Teoreettinen Viitekehys. Suunnittelun palveluhankintaan käytettävän sopimuspohjan tarkastuslistan te- ossa on mietittävä sopimusta sekä palveluhankintaa kokonaisuudessaan. Työssä on hyödynnetty sopimusoikeuteen ja palveluhankintoihin liittyvää kir- jallisuutta. Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankinnoissa (JYSE 2014) on myös käytetty apuna, vaikka ne eivät yksityisiin hankintoihin täysin pädekään. JYSE:stä saa kuitenkin hyvää ohjausta ja näkökulmaa pal- veluhankinnoille, ja sieltä voidaan omaksua toimintatapoja sekä ehtoja myös yksityisiin yrityksiinkin. Tämä on perusteltua siksikin, että XXXX:stä saa kuiten- kin hyvää ohjausta. Mikä on palvelusopimus, sekä mitä palvelun hankinnan prosessissa tulee huo- mioida? Luvussa 2.1 vastataan esimerkiksi näihin kysymyksiin. Luvussa käsi- tellään sopimuksia yleisesti ja työn edetessä keskitytään enemmän hankinta- sopimuksiin.
Teoreettinen Viitekehys. Kuvioon 1 on sijoitettu psykologisen sopimuksen tutkimukseen liittyvät teoreettiset pääkäsitteet sekä niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Alasuutarin (2011) mukaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys määrittää aineiston keruutavan ja analyysimenetelmän valinnan. Teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimukseen valitun metodin tulee siis olla sopusoinnussa ja niiden yhteensovittamisen tavoitteluun kannattaa käyttää runsaasti aikaa. (Alasuutari 2011, 83–84.) Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen tarkoitus on liittää psykologinen sopimus liikkeenjohdon konsultoinnin kontekstiin ja tämän kontekstin laajempi ymmärtäminen vaatii huomioitavaksi myös konsultin roolin, asiakassysteemin, intervention sekä sopimuksen käsitteet. Kuvion 1 muotoilulla on pyritty ilmentämään sitä tukevaa kehikkoa, jonka liikkeenjohdon konsultointiin liittyvät teoreettiset pääkäsitteet muodostavat konsultin ja asiakassysteemin välille rakentuvan psykologisen sopimuksen ympärille. Tutkimuksen teoreettista käsittelyä seuraa teemahaastatteluiden perusteella toteutettu teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa on tavoitteena psykologisen sopimuksen teorian sekä haastateltavien konsulttien näkökulmien sujuva vuoropuhelu. Tutkimus huipentuu lopulta teoriaosuuden sekä analyysin perusteella tehtyyn tulkintaan psykologisen sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä liikkeenjohdon konsultoinnissa. (Guest ym. 2010; Wellin 2007; Xxxxxx & Xxxxxxx 2008; Xxxxxxxx 1995; Xxxxxxxx 2000)
Teoreettinen Viitekehys. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käy ilmi alla olevasta kuviosta 1. Teoreetti- nen viitekehys käsittelee nykyistä voimassaolevaa IAS 17- vuokrasopimusstandardia, sen teoriaa, vuokrasopimusten jaottelua: rahoitus- leasing- ja muihin vuokrasopimuksiin sekä standardin muutosprosessia. Teoria käsittelee yleisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sekä standardi- en säätämistä ja muutosprosessia. Nykyisen IAS 17- standardin teoriaosuuden jälkeen käsitellään aiheesta tehtyjä aikaisempia tutkimuksia sekä niiden keskei- simpiä tutkimustuloksia, jolloin saadaan tälle tutkimukselle ja sen onnistumiselle vertailukohtia. Teorian viimeisessä pääluvussa käsitellään 1.1.2019 voimaanas- tuva standardi IFRS 16 sekä tuodaan esille muuttuvan että nykyisen standardin eroja. Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys. Vuokralle ottajan näkökulmasta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia leasingsopimus- ten taseaktivointien vaikutuksista on tehty jo 1960- luvulta lähtien, (Nelson 1963). Tutkimukset ovat käsitelleet tunnusluvuilla mitattuna taseaktivointien vai- kutuksia yritysten taloudelliseen asemaan. Tärkeimpiä tutkimuksia leasingsopi- musten taseaktivointien vaikutuksista ovat: Xxxxxx (1963), Xxxxxx (1985), Xx- xxxx, Xxxx & Xxxxxx (1991;1997), Xxxxxxx, Xxxxxxx & Xxxxxxxx (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxxxxx (2008) sekä Branswijck, Longue- ville & Xxxxxxxx (2011). Tutkimuksista kävi ilmi, että leasingsopimusten taseakti- vointien vaikutukset näkyvät selkeästi yrityksien tunnusluvuissa ja vaikuttavat niihin. Tutkimuksissa tutkittiin eri maanosissa olevia yrityksiä ja tutkimukset oli- vat hyvin samankaltaisia, mutta tutkimustulokset eivät olleet täysin yhteneväisiä. Tutkimuksissa havaittiin toimialakohtaisia eroja kuten eri maanosissa olevien tilinpäätöstietojen eroavaisuuksia. Tutkimukselle on perusteltu tutkimusaukko, koska IASB eli International Accounting Standards Board on julkaissut standar- diuudistuksen IFRS 16 tammikuussa 2016. Tutkimus muodostuu tällöin stan- dardiuudistuksen pohjalle ja luo näkökulmaa yrityksille tulevasta muutoksesta ja mahdollisista vaikutuksista sekä aiempien tutkimusten eriävät tutkimustulokset jättävät tutkimusaukon tälle tutkimukselle. Tutkimus rajataan käsittelemään aihetta IASB:n ja kansainvälisten tilinpäätös- standardien näkökulmasta, vaikka IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutoseh- dotus on IASB:n ja FASB:n yhteinen projekti. Tutkimus rajataan koskemaan vain tavallisia leasingvuokrasopimuksia, joiden osapuolina ovat ...
Teoreettinen Viitekehys. Tutkimus käsittelee kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja eli IFRS – standardeja. Tarkempi teema on Leasing eli vuokrasopimukset ja niiden tilinpäätöskäsittely. Tutkimus keskittyy IFRS 16 - vuokrasopimukset standardiuudistukseen ja sen kehitysprosessiin. Teoriaosuudessa on tarkoitus käsitellä yleisesti IFRS 16 – standardin kehitysvaiheita ja sen tuomia muutoksia vuokrasopimusten kirjanpitoon. Kuviossa 2 on kuvattuna tutkielman teoreettinen viitekehys.
Teoreettinen Viitekehys