Omistusoikeus avioliitossa Mallilausekkeet

Omistusoikeus avioliitossa. Vuonna 1930 voimaan tulleessa avioliittolaissa olevat periaatteet, jotka nyky- ään kuulostavat itsestään selviltä, ovat aikanaan olleet vallankumouksellisia. Avioliittolain säätämiseen saakka oli olemassa miesten edusmiehisyys. Edusmiehisyyden aikaan naisen asema määrittyi miehen kautta, eikä naisella ollut oikeutta päättää itse osallistumisestaan ansiotyöhön tai yhteiskunnalli- seen ja muuhun toimintaan perheen ulkopuolella. (Xxxxxx & Xxxxxx 2010, 75.) Edusmiehisyyden alaisuudessa miehellä oli myös oikeus vaimonsa palkkatu- loihin ja xxxxx xxxxxxxxx ollut, myös omaisuuteen (Tuomaala 2014). Nykyisen avioliittolain mukaan avioliitto rakentuu puolisoiden yhdenvertaisuuden ja itse- näisyyden periaatteelle (Aarnio & Xxxxxx 2010, 74). Aviopuolisoiden varallisuusoikeudellinen asema perustuu omaisuuden erilli- syysperiaatteelle. Se omaisuus, joka puolisolla on avioliittoon mentäessä ja minkä hän avioliiton aikana saa, kuuluu hänelle. Myös velat ovat erillisiä (poik- keuksena on elatusvelka, josta vastataan yhteisvastuullisesti). Tämä periaate ei kuitenkaan toteudu täysin nimensä mukaisesti. Avioliittolaki pitää sisällään säännöksiä, joiden kautta aviopuolison ja naimattoman henkilön omistusase- maa ei voida verrata keskenään. (Kangas 2002, 14.) Vain se omaisuus, joka on puolisoiden yhdessä hankkimaa, on yhteistä. Puolisoilla on oikeus erityi- seen avioliitto-oikeudelliseen sopimukseen, avioehtoon. Avioehtosopimuksen avulla voivat aviopuolisot yhdessä sopia asioista toisin. (Norri 2010, 23–25.) Yleisen periaatteen mukaan omaisuuden omistava puoliso saa myydä, lahjoit- taa, pantata tai vuokrata omaa omaisuuttaan ilman toisen puolison lupaa. Kiin- teistön tai huoneiston, jota käytetään perheen varsinaisena kotina, tai laissa erikseen määritellyn irtaimen omaisuuden käyttöön vaikuttaviin oikeustoimiin täytyy kuitenkin pyytää toisen puolison lupa. (Ossa 2006, 28.) Puoliso ei saa myöskään käyttää avio-oikeuden alaista omaisuutta parantaakseen muuta omaisuuttaan eikä lahjoittaa avioliiton ulkopuoliselle omaisuuttaan täysin sito- vin vaikutuksin. Puolisoiden tulee myös huolehtia taloudellisesti ja huolellisesti avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan. (Kangas 2002, 14.)

Related to Omistusoikeus avioliitossa

  • Omistusoikeus Tuloksen omistaa sen aikaansaanut osapuoli. Jos tulos aikaansaadaan yhdessä, osapuolten tu- lee sopia keskenään tuloksen omistuksesta, käyttöoikeudesta sekä tuloksen hyödyntämisestä näiden rahoitusehtojen mukaisesti. Omistajalla on oikeus päättää tuloksen suojaamisesta ja luovuttamisesta. Rahoituksen saajan on huolehdittava, että sen työntekijöiden projektissa aikaansaamien tulos- ten omistusoikeudet siirtyvät sille lain mukaisesti tai erillisillä siirtosopimuksilla. Yksittäistapauk- sissa liittyen kansainväliseen tutkijaliikkuvuuteen rahoituksen saaja voi, ennen tutkijaliikkuvuu- den toteutumista ja projektin muita osapuolia kuultuaan hyväksyä tutkijaliikkuvuuteen liittyvän sopimuksen, jonka mukaan ulkomailla aikaansaadun tuloksen omistusoikeus ei siirry rahoituk- sen saajalle. Vähimmäisvaatimus tutkijaliikkuvuuteen liittyviin sopimuksiin määritellään edellä kohdassa 6.

  • Omistusoikeuden siirtyminen Omistusoikeus tavaraan siirtyy ostajalle, kun koko kauppahinta on maksettu myyjälle, ellei erikseen ole toisin sovittu.

  • Oikeus saada luottosopimusluonnos Teillä on oikeus saada pyynnöstä ja maksutta luottosopimusluonnos. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos luo- tonantaja ei pyynnön esittämishetkellä ole halukas tekemään luottosopimusta teidän kanssanne.

