Teoreettinen Viitekehys Mallilausekkeet

Teoreettinen Viitekehys. Kuvioon 1 on sijoitettu psykologisen sopimuksen tutkimukseen liittyvät teoreettiset pääkäsitteet sekä niiden väliset vuorovaikutussuhteet. Alasuutarin (2011) mukaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys määrittää aineiston keruutavan ja analyysimenetelmän valinnan. Teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimukseen valitun metodin tulee siis olla sopusoinnussa ja niiden yhteensovittamisen tavoitteluun kannattaa käyttää runsaasti aikaa. (Alasuutari 2011, 83–84.) Tämän tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen tarkoitus on liittää psykologinen sopimus liikkeenjohdon konsultoinnin kontekstiin ja tämän kontekstin laajempi ymmärtäminen vaatii huomioitavaksi myös konsultin roolin, asiakassysteemin, intervention sekä sopimuksen käsitteet. Kuvion 1 muotoilulla on pyritty ilmentämään sitä tukevaa kehikkoa, jonka liikkeenjohdon konsultointiin liittyvät teoreettiset pääkäsitteet muodostavat konsultin ja asiakassysteemin välille rakentuvan psykologisen sopimuksen ympärille. Tutkimuksen teoreettista käsittelyä seuraa teemahaastatteluiden perusteella toteutettu teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa on tavoitteena psykologisen sopimuksen teorian sekä haastateltavien konsulttien näkökulmien sujuva vuoropuhelu. Tutkimus huipentuu lopulta teoriaosuuden sekä analyysin perusteella tehtyyn tulkintaan psykologisen sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä liikkeenjohdon konsultoinnissa. (Guest ym. 2010; Wellin 2007; Xxxxxx & Xxxxxxx 2008; Xxxxxxxx 1995; Xxxxxxxx 2000)
Teoreettinen Viitekehys. Suunnittelun palveluhankintaan käytettävän sopimuspohjan tarkastuslistan te- ossa on mietittävä sopimusta sekä palveluhankintaa kokonaisuudessaan. Työssä on hyödynnetty sopimusoikeuteen ja palveluhankintoihin liittyvää kir- jallisuutta. Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja palveluhankinnoissa (JYSE 2014) on myös käytetty apuna, vaikka ne eivät yksityisiin hankintoihin täysin pädekään. JYSE:stä saa kuitenkin hyvää ohjausta ja näkökulmaa pal- veluhankinnoille, ja sieltä voidaan omaksua toimintatapoja sekä ehtoja myös yksityisiin yrityksiinkin. Tämä on perusteltua siksikin, että XXXX:stä saa kuiten- kin hyvää ohjausta. Mikä on palvelusopimus, sekä mitä palvelun hankinnan prosessissa tulee huo- mioida? Luvussa 2.1 vastataan esimerkiksi näihin kysymyksiin. Luvussa käsi- tellään sopimuksia yleisesti ja työn edetessä keskitytään enemmän hankinta- sopimuksiin.
Teoreettinen Viitekehys. Tutkimus käsittelee kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja eli IFRS – standardeja. Tarkempi teema on Leasing eli vuokrasopimukset ja niiden tilinpäätöskäsittely. Tutkimus keskittyy IFRS 16 - vuokrasopimukset standardiuudistukseen ja sen kehitysprosessiin. Teoriaosuudessa on tarkoitus käsitellä yleisesti IFRS 16 – standardin kehitysvaiheita ja sen tuomia muutoksia vuokrasopimusten kirjanpitoon. Kuviossa 2 on kuvattuna tutkielman teoreettinen viitekehys.
