RISKIEN HALLINTA Mallilausekkeet

RISKIEN HALLINTA. Riskien hallinnan tarkoituksena on tukea yhtiön strategisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Sisäinen valvonta on siten erityisesti näihin tavoitteisiin kohdistuvien riskien hallintaa. Tavoitteena on tunnistaa keskeiset riskit kuten yhtiön liiketoimintaa, omaisuutta, asiakkaita, sopimuksia, osaamista tai strategiaa koskevat riskit. Yhtiön tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä tunnistetaan ja arvioidaan osana jokapäiväistä toimintaa ja operatiivista johtamista sekä projektihallinnassa. Keskeisistä riskeistä raportoidaan tarvittaessa yhtiön hallitukselle. Palveluyhtiö Viisarit Oy:n riskit jaetaan kuuteen luokkaan: markkinariskit, projektiriskit, omaisuusriskit, luottotappioriskit, ympäristöriskit sekä henkilöstöriskit. Markkinariskeistä merkittävin on omistajuuteen liittyvä poliittisen päätöksenteon pitkäjänteisyys liittyen yhtiöltä tilattaviin palveluihin. Tätä riskiä hallitaan sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti. Toiminnallisesti tähän varaudutaan ylläpitämällä sellaista joustavuutta ja muutosherkkyyttä, joka antaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiin tilanteen sitä vaatiessa. Projektien toteutuksiin liittyy resurssi-, sopimus- ja kustannusriskejä. Hankkeita joista ei ole riittävää aikaisempaa kokemusta tai joihin ei ole osoitettavissa osaavia resursseja, hankitaan osaaminen ostopalveluna. Projektien hallintaan ja kehittämiseen kiinnitetään jatkuvaa huomiota.
RISKIEN HALLINTA. PJU:lle kuuluvat rakennusprojektin toteuttamiseen liittyvien riskien ennakoiva tunnistaminen, merkityksen arviointi sekä vastatoimet. PJU:n tulee riskitarkastelussaan, riskienhallintasuunnitelmassaan ja suorituksessaan ammattimaisesti huomioida ne erityiset olosuhteet ja tekijät, jotka saattavat vaarantaa rakennusprojektin tavoitteenmukaisen lopputuloksen. Tilaaja antaa PJU:lle oleelliset ohjeensa ja määräyksensä niin, että PJU voi ottaa nämä huomioon riskitarkastelussaan ja riskienhallintasuunnitelmassa.
RISKIEN HALLINTA 

Related to RISKIEN HALLINTA

  • Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajille, kun kaupunginhallituksen kiinteis- tön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta on mak- settu. Hallintaoikeus siirtyy ostajille kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.

