Kuluttaja Mallilausekkeet

Kuluttaja. Kuluttajalla tarkoitetaan kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua asiakasta, joka on luonnollinen henkilö ja joka tekee laitoksen kanssa sopimuksen liittymisestä tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinonharjoittamista varten. Siltä osin kuin ei toisin erikseen sanota, asiakasta koskevia ehtoja sovelletaan myös kuluttajaan.
Kuluttaja. Kuluttajansuojalain (38/1978) 4 §:n mukaan kuluttajana pidetään sellaista luonnollista henkilöä, joka ostaa kulutushyödykkeitä pääasiassa omaan käyttöönsä. Kuluttajana voidaan pitää luonnollista henkilöä. Luonnollinen henkilö on oikeudellisessa kielenkäytössä yksityinen henkilö. Kuluttajalla eli luonnollisella henkilöllä on aina kyky saada oikeuksia ja velvollisuuksia nimiinsä syntymästä kuolemaan saakka. Tätä kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi. Vaikka luonnollinen henkilö on oikeuskelpoinen, hänen täytyy olla myös oikeustoimikelpoinen tehdäkseen sopimuksen elinkeinonharjoittajan kanssa. Oikeustoimikelpoisuus tarkoittaa kykyä tehdä oikeustoimia eli solmia sopimuksia. Luonnollinen henkilö saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden täyttäessään 18 vuotta, ellei häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi. (Saarnilehto 2009, 26.) Vajaavaltaisten eli alle 18-vuotiaiden kuluttajien oikeutta solmia sopimuksia on rajoitettu. Vajaavaltainen voi solmia tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä sopimuksia (L 1.4.1999/442, 24 §). Vajaavaltaista ei sido sellainen oikeustoimi, jonka hän on tehnyt oikeudetta, ja johon hänen edunvalvojansa ei ole antanut suostumustaan. Kun edunvalvoja hyväksyy vajaavaltaisen tekemän sopimuksen tai kun vajaavaltainen täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyy tekemänsä sopimuksen, sitoo se vajaavaltaista. (L 1.4.1999/442, 26 §.) Alaikäisen ostamat huppari ja lippalakki olivat kuluttajariitalautakunnan (myöh. KRL) mukaan tavanomainen ostos 12-vuotiaalle tytölle, mutta iltapuvun ja asusteiden ostamista ei pidetty olosuhteisiin nähden tavanomaisena ja merkitykseltään vähäisenä 17-vuotiaalle tytölle (KRL 2302/30/09; KRL 1840/30/09). Kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:n tarkoittamaa kuluttajaa tulee nimenomaan pitää luonnollisena henkilönä, ei yleisesti asiakkaana (Peltonen & Määttä 2015, 52). Eräissä oikeustapauksissa on jouduttu pohtimaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä rajoja. Elinkeinonharjoittaja voidaan lukea kuluttajaksi, jos hän ei osta tuotetta elinkeinonharjoittamista varten, vaan ostaa sen luonnollisena henkilönä. (Xxxxxxxx & Määttä 2015, 53.) Maanviljelijä tulkittiin Vaasan hovioikeudessa (VaaHO:1991:21) elinkeinonharjoittajaksi hänen ostaessaan kenttäsirkkelisahan liikkeenharjoittajalta. Maanviljelijää ei pidetty kuluttajana, kuten hän itse oli itsensä tulkinnut, sillä kenttäsirkkelisahaa ei pidetty kuluttajansuojalain (38/1978) tarkoittamana kulutushyödykkeenä. Lisäksi maanviljelijä oli ostanut sahan omaa elinkeinotoimintaansa varten, jo...
Kuluttaja. Vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteve- den poisjohtamista ja käsittelyä siinä laajuudessa kuin siitä laitoksen ja asiakkaan kesken sovitaan.

Related to Kuluttaja

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien vakuutuksenottajien vakuutukset Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mai- nittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido vakuutusyhtiötä. Vakuutusyhtiöllä on oikeus pitää suorite- tut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimat- tomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedon- antovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenotta- jan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuk- senottajan ja vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun anta- man väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmak- sun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskor- vauksen alentamiseen.

  • Kuluttajien ja kuluttajiin rinnastettavien oikeushenkilöiden vakuutukset Jos Fennia tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai on antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Koulutustyöryhmä Sopimuksen tarkoittaman ammattiyhdistyskoulutuksen toimeenpanoa varten ovat allekirjoittajajärjestöjen väliset koulutustyöryhmät. Työryhmät koostuvat samaan keskusjärjestöön kuuluvien työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestön edustajista, joita kukin osapuoli nimeää enintään kaksi. Koulutustyöryhmä hyväksyy kurssit kalenterivuodeksi kerrallaan. Kursseja voidaan tarpeen vaatiessa hyväksyä myös kesken kalenterivuoden. Koulutustyöryhmälle annetaan ennen kurssin hyväksymispäätöstä selvitys kurssin opetusohjelmasta, ajankohdasta, järjestämispaikasta, kohderyhmästä ja muista koulutustyöryhmän mahdollisesti pyytämistä tiedoista. Hyväksymällään kurssilla koulutustyöryhmällä on mahdollisuus seurata opetusta. Liitot tiedottavat koulutustyöryhmän seuraavalle vuodelle hyväksymät kurssit mah- dollisuuksien mukaan viimeistään kaksi kuukautta ennen ensimmäisen kurssin al- kua.

  • Luottamusmieskorvaus 1. Luottamusmiehen kuukausipalkkaa ei vähennetä, kun hän työaikana neuvottelee työnantajan kanssa tai toimii muuten työnantajan kanssa sovitussa tehtävässä.

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Luottamusmiehet 1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välistä luottamusmies- sopimusta.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea oikaisua Uudenmaan ELY-keskukselta siten kuin hallintolaissa säädetään. Xxxxxxxxxxxxxxxxxxx on liitteenä.