Teoreettinen Viitekehys. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käy ilmi alla olevasta kuviosta 1. Teoreetti- nen viitekehys käsittelee nykyistä voimassaolevaa IAS 17- vuokrasopimusstandardia, sen teoriaa, vuokrasopimusten jaottelua: rahoitus- leasing- ja muihin vuokrasopimuksiin sekä standardin muutosprosessia. Teoria käsittelee yleisesti kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) sekä standardi- en säätämistä ja muutosprosessia. Nykyisen IAS 17- standardin teoriaosuuden jälkeen käsitellään aiheesta tehtyjä aikaisempia tutkimuksia sekä niiden keskei- simpiä tutkimustuloksia, jolloin saadaan tälle tutkimukselle ja sen onnistumiselle vertailukohtia. Teorian viimeisessä pääluvussa käsitellään 1.1.2019 voimaanas- tuva standardi IFRS 16 sekä tuodaan esille muuttuvan että nykyisen standardin eroja. Kuvio 1. Teoreettinen viitekehys. Vuokralle ottajan näkökulmasta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia leasingsopimus- ten taseaktivointien vaikutuksista on tehty jo 1960- luvulta lähtien, (Nelson 1963). Tutkimukset ovat käsitelleet tunnusluvuilla mitattuna taseaktivointien vai- kutuksia yritysten taloudelliseen asemaan. Tärkeimpiä tutkimuksia leasingsopi- musten taseaktivointien vaikutuksista ovat: Xxxxxx (1963), Xxxxxx (1985), Xx- xxxx, Xxxx & Xxxxxx (1991;1997), Xxxxxxx, Xxxxxxx & Xxxxxxxx (1998), Xxxxxx & Xxxxxxxx (2003), Xxxxxxx, Xxxxx & Xxxxxxxxxx (2008) sekä Branswijck, Longue- ville & Xxxxxxxx (2011). Tutkimuksista kävi ilmi, että leasingsopimusten taseakti- vointien vaikutukset näkyvät selkeästi yrityksien tunnusluvuissa ja vaikuttavat niihin. Tutkimuksissa tutkittiin eri maanosissa olevia yrityksiä ja tutkimukset oli- vat hyvin samankaltaisia, mutta tutkimustulokset eivät olleet täysin yhteneväisiä. Tutkimuksissa havaittiin toimialakohtaisia eroja kuten eri maanosissa olevien tilinpäätöstietojen eroavaisuuksia. Tutkimukselle on perusteltu tutkimusaukko, koska IASB eli International Accounting Standards Board on julkaissut standar- diuudistuksen IFRS 16 tammikuussa 2016. Tutkimus muodostuu tällöin stan- dardiuudistuksen pohjalle ja luo näkökulmaa yrityksille tulevasta muutoksesta ja mahdollisista vaikutuksista sekä aiempien tutkimusten eriävät tutkimustulokset jättävät tutkimusaukon tälle tutkimukselle. Tutkimus rajataan käsittelemään aihetta IASB:n ja kansainvälisten tilinpäätös- standardien näkökulmasta, vaikka IAS 17-vuokrasopimusstandardin muutoseh- dotus on IASB:n ja FASB:n yhteinen projekti. Tutkimus rajataan koskemaan vain tavallisia leasingvuokrasopimuksia, joiden osapuolina ovat ...
Teoreettinen Viitekehys 

