ylläpitämän kuluttajahintaindeksin osa-alueeseen Liikenne (2015=100). Tuorein julkaistu indeksipisteluku tarjouspyynnön lähettämishetkellä on helmikuulta 2022, jonka indeksipisteluku on 115,05. Tätä käytetään perusindeksinä. Vuosittain tehtävässä tarkistuksessa käytetään tarkistusindeksinä kunkin vuoden elokuun indeksipistelukua. Tarkistettua liikennöintikorvausta maksetaan tarkistusajankohtaa seuraavan lokakuun alusta lukien. Vuosittaisen tarkistuksen lisäksi indeksilukujen kehittymistä seurataan kuukausittain ja hintoihin tehdään indeksikorjaus aina kun indeksipisteluku on muuttunut vähintään 5 % edellisen muutokseen johtaneen tarkistuksen jälkeen. Näin tarkistettua liikennöintikorvausta maksetaan tarkistusajankohtaa seuraavan kuukauden alusta lukien. 𝑢𝑢𝑠𝑖 𝑘𝑜𝑟𝑣𝑎𝑢𝑠 = 𝑡𝑎𝑟𝑘𝑖𝑠𝑡𝑢𝑠𝑖𝑛𝑑𝑒𝑘𝑠𝑖 115,05 𝑥 𝑙äℎ𝑡ö𝑡𝑎𝑠𝑜𝑛 𝑘𝑜𝑟𝑣𝑎𝑢𝑠 • uusi korvaus = indeksikorjattu korvaus • tarkistusindeksi = kunkin vuoden elokuun indeksipisteluku ja/tai uusin tarkistushetkellä julkistettu indeksipisteluku • 115,05 = lähtötason indeksipisteluku, eli perusindeksi • lähtötason korvaus = tarjouksen mukainen korvaus
Korvaustason tarkistaminen. Tarjouksen mukaiset ajosuoritteiden yksikköhinnat (autopäivä, tunti, km) tarkistetaan linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksi muutoksen perusteella täysimääräisesti liikennöinnin aloittamispäivää edeltävän vuosineljänneksen tasoon. Tämän jälkeen ajosuoritteiden yksikköhintoja (autopäivä, tunti, km) tarkistetaan neljännesvuosittain linja-autoliikenteen kokonaiskustannusindeksin perusteella. Tämän jälkeen korvausta tarkistetaan neljännesvuosittain ja edellä mainitun indeksin korjauskerroin on kahden tarkistamisajankohtaa edeltävien vuosineljänneksien indeksin pistelukujen osamäärä. Esimerkiksi vuoden viimeisen vuosineljänneksen yksikköhinnat saadaan tarkistamalla kolmannen vuosineljänneksen hintoja kolmannen ja toisen vuosineljänneksen indeksin pistelukujen osamäärällä. Korvaustason tarkistamisessa käytetään arvonlisäverottomia yksikköhintoja. Mikäli henkilökuljetuksille määrätty arvonlisävero muuttuu joko säädösmuutosten tai verotuskäytännön muuttumisen vuoksi, palvelujen hinnat muuttuvat vastaavasti.

Related to Korvaustason tarkistaminen

  • Tarkistaminen Laitos huolehtii siitä, että laitoksen käyttämät vesimittarit tarkistetaan siten kuin siitä laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrä- tään. Ellei toisin säädetä, laitos voi tarkistaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein tai vaihdon yhteydessä. Lisäksi laitos tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Asiakkaalla on oikeus olla läsnä tarkistuksessa. Toimenpiteestä tehdään pöytäkirja. Jos asiakkaan tilaamassa tarkistuksessa vesimittarin todetaan näyttävän edellä koh- dassa 5.8 tarkoitettujen määräysten mukaisesti oikein, laitos veloittaa asiakkaalta kul- loinkin voimassa olevan, kohtuullisen tarkistusmaksun. Muussa tapauksessa tarkis- tuskulut maksaa laitos. Jos mittareita ei tarkisteta määrävälein tai vaihdon yhteydessä ja myöhemmin tode- taan, että mittari on mitannut väärin ja asiakkaalta on sen takia veloitettu liikaa käyttö- maksua, laitos antaa asiakkaalle jäljempänä 6.3 -kohdassa tarkoitetun hyvityksen. Tässä tapauksessa mittarin katsotaan mitanneen väärin, jos seuraavassa luennassa ilmenee, että asiakkaan vuosikulutus on muuttunut olennaisesti mittarin vaihdon jäl- keen eikä kiinteistön olosuhteissa tai kvv-laitteissa ole tapahtunut muutosta.

  • Pöytäkirjan tarkastaminen Sovittiin, että Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx tarkastavat tämän pöytäkirjan. Vakuudeksi Tarkastettu Xxxxx Xxxxxxx Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx

  • Yleisen viemärin tuulettaminen Asiakas on velvollinen sallimaan laitoksen viemärin tuulettamisen kiinteistön viemärin kautta.

