Common use of Määräytymisen perusteet Clause in Contracts

Määräytymisen perusteet. Palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus: • Onko hoitotyö erityisen vaativaa ja sitovaa? • Vaatiiko hoito yhtämittaista huolenpitoa, avustamista ja silmälläpitoa? • Edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta? • Vaatiiko huolenpito yöllisiä hoitotoimenpiteitä? • Mitä hoidettavan vaikeavammaisuus tai sairaus (liikuntavamma, aistivamma, vaikea psyyken vamma, epilepsia) edellyttävät perhehoitajalta? • Miten lapsen haastava käyttäytyminen ja lastensuojelun ei-diagnosoidut, mutta vaa- tivat hoidon tarpeet vaikuttavat hoitoisuuteen ja perhehoidon sisältöön? • Vaatiiko hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, minkä vuoksi ei voi käydä kodin ul- kopuolella töissä? • Kuinka laajoja ovat lapsen asioissa toimivat yhteistyöverkostot ja kuinka vaativaa on niiden ylläpito? Hoidon vaativuus ja sitovuus eivät aina ole todettavissa ja arvioitavissa perhehoidon alka- essa ja toimeksiantosopimusta tehtäessä. Siksi on tärkeä sopia, milloin hoidon vaativuutta ja sitovuutta sekä sopimusta tarkistetaan ensimmäisen kerran (esim. 2-3 kk kuluttua). Palkkiota alentavana seikkana ei voi pitää esim. lapsen päiväkodissa tai koulussa olemis- ta, koska perhehoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu sijoitetusta. Perhehoitoon sijoittavilla lapsilla on erilaisia traumaattisia kokemuksia ja lapsi saattaa tar- vita sijoituksen alkuvaiheessa ja myös sijoituksen aikana erityistä tukea ja hoitoa. Tarpeita vastaava perhehoito on lapselle ja nuorelle laitoshoitoon verrattuna usein parempi sijoitus- vaihtoehto. Lapsen tilanne voi myös edellyttää perhehoitajan jäämistä pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Perhehoidon toimintaedellytysten parantamisen ja asianmukaisten, tarpeen mukaan korotettujen hoitopalkkioiden kautta voidaan näihin haasteisiin vastata. Tässä toimintaohjeessa hoitopalkkiot ovat hoidon vaativuuden perusteella jaettu neljään luokkaan: vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio, perus-, korotettu ja erityishoitopalkkio. Palkkioiden määrät löytyvät myös liitteestä toimintaohjeen lopussa. Hoitopalkkio voidaan sopia maksettavaksi säädetyn vähimmäismäärän 816,21 eu- roa/kk/lapsi mukaisesti silloin, kun perhehoitoon sijoitettu ja/tai jälkihuollossa on • 18-24-vuotias nuori • alle 18-vuotias nuori, joka asuu opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio maksetaan opiskelukuukausilta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu sijaisperheessä, maksetaan perushoitopalkkio. • alle 18-vuotias nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikon- loppuisin sijaisperheessä. Lyhytaikaisesta perhehoidosta (avohuollon sijoitukset) korvataan 51 euroa/päivä/lapsi Tuki/lomitusperheelle korvataan 51 euroa/päivä/lapsi. Päivystysperheelle korvataan 62 euroa/päivä/lapsi. Perhe perheessä -sijoituksista korvataan 62 euroa/päivä/henkilö. Sijaisperheessä asuvan alle 18–vuotiaan lapsen / nuoren hoidosta maksetaan perhehoita- jalle perushoitopalkkio 1330 euroa/kk/lapsi, mikäli perusteita palkkion korotukseen ei ole. Kodin ulkopuolella täysi- tai osa-aikaisesti ansiotyössä olevalle perhehoitajalle maksetaan perushoitopalkkio. Perushoitopalkkiota korotetaan, kun hoivan ja huolenpidon tarve poikkeaa lapsen normaa- lista kehitysiästä ja lapsi vaatii hoitoa enemmän kuin sijaishuollossa oleva lapsi keskimää- rin. Korotettua hoitopalkkiota 1995 euroa/kk/lapsi käytetään kun • lapsen iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi kokoaikaisen valvonnan ja perhe- hoitajan jatkuvan läsnäolon tarve on normaalia suurempi o lapsen tarvitsema ylimäärinen ja yhtämittainen hoito on erityisen sitovaa (esim. lapsella on jatkuvasti ja määrällisesti paljon hoito- tai kuntoutuskontak- teja tai –käyntejä tai hän vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa esim. yöaikaan terveys- ja turvallisuussyistä) • perhehoitajan edellytetään jäävän asiakassuunnitelman mukaisesti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen vaikeahoitoiseksi asian- tuntijalausuntoja ja perhehoidossa saatua tietoa hyödyntäen. Vuoden määräajan jälkeen korotetun hoitopalkkion maksua voidaan jatkaa edelleen vuosi kerrallaan työntekijöiden arvioiden pohjalta. Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle. Kunta maksaa perhehoitajalle lapsen hoitoisuuden pe- rusteella korotettua hoitopalkkiota tai vaihtoehtoisesti vammaistukea vastaavan summan perushoitopalkkion lisäksi.