Related to Teoreettinen Viitekehys

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty. 15.2. Sähkönsiirron ja sähkönjakelun maksujen korottamisessa noudatetaan lisäksi mitä sähkömarkkinalain 26 a §:ssä on säädetty. 15.3. Verkonhaltijalla on: • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkkopalveluun liittyvien pääomakustannusten tason, kuten korkokustannusten muutos, verkon kehittämiseen liittyvien investointitarpeiden muutos tai verkostoon sidotun pääoman poisto- tai takaisinmaksuajan muutos, joka ei johdu verkonhaltijasta; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen sopimusehtoja ja hintoja, jos syynä on verkonrakennus- tai ylläpitokustannusten muutokset, verkonhaltijan muille verkonhaltijoille suoritettavien maksujen muutokset, häviösähkön hankintakustannusten muutokset, muiden kuin verkoston rakentamiseen tai ylläpitoon mutta verkkopalveluun liittyvien työvoima- tai muiden toimintakustannusten muutokset, verkkopalvelun tarjoamiseksi tarpeellisten muiden palvelujen tuottamisen kustannusten muutokset tai verkkopalveluun kohdistuvien velvoitteiden muutokset; ja • oikeus muuttaa verkkosopimuksen hintoja siten, että hinnoittelu muutoksen jälkeenkin vastaa sähkömarkkinalain 24 § 2 momentin mukaisen kohtuullisen hinnoittelun vaatimuksia. Tämän kohdan perusteella verkkosopimusta ei voida muuttaa niin, että verkkosopimuksen sisältö siitä olennaisesti muuttuisi. 15.4. Verkonhaltijalla on oikeus muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja, jos muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen tai viranomaisen päätökseen, jota verkonhaltija ei ole voinut ottaa lukuun verkkosopimusta tehtäessä. 15.5. Verkonhaltija voi muuttaa hintoja ja muita sopimusehtoja myös sellaisen lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen päätöksen perusteella, joka on ollut sopimusta tehtäessä tiedossa, edellyttäen, ettei muutos olennaisesti muuta verkkosopimuksen hintoja tai muuta sisältöä. 15.6. Jos verkonhaltijan vastuualue muuttuu, verkonhaltijalla on oikeus muuttaa verkkopalvelujen hintoja tai muita sopimusehtoja yhtenäisen hinnoittelun toteuttamiseksi. Yksittäisten käyttäjien maksuihin merkittäviä muutoksia aiheuttavat hintamuutokset tulee toteuttaa Energiaviraston ennen uuden hinnoittelun käyttöönottoa hyväksymän siirtymäajan kuluessa. 15.7. Verkonhaltijalla on lisäksi oikeus muuttaa sopimusehtoja ja hintoja, jos muutokseen on erityistä syytä, • olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta; • vanhentuneiden sopimus- tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen takia tai • energian säästämiseksi tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. 15.8. Verkonhaltijalla on oikeus vaihtaa käyttäjän vanhentunut verkkopalvelutuote toiseen tuotehinnastossa olevaan käyttäjälle soveltuvaan verkkopalvelutuotteeseen kohtuullisen siirtymäajan puitteissa. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle tuotteen lakkautussuunnitelma, josta käy ilmi miten ja millä aikataululla vanhentunut tuote lakkautetaan. Suunnitelma on lähetettävä käyttäjälle kohtuullisessa ajassa ennen muutosta. 15.9. Verkonhaltijalla on oikeus sellaisiin vähäisiin sopimusehtojen muutoksiin, jotka eivät vaikuta sopimussuhteen keskeiseen sisältöön. 15.10. Verkonhaltijan on lähetettävä käyttäjälle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon, kuluttajien osalta kuukauden, kuluttua ilmoituksen lähettämisestä. Ilmoitus lähetetään käyttäjän laskutusosoitteeseen tai muuhun erikseen sovittuun osoitteeseen, ja se voi sisältyä esimerkiksi käyttäjälle tulevaan laskuun. 15.11. Jos muutoksen perusteena on lainsäädännön muuttuminen tai viranomaisen päätös, on verkonhaltijalla oikeus toteuttaa muutos siitä päivästä lukien kun muutos tai päätös tuli voimaan. Muutos voidaan toteuttaa myöhemminkin verkonhaltijan määräämänä ajankohtana, jollei kyseessä ole muutos käyttäjän eduksi. Verkonhaltijan on ilmoitettava näillä perusteilla tehtävistä muutoksista mahdollisimman pian.

