Merkitykset tutkimuskohteena. Elämme maailmassa, missä todellisuus on merkityksiä täynnä. Ulkoisesti jotkin asiat saattavat näyttää hyvinkin erilaisilta, mutta ne merkitsevätkin samaa, ja toiset asiat näyttävät samoilta, mutta niiden merkitys on aivan eri. Esimerkiksi sopimuksen allekirjoittaminen toisessa yhteydessä nähdään valtiosopimuksena, ja toisessa yhteydessä se vain ilmaisee yhteisten pelisääntöjen sopimista kansainvälisen politiikan kentällä. (Moilanen P. & Räihä P. 2010). Merkitykset ovat kontekstiherkkiä siten, ettei asioilla itsessään ole merkitystä, vaan ne täytyy suhteuttaa toisiin asioihin. Merkitysten tulkinta vaatii meiltä herkkyyttä havaita näitä erojen vivahteita. (Moilanen P. & Räihä P. 2010). Sosiaalistuessamme omaan kulttuuripiiriimme olemme oppineet tulkitsemaan merkityksiä niin, että tutun toiminnan tulkinta on yleensä vaivatonta. Sen sijaan vieraassa kulttuurissa, tai kahden erilaisen kulttuurin kohdatessa väärin ymmärtämisen vaara on suurempi. Käytäntö muodostuu eri kulttuurien kohtaamisesta, ja näin eri toimijoilla on erilainen merkityssisältö yleisön näkökulmasta katsottuna. Se mikä on yhteistyösopimus toisen näkökulmasta, onkin valtiosopimus toisen näkökulmasta. (Moilanen P. & Räihä P. 2010). Merkitykset ovat osittain tiedostettuja, osittain piileviä. Juuri piilevyyden takia ne ovat varteenotettavia tutkimuskohteita. Tämän lisäksi merkitykset liittyvät toisiinsa eli muodostavat merkitysrakenteita. Yksittäiset merkitykset saattavat olla tiedostettuja, mutta niiden välinen yhteys voi puolestaan olla hämärän peitossa. (Moilanen P. & Räihä P. 2010). Merkitykset niveltyvät toisiinsa, ja asiat saavat merkityksensä suhteessa toisiinsa. Näin ollen merkitysten tulkinnassa ei olekaan kyse yksittäisen merkityksenannon selvittämisestä, vaan kokonaisen merkitysten verkon hahmottamisesta. Kun tutkitaan merkityksiä, mitä yleisö antaa yhteistyösopimukselle, on tällainen merkitys suhteutettava valtion ja sotilaallisen liiton yhteistyöhön liittyviin merkityksenantoihin. Yhteistyö on aivan eri asia, kun siitä sopivat tasavertaiset sopimuskumppanit, kuin silloin kun toinen osapuoli edustaa maapallon suurta sotilaallista enemmistöä. (Moilanen P. & Räihä P. 2010).
