Monopolimallin arviointia Mallilausekkeet

Monopolimallin arviointia. Perusmuotoista monopolimallia on kritisoitu useista syistä, mikä on luonnollista – malli on hyvin yksinkertaistava ja antaa erittäin yksipuolisen kuvan työehtosopimustoiminnasta. En- simmäinen havaittu ongelma on, että jos on olemassa sektori, jolla työehtosopimusta ei so- velleta, tällä alalla toimivat työnantajat voisivat käyttää halvempaa työvoimaansa tuottaak- seen työehtosopimuksin säännellyllä alalla valmistettavia hyödykkeitä.297 Tällaista havain- toa ei empiirisissä tutkimuksissa ole havaittu. Tämän vasta-argumentin sopivuutta monopolimalliin, jossa yleissitovuus on voimassa, on hankala arvioida. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että vain pieni osa työntekijöistä on yleissi- tovuusjärjestelmässä työehtosopimusten soveltamisalan ulkopuolella. Toisekseen, vaikka jokin yritys tällä pienellä alalla siirtyisikin tuottamaan samaa hyödykettä kuin yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalalla oleva työnantaja, tulisi työnantajaan TSL 2 luvun 7 §:n mukaisen toimialaperiaatteen mukaan pääsääntöisesti sovellettavaksi sama työehtosopimus kuin alun perinkin yleissitovaan työehtosopimukseen sidottuun työnantajaan. Monopolimallin kritiikkiin kuuluu myös, että olettaessaan työntekijöillä olevan monopoli- aseman se ei selitä sitä, miksi työntekijöiden työtaistelutoimenpiteitä on olemassa.298 Tämän logiikan mukaan työntekijöiden voidessa yksipuolisesti määrittää palkan tason ei työnanta- jalla olisi mitään kannustinta vastustaa työntekijöiden vaatimuksia, kun vastustelun seu- rauksena saattaa olla lakko, joka puolestaan haittaa merkittävästi työnantajan toimintaa. Yleissitovuusjärjestelmää tarkasteltaessa tällä vasta-argumentilla ei ole merkitystä. Työn- antaja, jonka täytyy soveltaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, ei voi vastustaa palkkavaatimusta millään tavalla, ja "sopimuskumppanina" oleva pakottava työehtosopi- mus ei edes voi ryhtyä lakkoon. 295 Ibid. 296 Martins 2014, s. 23 297 Xxx-Xxxxxxx – Traynor 2009–2017, s. 105. 298 Ibid, s. 106. Yleissitovuuden vaikutuksia tarkastellessa monopolimallin keskeinen puute on, että se ei ota huomioon aika-aspektia; tarkastelu pohjautuu hyvin lyhyessä ajassa tapahtuvaan muu- tokseen eikä esimerkiksi työttömyyden kestoa voida monopolimallin puitteissa ottaa huo- mioon. Työttömyyden kestoa voidaan pitää erittäin huomionarvoisena seikkana tarkastelta- essa työehtosopimusten yleissitovuuden vaikutuksia kaikkien niiden ihmisten ansioihin, joi- den ansiotaso ennen työehtosopimuksen yleissitovaksi julistamista on ollut...

Related to Monopolimallin arviointia

  • Jatkuvan neuvottelun periaate Osapuolet neuvottelevat jatkuvan neuvottelun periaatteen mukaisesti säännöllisesti esille tulevista työehtosopimuksen muutostarpeista sopimuskauden aikana.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuksen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Tällöin lomautusilmoituksen merkitys poistuu ja myöhemmin toimeenpantavien lomautusten on perustuttava uusiin lomautusilmoituksiin.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Vakuutuksen voimassaolo Vakuutussopimus syntyy, kun vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouksen jollain seuraavista tavoista: a) vakuutuksenottaja on valinnut AIG:n laskuttajaksi verkkopankissa b) vakuutuksenottaja on tehnyt suoramaksusopimuksen AIG:n lähettämästä vakuutusmaksusta pankissa tai c) vakuutuksenottaja on hyväksynyt AIG:n vakuutustarjouk- sen muulla AIG:n kanssa sovitulla tavalla. Vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai AIG irti- sano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös muista jäljempänä mainituista syistä. Vakuutusturva ja vakuutussopimus päättyvät siitä hetkestä lukien, kun vakuutettu ei enää asu vakinaisesti Suomessa.

  • Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaikki osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimus on voimassa 31.12.2018 asti. Sopijapuolet sitoutuvat aloittamaan uuden yhteistyösopimuksen neuvottelut vähintään 12 kuu- kautta ennen sopimuskauden päättymistä siten, että sopimus tulee voimaan 1.1.2019.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Vakuutustapahtuman aiheuttaminen (28 §, 30 § ja 34 §)

  • Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yri- tyksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkka- rakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantar- kistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 15.1.2021 mennessä, ellei käsittely- ajan jatkamisesta sovita.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.