Määräytymisen perusteet. Palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus: • Onko hoitotyö erityisen vaativaa ja sitovaa? • Vaatiiko hoito yhtämittaista huolenpitoa, avustamista ja silmälläpitoa? • Edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta? • Vaatiiko huolenpito yöllisiä hoitotoimenpiteitä? • Mitä hoidettavan vaikeavammaisuus tai sairaus (liikuntavamma, aistivamma, vaikea psyyken vamma, epilepsia) edellyttävät perhehoitajalta? • Miten lapsen haastava käyttäytyminen ja lastensuojelun ei-diagnosoidut, mutta vaa- tivat hoidon tarpeet vaikuttavat hoitoisuuteen ja perhehoidon sisältöön? • Vaatiiko hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, minkä vuoksi ei voi käydä kodin ul- kopuolella töissä? • Kuinka laajoja ovat lapsen asioissa toimivat yhteistyöverkostot ja kuinka vaativaa on niiden ylläpito? Hoidon vaativuus ja sitovuus eivät aina ole todettavissa ja arvioitavissa perhehoidon alka- essa ja toimeksiantosopimusta tehtäessä. Siksi on tärkeä sopia, milloin hoidon vaativuutta ja sitovuutta sekä sopimusta tarkistetaan ensimmäisen kerran (esim. 2-3 kk kuluttua). Palkkiota alentavana seikkana ei voi pitää esim. lapsen päiväkodissa tai koulussa olemis- ta, koska perhehoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu sijoitetusta. Perhehoitoon sijoittavilla lapsilla on erilaisia traumaattisia kokemuksia ja lapsi saattaa tar- vita sijoituksen alkuvaiheessa ja myös sijoituksen aikana eri vaiheissa erityistä tukea ja hoitoa. Tarpeita vastaava perhehoito on lapselle ja nuorelle laitoshoitoon verrattuna usein parempi sijoitus- vaihtoehto. Lapsen tilanne voi myös edellyttää perhehoitajan perhe- hoitajan jäämistä pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Perhehoidon toimintaedellytysten parantamisen ja asianmukaisten, tarpeen mukaan korotettujen hoitopalkkioiden hoito- palkkioiden kautta voidaan näihin haasteisiin vastata. Tässä toimintaohjeessa hoitopalkkiot ovat hoidon vaativuuden perusteella hoitopalkkioiden määrät on jaettu neljään luokkaan: vähimmäismäärää pienempi vähimmäis- määrän mukainen hoitopalkkio, perus-, korotettu ja erityishoitopalkkio. Palkkioiden määrät löytyvät myös liitteestä toimintaohjeen lopussalopusta. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2021 lukien 826,90 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Hoitopalkkio voidaan sopia maksettavaksi säädetyn vähimmäismäärän 816,21 eu- roa/kk/lapsi mukaisesti silloin, kun perhehoitoon sijoitettu ja/tai jälkihuollossa on • 18-24-vuotias nuori • alle 18-vuotias nuori, joka asuu opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijaisperheessä. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio maksetaan opiskelukuukausilta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu sijaisperheessä, maksetaan perushoitopalkkio. • alle 18-vuotias nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikon- loppuisin sijaisperheessä. Lyhytaikaisesta perhehoidosta (avohuollon sijoitukset) korvataan 51 euroa/päivä/lapsi Tuki/lomitusperheelle korvataan 51 euroa/päivä/lapsi. Päivystysperheelle korvataan 62 euroa/päivä/lapsi. Perhe perheessä -sijoituksista korvataan 62 euroa/päivä/henkilö. Sijaisperheessä asuvan alle 18–vuotiaan lapsen / nuoren hoidosta maksetaan perhehoita- jalle perushoitopalkkio 1330 euroa/kk/lapsi, mikäli perusteita palkkion korotukseen ei ole. Kodin ulkopuolella täysi- tai osa-aikaisesti ansiotyössä olevalle perhehoitajalle maksetaan perushoitopalkkio. Perushoitopalkkiota korotetaan, kun hoivan ja huolenpidon tarve poikkeaa lapsen normaa- lista kehitysiästä ja lapsi vaatii hoitoa enemmän kuin sijaishuollossa oleva lapsi keskimää- rin. Korotettua hoitopalkkiota 1995 euroa/kk/lapsi käytetään kun • lapsen iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi kokoaikaisen valvonnan ja perhe- hoitajan jatkuvan läsnäolon tarve on normaalia suurempi o lapsen tarvitsema ylimäärinen ja yhtämittainen hoito on erityisen sitovaa (esim. lapsella on jatkuvasti ja määrällisesti paljon hoito- tai kuntoutuskontak- teja tai –käyntejä tai hän vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa esim. yöaikaan terveys- ja turvallisuussyistä) • perhehoitajan edellytetään jäävän asiakassuunnitelman mukaisesti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät arvioivat lapsen vaikeahoitoiseksi asian- tuntijalausuntoja ja perhehoidossa saatua tietoa hyödyntäen. Vuoden määräajan jälkeen korotetun hoitopalkkion maksua voidaan jatkaa edelleen vuosi kerrallaan työntekijöiden arvioiden pohjalta. Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle. Kunta maksaa perhehoitajalle lapsen hoitoisuuden pe- rusteella korotettua hoitopalkkiota tai vaihtoehtoisesti vammaistukea vastaavan summan perushoitopalkkion lisäksi.