  • Hallitus Yhtiön hallitukseen voidaan nimittää enintään yhdeksän (9) seitsemän (7) henkilöä. Jokaisella Pääomistajalla on oikeus nimetä Yhtiön hallitukseen kaksi (2) jäsentä. Mikäli Pääomistajien määrä kasvaa siten, että seitsemän hallituksen jäsentä ei ole riittävä määrä tässä luvussa kuvatun toimintamallin mukaiseksi jäsenmääräksi, on jokaisella Pääomistajalla tämän jälkeen oikeus nimittää hallitukseen yksi (1) jäsen. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Pienosakkaat tekevät esityksen heitä edustavasta hallituksen jäsenestä yhtiökokouksen päätettäväksi. Yksi hallituksen jäsenistä edustaa Pienosakkaita Yhtiön hallituksessa. Yhtiön hallitus esittää Pienosakkaiden edustajaa yhtiökokoukselle, joka päättää valinnasta. Pääomistajat esittävät omat ehdokkaansa hallituksen jäseniksi yhtiökokouksen päätettäväksi. Osapuolet pyrkivät siihen, että hallituksen jäsenillä on toisiaan täydentävä monipuolinen Yhtiön tarpeita vastaava riittävä liiketoiminnan, talouden ja juridiikan asiantuntemus, osaaminen ja kokemus. Yhteisestä sopimuksesta pyritään siihen, että yhdestä kolmeen hallituksen jäsenistä on aina asiantuntijajäseniä, joilla on hyvä liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemus. Hallitus valitsee järjestäytyessään keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan ja kolmekaksi varapuheenjohtajaa Pääomistajien esityksen mukaisesti seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet nimenomaisesti toisin sovi.seuraavaksi kuvatun kiertävän puheenjohtajuuden mukaisesti ellei Osapuolet toisin sovi. Puheenjohtajuus ja ensimmäinen, toinen sekä kolmas varapuheenjohtajuus kiertää seuraavassa järjestyksessä kahden vuoden puheenjohtajuuskaudella (kaudella tarkoitetaan noin kahden vuoden aikajaksoa hallituksen järjestäytymiskokouksesta kahden vuoden päähän seuraavaan järjestäytymiskokoukseen asti): Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Kuopion kaupunki. Sopimuksen allekirjoitushetkellä hallituksen puheenjohtajuus kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustajalle. Seuraavan kerran puheenjohtajuus vaihtuu vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa, jossa hallitus valitsee puheenjohtajat. Mikäli yhtiöön tulee uusia Pääomistajia, sovitaan hallituspaikkojen jakamisesta ja puheenjohtajuuksista erikseen.Vuoden 2021 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 1. Varapuheenjohtaja PSHP, 2. Varapuheenjohtaja PSSHP Vuoden 2023 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSHP, 1. Varapuheenjohtaja PSSHP, 2. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx Vuoden 2025 yhtiökokouksen jälkeiseen hallituksen kokoukseen asti: Puheenjohtaja PSSHP, 1. Varapuheenjohtaja Xxxxxxx Xxxxxxxx, 2. Varapuheenjohtaja PSHP Kiertoa jatketaan kuvatulla tavalla. Mikäli sopimuksen piiriin tulee uusi tai uusia Pääomistajia jatkuu kierto siten, että uusi Pääomistaja tulee vuoroon sekä puheenjohtajuudessa että varapuheenjohtajuudessa viimeisenä.

  • Yhteistoiminta Paikallisesti voidaan sopia sellaisen yhteistoimintaelimen perustamisesta, joka käsittelee muun muassa kehittämistoimintaan sisältyviä asioita. Yhteiselin voi korvata erilliset yhteistoi- minta- ja työsuojelutoimikunnat sekä muut vastaavat toimikunnat. Sama yhteistoimintaelin voi vastata myös yhteistoimintalain, työsuojeluvalvontalain, työterveyshuollon ja tasa-arvolain mu- kaisista toimista ja suunnitelmista paikallisesti sovittavassa laajuudessa.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Kehittämistoiminta Työntekijöiden ja heidän edustajiensa tulee tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti voida osallistua työorganisaatioiden, teknologian, työolosuhteiden ja työtehtävien kehittämiseen ja muutoksen toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan ja siihen mahdollisesti sisältyvän uuden teknologian soveltamisen yhteydessä tulee toimia mielekkään, vaihtelevan ja kehittävän työn sisällön sekä tuottavuuden parantamiseksi. Näin luodaan työntekijälle mahdollisuus kehittyä työssään ja lisätä valmiuksiaan uusiin työtehtäviin. Suoritettavat toimenpiteet eivät saa johtaa sellaiseen kokonaiskuormituksen lisääntymiseen, josta aiheutuu haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Työpaikalla seurataan yhteistoiminnassa sopivin aikavälein tuottavuutta, tuotantoa ja henkilöstöä koskevaa kehitystä. Tarvittavista seurantajärjestelmistä ja tunnusluvuista sovitaan paikallisesti.

  • Yritysten ja yhteisöjen vakuutukset Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan tässä ehtokohdassa myös vakuutettua sekä vakuutuksenottajan tai vakuutetun edustajaa. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään edellä mainittua velvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, vakuutussopimus ei sido Fenniaa. Fennialla on oikeus pitää maksetut vakuutusmaksut, vaikka vakuutus raukeaisi. Jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutuksenottajan tai vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet. Jos vakuutusmaksu on vakuutuksenottajan tai vakuutetun antaman väärän tai puutteellisen tiedon takia sovittu pienemmäksi kuin se olisi ollut, jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu, otetaan korvausta alennettaessa huomioon sovitun vakuutusmaksun suhde vakuutusmaksuun, joka olisi peritty, jos tiedot olisivat olleet oikeita ja täydellisiä. Vähäinen poikkeama annetun tiedon ja täydellisen tiedon välillä ei kuitenkaan oikeuta vakuutuskorvauksen alentamiseen.

