Common use of Oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään Clause in Contracts

Oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Jo antiikin kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa ajateltiin itseään koskevien päätösten ja poliittisen osallistumisen kuuluvan vapaan miehen kansalaisuuteen. Maailma on näistä ajoista onneksi muuttunut ja tänä päivänä myös vammaisen naisen ja vammaisen miehen kansalais- oikeuteen kuuluu tuo vapausoikeudeksi luonnehdittu oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Toisaalta poliittista toimintaa harjoitetaan yleensä jonkun ryhmän välityk- sellä. YK:n vammaissopimuksen artikla 29 vammaisen henkilön oikeudesta poliittiseen ja julkiseen elämään sääntelee sisällöllisesti tämän oikeuden käyttämistä koskevien esteiden purkamista. Ihmisoikeusloukkaus kohdistuu aina ensisijaisesti yksi- löön, kuten vammaiseen henkilöön. Vammaiseen henki- löön kohdistuva ihmisoikeusloukkaus loukkaa myös hänen edustamaansa ryhmää. Vammainen henkilö voi joutua vammansa johdosta syrjinnän kohteeksi juuri tuohon kansanryhmään kohdistuvien pelkojen, hämmennyksen, ennakkoluulojen tai aggression vuoksi. Ennakkoluulojen ehkäisemiseksi vammaisuudesta on tärkeä puhua poliittisella tasolla sekä osallistaa vammai- set henkilöt mukaan poliittiseen ja julkiseen elämään. YK:n vammaissopimuksessa valtiolle asetetaan yleinen- velvoite, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua po- liittiseen toimintaan ja julkiseen elämään. Tämä tarkoit- taa sitä, että lainsäädännön ja politiikan laatimisessa- sekä toimeenpanossa neuvotellaan vammaisten henki- löiden sekä heitä edustavien järjestöjen kanssa kaikissa heitä koskevissa asioissa. Pelkkä vammaisjärjestönkuule- minen jossakin poliittisen prosessin loppuvaiheessa,kun päätökset on jo käytännössä tehty ei vielä riitä täyttä- mään YK:n vammaissopimuksen asettamia määräyksiä. YK:n vammaissopimuksessa ihmisoikeuksien ryhmäkoh- taisuus merkitsee siis sosiaalista tilausta vammaisjärjes- töjen oman profiilin nostolle, kun neuvotellaan vam- maiskysymyksistä poliittisessa päätöksenteossa niinkan- sallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Kyse on siten- vammaisjärjestöjen tarjoaman asiantuntijuuden hyödyn- tämisestä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tehnyt usei- ta linjaratkaisuja siitä, ettei pyörätuolia käyttävä henkilö ole päässyt osallistumaan poliittisten yhdistysten tilai- suuksiin, koska niitä on järjestetty esteellisissä tiloissa.

Oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Jo antiikin kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa ajateltiin itseään koskevien päätösten ja poliittisen osallistumisen kuuluvan vapaan miehen kansalaisuuteen. Maailma on näistä ajoista onneksi muuttunut ja tänä päivänä myös vammaisen naisen ja vammaisen miehen kansalais- oikeuteen kuuluu tuo vapausoikeudeksi luonnehdittu oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Toisaalta poliittista toimintaa harjoitetaan yleensä jonkun ryhmän välityk- sellä. YK:n vammaissopimuksen artikla 29 vammaisen henkilön oikeudesta poliittiseen ja julkiseen elämään sääntelee sisällöllisesti tämän oikeuden käyttämistä koskevien esteiden purkamista. Ihmisoikeusloukkaus kohdistuu aina ensisijaisesti yksi- löön, kuten vammaiseen henkilöön. Vammaiseen henki- löön kohdistuva ihmisoikeusloukkaus loukkaa myös hänen edustamaansa ryhmää. Vammainen henkilö voi joutua vammansa johdosta syrjinnän kohteeksi juuri tuohon kansanryhmään kohdistuvien pelkojen, hämmennyksen, ennakkoluulojen tai aggression vuoksi. Ennakkoluulojen ehkäisemiseksi vammaisuudesta on tärkeä puhua poliittisella tasolla sekä osallistaa vammai- set henkilöt mukaan poliittiseen ja julkiseen elämään. YK:n vammaissopimuksessa valtiolle asetetaan yleinen- velvoite, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua po- liittiseen toimintaan ja julkiseen elämään. Tämä tarkoit- taa sitä, että lainsäädännön ja politiikan laatimisessa- sekä toimeenpanossa neuvotellaan vammaisten henki- löiden sekä heitä edustavien järjestöjen kanssa kaikissa heitä koskevissa asioissa. Pelkkä vammaisjärjestönkuule- minen jossakin poliittisen prosessin loppuvaiheessa,kun päätökset on jo käytännössä tehty ei vielä riitä täyttä- mään YK:n vammaissopimuksen asettamia määräyksiä. YK:n vammaissopimuksessa ihmisoikeuksien ryhmäkoh- taisuus merkitsee siis sosiaalista tilausta vammaisjärjes- töjen oman profiilin nostolle, kun neuvotellaan vam- maiskysymyksistä poliittisessa päätöksenteossa niinkan- sallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Kyse on siten- vammaisjärjestöjen tarjoaman asiantuntijuuden hyödyn- tämisestä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tehnyt usei- ta linjaratkaisuja siitä, ettei pyörätuolia käyttävä henkilö ole päässyt osallistumaan poliittisten yhdistysten tilai- suuksiin, koska niitä on järjestetty esteellisissä tiloissa.

Oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Jo antiikin kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa ajateltiin itseään koskevien päätösten ja poliittisen osallistumisen kuuluvan vapaan miehen kansalaisuuteen. Maailma on näistä ajoista onneksi muuttunut ja tänä päivänä myös vammaisen naisen ja vammaisen miehen kansalais- oikeuteen kuuluu tuo vapausoikeudeksi luonnehdittu oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Toisaalta poliittista toimintaa harjoitetaan yleensä jonkun ryhmän välityk- sellä. YK:n vammaissopimuksen artikla 29 vammaisen henkilön oikeudesta poliittiseen ja julkiseen elämään sääntelee sisällöllisesti tämän oikeuden käyttämistä koskevien esteiden purkamista. Ihmisoikeusloukkaus kohdistuu aina ensisijaisesti yksi- löön, kuten vammaiseen henkilöön. Vammaiseen henki- löön kohdistuva ihmisoikeusloukkaus loukkaa myös hänen edustamaansa ryhmää. Vammainen henkilö voi joutua vammansa johdosta syrjinnän kohteeksi juuri tuohon kansanryhmään kohdistuvien pelkojen, hämmennyksen, ennakkoluulojen tai aggression vuoksi. Ennakkoluulojen ehkäisemiseksi vammaisuudesta on tärkeä puhua poliittisella tasolla sekä osallistaa vammai- set henkilöt mukaan poliittiseen ja julkiseen elämään. YK:n vammaissopimuksessa valtiolle asetetaan yleinen- velvoite, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua po- liittiseen toimintaan ja julkiseen elämään. Tämä tarkoit- taa sitä, että lainsäädännön ja politiikan laatimisessa- sekä toimeenpanossa neuvotellaan vammaisten henki- löiden sekä heitä edustavien järjestöjen kanssa kaikissa heitä koskevissa asioissa. Pelkkä vammaisjärjestönkuule- minen jossakin poliittisen prosessin loppuvaiheessa,kun päätökset on jo käytännössä tehty ei vielä riitä täyttä- mään YK:n vammaissopimuksen asettamia määräyksiä. YK:n vammaissopimuksessa ihmisoikeuksien ryhmäkoh- taisuus merkitsee siis sosiaalista tilausta vammaisjärjes- töjen oman profiilin nostolle, kun neuvotellaan vam- maiskysymyksistä poliittisessa päätöksenteossa niinkan- sallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Kyse on siten- vammaisjärjestöjen tarjoaman asiantuntijuuden hyödyn- tämisestä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tehnyt usei- ta linjaratkaisuja siitä, ettei pyörätuolia käyttävä henkilö ole päässyt osallistumaan poliittisten yhdistysten tilai- suuksiin, koska niitä on järjestetty esteellisissä tiloissa.

Oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään. Jo antiikin kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa ajateltiin itseään koskevien päätösten ja poliittisen osallistumisen osallistumi- sen kuuluvan vapaan miehen kansalaisuuteen. Maailma Maail- ma on näistä ajoista onneksi muuttunut ja tänä päivänä päivä- nä myös vammaisen naisen ja vammaisen miehen kansalais- oikeuteen kan- salaisoikeuteen kuuluu tuo vapausoikeudeksi luonnehdittu luonneh- dittu oikeus osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Toisaalta poliittista toimintaa harjoitetaan yleensä jonkun ryhmän välityk- sellä. YK:n vammaissopimuksen artikla 29 vammaisen henkilön oikeudesta poliittiseen ja julkiseen elämään sääntelee sisällöllisesti tämän oikeuden käyttämistä koskevien esteiden purkamista. Ihmisoikeusloukkaus kohdistuu aina ensisijaisesti yksi- löön, kuten vammaiseen henkilöön. Vammaiseen henki- löön hen- kilöön kohdistuva ihmisoikeusloukkaus loukkaa myös hänen edustamaansa ryhmää. Vammainen henkilö voi joutua vammansa johdosta syrjinnän kohteeksi juuri tuohon kansanryhmään kohdistuvien pelkojen, hämmennyksenhäm- mennyksen, ennakkoluulojen tai aggression vuoksi. Ennakkoluulojen ehkäisemiseksi vammaisuudesta on tärkeä puhua poliittisella tasolla sekä osallistaa vammai- set vam- maiset henkilöt mukaan poliittiseen ja julkiseen elämäänelä- mään. YK:n vammaissopimuksessa valtiolle asetetaan yleinen- yleinen velvoite, jotta vammaiset henkilöt voivat osallistua po- liittiseen toimintaan ja julkiseen elämään. Tämä tarkoit- taa tar- koittaa sitä, että lainsäädännön ja politiikan laatimisessa- laatimi- sessa sekä toimeenpanossa neuvotellaan vammaisten henki- löiden henkilöiden sekä heitä edustavien järjestöjen kanssa kaikissa heitä koskevissa asioissa. Pelkkä vammaisjärjestönkuule- minen vammaisjärjes- tön kuuleminen jossakin poliittisen prosessin loppuvaiheessa,loppuvai- heessa, kun päätökset on jo käytännössä tehty ei vielä riitä täyttä- mään täyttämään YK:n vammaissopimuksen asettamia määräyksiä. YK:n vammaissopimuksessa ihmisoikeuksien ryhmäkoh- taisuus ryhmä- kohtaisuus merkitsee siis sosiaalista tilausta vammaisjärjes- töjen vammais- järjestöjen oman profiilin nostolle, kun neuvotellaan vam- maiskysymyksistä vammaiskysymyksistä poliittisessa päätöksenteossa niinkan- sallisella niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasolla. Kyse on siten- si- ten vammaisjärjestöjen tarjoaman asiantuntijuuden hyödyn- tämisestähyödyntämisestä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tehnyt usei- ta linjaratkaisuja siitä, ettei pyörätuolia käyttävä henkilö ole päässyt osallistumaan poliittisten yhdistysten tilai- suuksiin, koska niitä on järjestetty esteellisissä tiloissa.heitä äänestyksessä;