  • Vahingon torjuminen ja rajoittaminen Sopijapuolen tulee vahingon estämiseksi, sen sattuessa tai sen uhatessa ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin vahingon torjumiseksi tai rajoittamiseksi, joita häneltä voidaan kohtuudella vaatia ja edellyttää. Jos asiakas omalla toiminnallaan aiheuttaa vahingon, ei laitoksella ole velvollisuutta korvata sitä. Vahinko, joka on aiheutunut sopijapuolelle näiden ehtojen mukaan korvattavan vahingon rajoittamisesta, on korvattava.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Sopimusehtojen muuttaminen Laitoksella on oikeus tehdä sopimukseen lainsäädännön muutoksista, viranomaisten päätöksistä tai olosuhteiden olennaisista muutoksista johtuvia muutoksia. Lisäksi laitoksella on oikeus tehdä vähäisiä sopimusehtojen muutoksia, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. Maksujen muuttamisesta on sanottu kohdassa 4.2. Laitos lähettää asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista ilmoituksen siitä, miten ja mistä ajankohdasta sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

  • Huleveden erottaminen Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, on laitoksen anta- massa kohtuullisessa määräajassa velvollinen liittymään myös laitoksen huleve- siviemäriin, jos laitos hoitaa alueen hulevesiviemäröinnin. Mikäli laitos muuttaa tai on muuttanut sekaviemäröintijärjestelmän erillisviemäröin- niksi tai ei ota enää vastaan hulevesiä jätevesiviemäriin vesihuoltolain 17 d §:n mu- kaan, laitos ilmoittaa kiinteistölle kohtuullisen ajan, jonka kuluessa kiinteistö on velvol- linen erottelemaan jätevedet sekä hulevedet ja liittymään laitoksen erillisiin jätevesi- ja hulevesiviemäreihin. Jos laitos ei hoida alueella hulevesiviemäröintiä, mutta siellä on toinen laitos, joka siitä huolehtii, liittyjä sopii liittymisestä tämän laitoksen hulevesiviemäriin edellä maini- tulla tavalla. Siitä huolimatta, mitä edellä tässä kohdassa sanotaan liittymisestä, kiinteistöä ei tar- vitse liittää laitoksen hulevesiviemäriin, jos vesihuoltolaissa tarkoitettu liittämisvelvolli- suus ei koske sitä viranomaisen myöntämän vapautuksen johdosta tai muusta syystä. Jos kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä laitoksen hulevesiviemäriin, kiinteistö huo- lehtii hulevesiensä käsittelystä muulla tavoin. Jos alueella on kunnan hulevesiviemäri tai muu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu kunnan hulevesijärjestelmä, kiin- teistö sopii kunnan kanssa hulevesiensä johtamisesta siihen, ellei niitä voi käsitellä kiinteistöllä tai ellei viranomainen muuten toisin päätä. Huleveden ja jäteveden johtaminen samassa viemärissä katsotaan jäteveden viemä- röinniksi. Silloin, kun hulevettä johdetaan samassa viemärissä kuin jätevettä, laitos voi periä korotettua maksua siten kuin siitä sanotaan laitoksen taksassa tai hinnas- tossa.

  • Sopimuksen muuttaminen Sopimusosapuolet voivat muuttaa tätä Sopimusta vain kirjallisesti, muut muutokset ovat mitättömiä. Muutokset tulevat voimaan, kun molemmat sopimusosapuolet ovat ne asianmukaisesti hyväksyneet ja allekirjoittaneet sopimusosapuolten toimivaltaisten edustajien toimesta.

  • Yhteistoiminnan toteuttaminen Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta voi tapahtua pysyväisluonteisessa neuvottelukunnassa, kehittämishankkeiden toteuttamiseksi perustettavissa projektiryhmissä tai työnantajan ja henkilöstön välisissä neuvotteluissa. Kehittämiskohteen toteuttamista varten muodostettavassa projektiryhmässä ovat tasapuolisesti edustettuina yritys ja sen työntekijät. Työntekijät nimeävät omat edustajansa ensi sijassa kehitettävän kohteen työntekijöistä. Ellei toisin sovita, yhteistoimintalain mukainen neuvottelukunta on perustettava yritykseen tai sen osaan silloin kun henkilöstön määrä on yli 200, mikäli kaikki henkilöstöryhmät sitä haluavat. Kehittämistoiminnan toteuttamiseksi voidaan paikallisesti sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee kehittämistoimintaan sisältyvät asiat. Se voi korvata erilliset yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojelun valvontalain, työterveyshuoltolain (743/78) ja naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/86) mukaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa. Mikäli työnantaja käyttää yrityksen kehittämistoiminnassa hyväkseen ulkopuolisen konsultin tarjoamia palveluita, vastaa työnantaja siitä, että konsulttiyrityksen toiminta on tämän sopimuksen mukaista. On tärkeää, että kehittämistoimien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen kytketään läheisesti yrityksen henkilöstöpolitiikkaan, erityisesti henkilöstön työhönottoon, tasa-arvon edistämiseen, sisäisiin siirtoihin, koulutukseen, tiedotukseen, työsuojeluun, työkyvyn ylläpitämiseen ja työpaikkaterveydenhuoltoon.

  • Tiedottaminen Samalla vuokralainen sitoutuu tiedottamaan uusia asuntoja myytäessä tuleville ostajille asunto- osakkeiden kauppakirjaan/muuhun luovutusasiakirjaan ja tontin maanvuokrasopimukseen sisällytettävistä omistamisrajoituksen valvontaa koskevista ehdoista. Hitas-sääntelyä koskevat ehdot ovat voimassa 30 vuotta vuokralaisena olevan yhtiön viimeisen rakennusvaiheen valmistumisesta. Mainitun vaiheen valmistumispäivänä pidetään rakennuttajan kaupunkiympäristön asuntopalvelulle ilmoittamaa muuttopäivää. Muuttopäivän tulee olla sama rakennusvaiheen kaikkien huoneistojen osalta. Valmistumispäivänä pidetään toissijaisesti ajankohtaa, jolloin rakennusvalvontapalvelu on hyväksynyt rakennusvaiheen käyttöön otettavaksi.