  • Yritysten ja julkisyhteisöjen vakuutukset Mikäli vakuutusmaksu on vakuutuksen päättyessä jo mak- settu, LähiTapiola palauttaa vakuutuksenottajalle edellä selos- tettavalla tavalla määräytyvän maksun sekä vakuutuksen hoitokuluista perittävän korvauksen ylittävän osan maksusta. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan palauteta, jos asiassa on menetelty vilpillisesti kohdassa 2.2 tarkoitetuissa tilanteissa. Maksunpalautuksesta voidaan vähentää maksamattomat erääntyneet vakuutusmaksut ja muut erääntyneet saatavat yleisten kuittausedellytysten mukaisesti. Jos palautettava maksu on vähemmän kuin 50 euroa, ei sitä erikseen palau- teta. Vakuutuksesta peritään aina vakuutuskohtainen minimi- maksu. Jos vakuutustapahtuman johdosta korvataan koko vakuu- tusmäärä tai vakuutuskohde kokonaisuudessaan, ei maksua palauteta sen osalta tältä vakuutuskaudelta.

  • Erimielisyyksien selvittäminen Tästä sopimuksesta aiheutuvat mahdolliset riitaisuudet ratkaistaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa.

  • Toimintaympäristön muutostekijät Opetus- ja kulttuuriministeriön maaliskuussa 2017 julkaisemassa Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Alueellisen ja valtakunnallisen museotoiminnan osalta esitetään vastuiden, rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Nykyinen valtakunnallisista museoista, val- takunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä esitetään korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnal- lisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla. Turun kaupungin museoille on ollut vahva valtionosuustuki (VOS), vuositasolla noin 2,85 miljoonaa. Parhaillaan VOS- järjes- telmän uudistusta ollaan valmistelemassa ja tulevien muutoksien vaikutus Turun museotoiminnalle saatavaan tukeen on vielä epäselvä. Museokävijät etsivät museoista yhä enemmän elämyksellisyyttä ja tarinallisuutta, näyttelykohteilta halutaan sisällöllistä ja tiedollista vuorovaikutuksellisuutta ja museovierailu vertautuu muuhun vapaa-ajantoimintaan. Laadukkaat museot ja vapaa-aikapalvelut ovat kasvukeskuksien kilpailuetu, jolla on merkitys asuin- paikan valinnassa. Kulttuurimatkailu on nopeimmin kasvavia elinkeinoaloja ja museoilla on iso merkitys kaupunkien matkailulliselle vetovoimalle. Museotoimi- paikkoja on uudistettu vastaamaan muuttuneita kävijäodotuksia ja tätä työtä jatketaan tulevina vuosina. Museoihin kohdistuu muutospaineita asiantuntijuuden roolin osalta. Jaettu asiantuntijuus, siihen liittyvät yhteisöllisyyden korostuminen ja tiedon saatavuus pitää ottaa huomioon museotyön tulevaisuutta mietittäessä. Samaan muutoskehitykseen liittyvät myös saavutettavuuden, osallisuuden mahdollisuuksien ja vuorovai- kutuksen lisääminen osana perustyötä, sekä museotyön hahmottaminen museotoimipaikkoja laajempana toimintana. Museolaiset bloggaavat ja somettavat, ja siten antavat asiantuntijuudelle kasvot. Digitaalisuudella on lisääntyvä merkitys museotoiminnalle. Se tulee lähivuosien aikana tarkoittamaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien ja palveluiden digitalisointia, ja näkymään ulospäin mm. datan avaamisena ja digitaalisina joukkoistamisprojekteina. Vapaa-aikatoimialan kohde- ja aluetyössä museon pitää omalta osaltaan mahdollistaa museosisältöjen hyödyntäminen osana asuinalueiden eriytymisen haasteisiin vastaamista, sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tämän toiminnan vahvistaminen tullee olemaan myös osa maakuntauu- distuksen myötä kunnille jäävää kulttuurihyvinvointityötä.

  • Erimielisyyksien ratkaiseminen 1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.