  • Omistus- ja hallintaoikeus Omistusoikeus kiinteistöön siirtyy ostajalle, kun kaupunginjohtajan kiinteistön myyntiä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppahinta kokonaisuudes- saan on maksettu. Xxxxxxxxxxxxxx siirtyy ostajalle kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien.

  • Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus Vakuutuksenottajalla on oikeus milloin tahansa irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana. Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Muu irtisanominen on mitätön. Jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt vakuutuksen päättymisaikaa, vakuutus päättyy, kun irtisanomista koskeva ilmoitus on annettu tai lähetetty Pohjantähdelle.

  • Tuomioistuimen ulkopuoliset oikeussuojakeinot Luotonsaaja voi saattaa luoton yleisiä ehtoja ja luottosopimusta koskevan erimielisyyden kulutta- jariitalautakunnan käsiteltäväksi. Kuluttajariitalautakunta Hämeentie 3 B PL 306 00531 Helsinki puh. 029 566 5200 xxx.xxxxxxxxxxxxxx.xx Luottosopimusta koskevissa erimielisyyksissä kuluttajan kannattaa olla yhteydessä kuluttajaneu- vontaan ennen kuluttajariitalautakuntaa, sillä kuluttajariitalautakunta voi jättää asian käsittele- mättä, jos kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan.

  • Sopimuksen voimassaolo ja päättyminen 18.1 Sopimus tulee voimaan 3.1 kohdan mukaisesti ja on voimassa erikseen sovitun ajan tai kunnes se näiden yleisten sopimusehtojen mukaisesti irtisanotaan tai pu- retaan. Sopimus on kuitenkin aina vähintään voimassa 4.2 kohdan tai 5.5 kohdan mukaisen reklamaatioajan päättymiseen saakka. 18.2 Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kokonaan tai osittain käyttäen yhden kuukauden irti- sanomisaikaa. Sopimus on irtisanottava kirjallisesti tai muuten todisteellisesti. 18.3 Lisäksi Teosto voi irtisanoa sopimuksen välittömin vaikutuksin ilmoittamalla tästä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti Asiakkaalle, mikäli: a) annetun käyttöluvan perusteella laskutettua tekijän- oikeuskorvausta ei ole suoritettu 14 päivän kuluessa laskun eräpäivästä; b) Teosto on edellyttänyt hinnaston mukaisen tekijän- oikeuskorvauksen suorittamista etukäteen 12.1 kohdan mukaisesti ja Asiakas ei ole suorittanut ko. ennakko- maksua eräpäivään mennessä; c) Asiakas joutuu konkurssiin, asetetaan selvitystilaan tai muuten todetaan varattomaksi; d) Asiakas ilmoittaa tai vahvistaa sopimuksen edellyt- tämät tiedot totuudenvastaisina tai oleellisesti virheel- lisinä taikka laiminlyö tällaisten tietojen ilmoittamisen; e) Asiakas muuten oleellisesti rikkoo sopimusta, eikä korjaa rikkomustaan 14 päivän kuluessa kirjallisesta huomautuksesta; tai f) Asiakas on toistuvasti rikkonut sopimusta tai laimin- lyönyt sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. 18.4 Teostolla on lisäksi oikeus irtisanoa sopimus vä- littömästi, mikäli 1.1 kohdassa tarkoitetut valtuudet olennaisesti tai äkillisesti supistuvat, vähenevät tai lakkaavat. Mikäli Teosto irtisanoo sopimuksen osittain, Asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus kokonaan välit- tömin vaikutuksin. 18.5 Teoston irtisanoessa sopimuksen edellä mainit- tujen kohtien 18.3–18.4 perusteella, annettu käyttölupa raukeaa välittömin oikeusvaikutuksin.

  • Sopimuksen voimaantulo ja voimassaoloaika Tarkasta sopimuksesta tai tilausvahvistuksesta, milloin sopimus tulee voimaan ja onko se voimassa toistaiseksi vai määräajan.

  • Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Toimintasuunnitelman sisällöstä neuvottelemista ei estä rajoitus, jonka mukaan irtisanomisen vaihtoehtojen käsittely voi yhteistoimintaneuvotteluissa alkaa suurissa irtisanomisissa aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua perusteiden ja vaikutusten käsittelystä. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön.

  • Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä henki- lölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahin- gon. Edellä tarkoitettua sovelletaan lisäksi asiakkaaseen, joka on asunto-osakeyhtiö tai muu vastaava asumisyhteisö, kun vahinko on aiheutunut sellaiselle omaisuudelle, jota käytetään pääasiassa asumiseen. Laitos korvaa vesihuollossa tai huleveden viemäröinnissä olevasta virheestä vain ku- luttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon ja välillisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuu- desta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momen- tissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu ve- sihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaan- oton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmene- tyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon tai huleveden viemäröinnin virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto tai huleveden viemäröinti on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpi- teistä tai laiminlyönneistä.