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Kvv-laitteistoja koskevia erillismääräyksiä Mikäli asiakas yritystoiminnan tai muun syyn vuoksi vaatii keskeytymätöntä veden- saantia, viemäriveden johtamista tai toiminta asettaa erityisvaatimuksia veden laa- dulle, asiakas on velvollinen varautumaan laitoksen toiminnan häiriöistä aiheutuviin luvussa 7 mainittuihin katkoksiin tai veden laadun vaihteluihin kiinteistökohtaisilla va- rolaitteilla, varavesisäiliöillä tai muulla vedensaannin, viemäriveden johtamisen tai ve- den laadun turvaavalla kiinteistökohtaisella laitteella, Laitoksen vesijohtoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla yhteyttä muusta vesiläh- teestä vetensä saavaan vesilaitteistoon. Mikäli yksittäisen liitettävän kiinteistön korkeus tai korkeustaso poikkeavat merkittä- västi alueella yleisesti vallitsevista kiinteistöjen korkeuksista tai korkeustasoista, on liittyjä velvollinen varustamaan kiinteistönsä kiinteistökohtaisella vesijohtopaineen ko- rotukseen tai alennukseen tarkoitetulla laitteistolla. Kiinteistökohtaiset vesijohtopai- neen korottamiseen tai alentamiseen tarvittavat laitteet saa asentaa vain vesilaitok- sen erikseen antamalla luvalla. Jos liittyvän kiinteistön korkeustaso on sellainen, että viemärivesien johtaminen ylei- siin viemäreihin ilman pumppausta ei ole mahdollista, on liittyjä velvollinen varusta- maan kiinteistönsä pumppaamoilla viemärivesien johtamiseksi. Rakennuksen sisäpuolisella viemäröinnillä ei saa olla yhteyttä hulevesiviemäriin. Rakennuksessa tulee olla rakentamista koskevien viranomaismääräysten ja -ohjei- den mukainen tuuletusviemäri. Jätemyllyn saa asentaa vain laitoksen antamalla luvalla.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluorganisaation osalta noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Pal- velutyönantajat ry:n ja Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry:n välisen yh- teistoimintasopimuksen työsuojelua koskevia määräyksiä, ellei tästä työehtosopimuk- sesta muuta johdu. Työpaikalla tarkoitetaan yrityksen kutakin toimipaikkakuntaa (kaupunkia, kuntaa tai kaupunkien ja kuntien muodostamaa yhtenäistä talousaluetta), elleivät liitot toisin sovi. Liitot toteavat, että työsuojeluvaltuutetun vaalin käytännön järjestelyt työsuojelun valvontalain ja asetuksen mukaisesti ovat työntekijöiden asiana. Työnantajan velvolli- suutena on kuitenkin toimittaa luettelot vaalien järjestämisajankohtana työsuhteessa olevista työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuute- tun tehtävien hoitamiseksi. Näihin tehtäviin käytettävä aika määräytyy työsuojeluval- tuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärän perusteella. Lukumäärän lasketaan sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Työsuojeluvaltuutetulle kuukausittain maksettava korvaus määräytyy samoin perus- tein kuin työstä vapautusaika. Jos sama henkilö toimii luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna, määräytyy luottamustehtävistä maksettava korvaus enintään luottamusmiessopimuksessa määri- tellyn kokonaan vapautetun luottamusmiehen korvauksen mukaisesti. Työntekijämää- rä Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon käy- tettävä aika neliviikkoisjaksolla euroa / kk 1.4.2018 euroa / kk 1.4.2020 euroa / kk 1.4.2021 Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetulle tehtävien johdosta hänelle aiheutuvat pu- helinkulut selvityksen mukaan. Tehtävien hoitamisesta aiheutuneet matkakustannuk- set korvataan tämän työehtosopimuksen mukaan. Työsuojeluvaltuutetun velvollisuus on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työym- päristöön ja työyhteisön tilaan sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee kiinnittää myös edustamiensa työntekijöiden huomiota työympäristön ja työyhteisön tilaan liit- tyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin. Työpaikan työn ja työolojen perusteella työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa ja tekee esityksiä esimie- hille ja tarvittaessa muille työnantajan edustajille.

  • Liittyminen toiminta-alueen ulkopuolella Laitos voi tehdä sopimuksen vedentoimituksesta ja/tai viemäröinnistä, mikäli liittyjä sitoutuu kustantamaan ja ylläpitämään johdot laitoksen vesijohdosta tai viemäristä kiinteistölle saakka silloin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella. Tässä kohdassa sanottua sovelletaan myös liittymiseen laitoksen hulevesiviemäriin, kun kiinteistö sijaitsee toiminta-alueen ulkopuolella, tai sen jälkeen, kun kunta on päättänyt vesihuoltolain 17 a §:ssä tarkoitetusta alueesta, tämän alueen ulkopuolella.

  • Palkantarkistukset Kertaerä 2023 Kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan toukokuun 2023 palkan- maksun yhteydessä. (Kustannusvaikutus on laskettu koko elintarvikealalle ja se on 1,0 prosenttia). Kertaerä maksetaan vain niille työntekijöille, joiden yhdenjaksoinen työ- suhde on alkanut viimeistään 1.2.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä ja joille maksetaan palkkaa kyseisenä maksuajankohtana. Osa-aikaiselle työntekijälle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Kertaerää ei makseta, jos työntekijä on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksuajankohtaa. Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun mu- assa vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta tai keskituntiansiota laskettaessa. Yleiskorotus 2023 Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 3,5 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien. Yleiskorotus 2024 Työntekijöiden palkkoja korotetaan 1.4.2024 tai lähinnä sen jälkeen alka- van palkanmaksukauden alusta lukien 2,3 prosentin suuruisella yleiskoro- tuksella. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen mukaisella prosentilla yleis- korotuksen ajankohdasta lukien tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmak- sukauden alusta lukien.

  • Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja voi saada tilapäisen työn lomautuksen jo alettua. Lomauttamisen keskeyttämisen, mikäli lomautuksen on uutta ilmoitusta antamatta tarkoitus jatkua välittömästi työn tekemisen jälkeen, tulee perustua työnantajan ja työntekijän väliselle sopimukselle. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Samassa yhteydessä on syytä selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. Edellä esitetty koskee vain työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta eikä sillä ole otettu kantaa työttömyysturvaa koskevien lakien säännöksiin.