Leasingrahoituksen hyödyt Mallilausekkeet

Leasingrahoituksen hyödyt. Leasingrahoitusta koskevat tilinpäätösstandardit tulevat muuttumaan tulevai- suudessa. Muutos johtaa monimutkaistuvaan kirjanpitokäytäntöön, joka puoles- taan lisää kirjanpidosta syntyviä kustannuksia (Rissa, 2010). Kun rasitteet kas- vavat, on oleellista kerrata, mitkä ovat leasingrahoituksen oleellisimmat hyödyt. Merkittävimmät hyödyt leasingrahoituksessa on sen joustavuus sekä taseraken- teeseen ja verotukseen liittyvät edut. Leasing on rahoitusmuotona etenkin uu- sille yrityksille varteenotettava vaihtoehto, sillä leasingrahoituksen saaminen ei usein vaadi yhtä suuria vakuuksia, kuin esimerkiksi lainarahan saaminen pan- kista. Koska vakuutena sopimuksessa toimii kohde-etuus, ei lainajärjestelyn va- kuudeksi tarvita välttämättä merkittävää tilinpäätöshistoriaa. Leasingrahoituk- sesta syntyvät negatiiviset kassavirrat voidaan neuvotella vuokralleottajan liike- toiminnan kannalta sopiviksi ja ne ovat helposti ennustettavissa. Näin ollen myös budjetointi on helppoa ja hankitusta hyödykkeestä koituvat kustannukset tulevat tasaisesti sopimuskauden aikana. (Xxxxxxxx, 1997, 7). Perinteisesti verotusetu on nähty leasingrahoituksen suurimpana hyötynä, niin vuokralleottajan kuin vuokralleantajankin kannalta. Verotusetu syntyy, kun ma- talan marginaaliveroasteen yritys (vuokralleottaja) siirtää verotusedun korke- amman marginaaliveroasteen omaavalle yritykselle (vuokralleantaja). Vuokral- leantaja hyötyy kyseisen omaisuuserän omistamisesta verotuksessa enemmän kuin vuokralleottaja ja sen vuoksi kompensoi kyseisen edun antamalla kohde- etuuden vuokralle halvemmalla vuokrahinnalla. Ilman leasingrahoitusta vero- tusetu jäisi käyttämättä. (Xxxxxx & Xxxxxxx, 2000, 5) Leasingrahoitus vapauttaa yrityksen pääomia muihin käyttötarkoituksiin ja tarjo- aa samalla mahdollisuuden taseen ulkopuoliseen rahoitukseen (Off-balance- The Journal of Equipment Lease Financing -lehdessä julkaistussa tutkimukses- sa (Xxxxxxxxx & Xxxxx, 2006) tarkastellaan leasingrahoituksen hyötyjä pienien ja keskisuurien yritysten näkökulmasta. Tutkimuksessa yli kolmasosa leasingra- hoitusta käyttävistä yrityksistä mainitsi suurimmaksi syyksi kyseisen rahoitus- muodon valintaan kassavirtojen luomisen. Erityisesti kassavirtojen luominen nähtiin tärkeänä palvelutoimialalla toimivissa yrityksissä. Toiseksi merkittävin etu oli tutkimuksen mukaan mahdollisuus käyttää uusimpia laitteita ja kolman- nelle sijalle tutkimus listasi verotukselliset edut. Tutkimuksessa eniten leasing- rahoituksesta hyötyviksi osoit...

Related to Leasingrahoituksen hyödyt

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Ennakkoilmoitus työtaisteluista Ennen poliittiseen tai myötätuntotyötaisteluun ryhtymistä siitä ilmoitetaan valtakunnansovittelijalle sekä asianomaiselle työnantaja- tai työntekijäliitolle mahdollisuuksien mukaan vähintään neljä päivää aikaisemmin. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vakuutuksen tarkoitus Pohjola Vakuutus Oy tai A-Vakuutus Oy (jäljempänä vakuutusyh- tiö) sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen (YL) mukaisesti ● korvaamaan kohdassa VA 2.1 mainitut vahingot ja ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, ● huolehtimaan vahingonkorvauksen perusteiden ja määrän sel- vityksestä, ● neuvottelemaan xxxxxxxxxx vaatijan kanssa ja ● hoitamaan tai korvaamaan oikeudenkäynnin, jos korvauskysy- mys joutuu oikeuskäsittelyyn.

  • Sopimuksen syntyminen Tarjouspohjaisessa kaupassa sopimus syntyy, kun ostaja on ilmoittanut hyväksyvänsä myyjän tarjouksen sellaisenaan. Muussa tapauksessa kauppa syntyy, kun myyjä on vahvistanut tilauksen tai toimittanut tavaran. Ostajan tilauksen poiketessa myyjän tarjouksesta, kaupan katsotaan syntyneen myyjän tarjouksenmukaisin ehdoin, ellei myyjä ole kirjallisesti muuta vahvistanut.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.