Määräytymisen perusteet. Palkkiosta neuvoteltaessa on aina määriteltävä perhehoidon sisällöllinen vaativuus: • Onko hoitotyö erityisen vaativaa ja sitovaa? • Vaatiiko hoito yhtämittaista huolenpitoa, avustamista ja silmälläpitoa? • Edellyttääkö työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai ammattikoulutusta? • Vaatiiko huolenpito yöllisiä hoitotoimenpiteitä? • Mitä hoidettavan vaikeavammaisuus tai sairaus (liikuntavamma, aistivamma, vaikea psyyken vamma, epilepsia) edellyttävät perhehoitajalta? • Miten lapsen haastava käyttäytyminen ja lastensuojelun ei-diagnosoidut, mutta vaa- tivat hoidon tarpeet vaikuttavat hoitoisuuteen ja perhehoidon sisältöön? • Vaatiiko hoitotyö perhehoitajan kotona olemista, minkä vuoksi ei voi käydä kodin ul- kopuolella töissä? • Kuinka laajoja ovat lapsen asioissa toimivat yhteistyöverkostot ja kuinka vaativaa on niiden ylläpito? Hoidon vaativuus ja sitovuus eivät aina ole todettavissa ja arvioitavissa perhehoidon alka- essa ja toimeksiantosopimusta tehtäessä. Siksi on tärkeä sopia, milloin hoidon vaativuutta ja sitovuutta sekä sopimusta tarkistetaan ensimmäisen kerran (esim. 2-3 kk kuluttua). Palkkiota alentavana seikkana ei voi pitää esim. lapsen päiväkodissa tai koulussa olemis- ta, koska perhehoitajalla on ympärivuorokautinen vastuu sijoitetusta. Perhehoitoon sijoittavilla lapsilla on erilaisia traumaattisia kokemuksia ja lapsi saattaa tar- vita sijoituksen alkuvaiheessa ja myös sijoituksen aikana erityistä tukea ja hoitoa. Tarpeita vastaava perhehoito on lapselle ja nuorelle laitoshoitoon verrattuna usein parempi sijoitus- vaihtoehto. Lapsen tilanne voi myös edellyttää perhehoitajan jäämistä pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. Perhehoidon toimintaedellytysten parantamisen ja asianmukaisten, tarpeen mukaan korotettujen hoitopalkkioiden kautta voidaan näihin haasteisiin vastata. Tässä toimintaohjeessa hoitopalkkiot ovat hoidon vaativuuden perusteella jaettu neljään luokkaan: vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio, perus-, korotettu ja erityishoitopalkkio. Palkkioiden määrät löytyvät myös liitteestä toimintaohjeen lopussa. Hoitopalkkio voidaan sopia maksettavaksi säädetyn vähimmäismäärän 816,21 799,84 eu- roa/kk/lapsi mukaisesti silloin, silloin kun perhehoitoon sijoitettu ja/tai ja jälkihuollossa on oleva • 18-24-vuotias xxxxxxxxxx nuori • alle 18-vuotias nuori, joka asuu opiskelija-asuntolassa tai opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin viikonlop- puisin sijaisperheessä. Vähimmäismäärän mukainen hoitopalkkio maksetaan opiskelukuukausilta opis- kelukuukausilta eli syyskuu-toukokuu. Kesälomakuukausilta, jolloin nuori asuu sijaisperheessäsi- jaisperheessä, maksetaan perushoitopalkkio. • alle yli 18-vuotias nuori asuu viikot opiskelupaikkakunnalla ja käy viikonloppuisin sijais- perheessä • yli 18-vuotias nuori on yli 2 kk sairaalahoidossa, maksetaan hoitopalkkion vähim- mäismäärä 3. sairaalassaolokuukaudesta eteenpäin. • nuori on varusmies- tai siviilipalvelusta suorittamassa ja käy viikon- loppuisin sijaisperheessä. Lyhytaikaisesta perhehoidosta (avohuollon sijoitukset) korvataan 51 euroa/päivä/lapsi Tuki/lomitusperheelle korvataan 51 euroa/päivä/lapsi. Päivystysperheelle korvataan 62 euroa/päivä/lapsi. Perhe perheessä -sijoituksista korvataan 62 euroa/päivä/henkilöviikonloppuisin sijais- perheessä. Sijaisperheessä asuvan alle 1821–vuotiaan lapsen / nuoren hoidosta maksetaan perhehoita- jalle perushoitopalkkio 1330 1303 euroa/kk/lapsi, mikäli perusteita palkkion korotukseen ei ole. Kodin ulkopuolella täysi- tai osa-aikaisesti ansiotyössä olevalle perhehoitajalle maksetaan perushoitopalkkio• 50 euroa/päivä/lapsi Päivystys/vastaanottoperheelle korvataan 60 euroa/päivä/lapsi. Perushoitopalkkiota korotetaanTuki/lomitusperheelle korvataan 50 euroa/päivä/lapsi. Perhe perheessä sijoituksista korvataan 60 euroa/päivä/henkilö. Hoitopalkkiota korotetaan perushoitopalkkiosta 50 %, kun hoivan ja huolenpidon tarve poikkeaa lapsen normaa- lista normaalista kehitysiästä ja lapsi vaatii hoitoa enemmän kuin sijaishuollossa sijaishuol- lossa oleva lapsi keskimää- rinkeskimäärin. Korotettua hoitopalkkiota 1995 1955 euroa/kk/lapsi käytetään kun • lapsella on mielenterveyden, kehityksen tai käyttäytymisen häiriö • lapsen iän, sairauden tai vammaisuuden vuoksi kokoaikaisen valvonnan ja perhe- hoitajan jatkuvan läsnäolon tarve on sairauden, hoidon tai lääkityksen vuoksi normaalia suurempi o • lapsen tarvitsema ylimäärinen ylimääräinen ja yhtämittainen hoito on erityisen sitovaa hoito, opastus ja avustaminen päi- vittäisissä toiminnoissa (esim. syöminen, pukeminen, koulunkäynti, vapaa-aika) vie päivittäin paljon aikaa, lasta ei voi jättää yksin • lapsella on jatkuvasti säännölliset ja määrällisesti paljon hoito- tai kuntoutuskontak- teja tai –käyntejä tai hän vaatii jatkuvaa valvontaa tai hoitoa pitkään jatkuvat kuntoutustoimenpiteet, jotka edellyttävät esim. yöaikaan terveys- viikoittaisia hoito- ja turvallisuussyistä) terapiakäyntejä, ylimääräisiä kuljetuksia, kotihoito- ohjelman toteuttamista • kiintymykseen liittyvät pulmat vaikuttavat lapsen hoitoisuuteen • lapsi on kokenut väkivallan tai kaltoinkohtelun aiheuttamia traumoja, jotka vaikutta- vat lapsen kehitykseen ja hoitoisuuteen • lapsi saa Kelan vammaistukea. • lapsen lähiverkoston kanssa tehtävä yhteistyö arvioidaan haasteelliseksi • perhehoitajan edellytetään jäävän asiakassuunnitelman mukaisesti pois ansiotyöstä mahdollistaakseen lapsen hoidon kotona. kotona Hoitopalkkiota voidaan korottaa yhteisestä sopimuksesta enintään vuoden määräajaksi, kun lapsen tilanteen tuntevat sosiaalityöntekijät arvioivat sosiaalityöntekijät, asiantuntijat tai asiantuntijaryhmät arvioi- vat lapsen vaikeahoitoiseksi asian- tuntijalausuntoja ja perhehoidossa saatua tietoa hyödyntäenvaikeahoitoiseksi. Vuoden määräajan jälkeen korotetun hoitopalkkion maksua voidaan jatkaa edelleen vuosi kerrallaan työntekijöiden arvioiden pohjalta. Korotettu hoito- palkkio on sidoksissa lapsen hoidon vaativuuteen ja sitovuuteen, ei lapsen ikään. Mikäli lapsi saa Kelan vammaistukea, peritään vammaistuki kunnalle, joka kerryttää sum- masta itsenäistymisvaroja lapselle. Kunta maksaa perhehoitajalle lapsen hoitoisuuden pe- rusteella korotettua hoitopalkkiota tai vaihtoehtoisesti vammaistukea vastaavan summan perushoitopalkkion lisäksi.