XXXXX XXXXXXXXX. Xxxx Xxxxxxx, projektinjohtaja, puhelin: 310 70834
XXXXX XXXXXXXXX. Xxxx Xxxxxxx, projektinjohtaja, puhelin: 310 70834 xxxx.xxxxxxx(a)xxx.xx
1 Ilmoitus FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy
2 Ilmoitus Ramboll Finland Oy PL 1515 Elimäenkatu 5 +000 0 000 0000 0000000-0 XX0000000000000000 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 51 Faksi Alv.nro xxxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx xxxx://xxx.xxx.xx/xxx +000 0 000 00000 FI02012566
3 Ilmoitus Vahanen Environment Oy
4 Ilmoitus Golder Associates Oy Xxxxxxxxxxxxx hankintapäätökseen, yleisten töiden lautakunta Tarjoajat Esitysteksti Muutoksenhaku hankintapäätök- seen, yleisten töiden lautakunta Päätös on ehdotuksen mukainen. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto järjesti tarjouskilpailun pilaan- tuneiden alueiden kunnostamiseen liittyvien konsulttipalveluiden puite- järjestelystä yhteistyössä kiinteistöviraston sekä Staran geopalvelun kanssa vuonna 2014. Yleisten töiden lautakunta päätti 9.9.2014 (§ 327) oikeuttaa katu- ja puisto-osaston tekemään puitesopimukset kahdeksi vuodeksi pilaantuneiden alueiden kunnostukseen liittyvistä konsultti- töistä neljän konsulttiyrityksen kanssa, erityisasiantuntemusta vaativien kohteiden konsulttitöistä neljän konsulttiyrityksen kanssa sekä pilaantu- neiden alueiden kunnostukseen liittyvistä projektinjohtopalveluista kol- men konsulttiyrityksen kanssa. Tehdyt sopimukset päättyvät 27.10.2016. Puitesopimusten mukaan tilaaja voi jatkaa sopimuksia kahden vuoden ajan yksi vuosi kerrallaan (optiokausi). Kuluvan kahden vuoden sopimuskauden aikana yhteistyö puitesopi- muskonsulttien kanssa molempien sopimusten osalta on sujunut hyvin ja uudella kilpailutuksella ei tämän hetkisessä tilanteessa saataisi mer- kittävää etua. Sopimuskauden aikana on jatkettu isojen aluerakenta- misprojektien toteutussuunnittelua ja kunnostusten toteutusta. Kaupun- gin kannalta olisi kokonaistaloudellisesti edullista jatkaa optiovuodella nyt käynnissä olevaa yhteistyötä. Puitesopimuksen jatkamisen yhteydessä toiminnanharjoittajilla on voi- massa olevan sopimuksen mukaan oikeus tarkistaa veloitusperusteita Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen 1995 kohdan 5.5.1 mukai- sesti. Sopimuksenmukaisille toiminnanharjoittajille on lähetetty 22.3.2016 (tehtävät 1 ja 2) sekä 24.3.2016 (tehtävä 3) kirjeet, joissa on pyydetty ilmoittamaan veloitusperusteiden muutoksista kolmen viikon sisällä tiedoksiannon saamisesta. PL 1515 Elimäenkatu 5 +000 0 000 0000 0000000-0 XX0000000000000000 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 51 Faksi Alv.nro xxxxxxxxxxxxxxx@xxx.xx xxxx://xxx.xxx.xx/xxx +000 0 000 00000 FI02012566 Esitt...
XXXXX XXXXXXXXX. Nollatyösopimukset työsopimustyyppinä Erityistarkastelussa työaikaehdon sitovuus osapuolten välillä Opinnäytetyö 60 sivua, joista liitteitä 3 sivua Toukokuu 2014 Suomessa oli vuonna 2012 noin 23.000 tarvittaessa työhön kutsuttavaa työntekijää. Monella heistä oli ns. nollatyösopimus, mikä tarkoittaa, että työntekijä on sitoutunut tekemään työtä työnantajan tarpeiden mukaan. Työnantajalla ei siis ole lähtökohtaisesti velvollisuutta tarjota työtä lainkaan. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää epätyypillisiin työsuhteisiin keskeisesti liittyvät käsitteet nollatyösopimus ja tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä sekä arvioida tä- män tyyppisissä työsuhteissa sovitun työaikaehdon sitovuutta sopimussuhteen osapuol- ten välillä. Työn tavoitteena on lisäksi selvittää, minkälainen työsopimustyyppi nolla- työsopimus on yleisesti. Työlainsäädännössä ei ole erityisiä nollatyösopimuksia koskevia säännöksiä, ja siten olen pyrkinyt selvittämään asiaa yleisten säännösten avulla. Myöskään oikeuskirjalli- suudessa ei juurikaan ole käsitelty nollatyösopimuksia, mutta joissakin teoksissa tarvit- taessa työhön kutsuttavia työntekijöitä on kuitenkin sivuttu pintapuolisesti. Lisäksi oi- keuskäytäntö nollatyösopimuksien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta on vähäistä. Työn yksi keskeisimpiä lähteitä on työ- ja elinkeinoministeriön nol- latyösopimuksia käsittelevä työoikeudellinen selvitys. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen asiantuntijoita ja työn- tekijöitä sekä työnantajaedustajaa. Yhteenvetona voi todeta, että nollatyösopimusten osalta kyseessä voi olla joko toistai- seksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Työsuhde voi olla myös sekamuotoi- nen eli se voi sisältää piirteitä kummastakin edellä mainitusta työsopimustyypistä. Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus ja työntekijän suostuminen lisätyöhön liittyy keskeisesti työsopimuksessa väljästi sovitun työaikaehdon sitovuuden arviointiin osa- puolten välillä. Nollatyösopimuksissa sovitun työaikaehdon sitovuuden arvioinnissa on tärkeä huomioida myös se, onko työntekijän tekemä työaika ehtinyt vakiintua jollekin tietylle tasolle. Työaikaehdon sitovuuden ja työsuhteen jatkuvuuden arviointi perustuu nollatyösopimuksella työskentelevien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta kuitenkin aina tosiasiallisesti työsuhteessa vallinneisiin olosuhteisiin, ja siten jo- kainen tapaus on arvioitava erikseen.
XXXXX XXXXXXXXX. Yhteisvoimin Turunmaalla -pilottiprojektin puheenjohtaja
XXXXX XXXXXXXXX. Pääluottamusmies & XXXXXX XXXXXXXXXXXXX / Varapääluottamusmies 8 9
XXXXX XXXXXXXXX. YTM, tutkija
XXXXX XXXXXXXXX. Vuokratyö on nopeasti kasvanut epätyypillisen työn muoto1 ja useissa Euroopan maissa vuokra työntekijöiden määrän on todettu vähintään kak sinkertaistuneen, joissain jopa viisinkertaistu neen 1990luvun aikana (McKinsey 2000; Stor rie 2002). Vuokratyöntekijöiden määrä on jatka nut 2000luvulla kasvuaan, ja paikoin kasvu on ollut vielä 1990lukuakin merkittävämpää (Ar rowsmith 2006, 5–6; Ciett 2007, 19–21; ks. tau lukko 1). Vuokratyön merkityksen kasvu näkyy myös työvoimaa vuokraavien yritysten määrän ja alan liikevaihdon huomattavana kasvuna (Ciett 2007, 12–16). Vuokratyöstä onkin viime vuosi na muodostunut työpoliittisesti tärkeä aihe. Epä tyypilliseen työhön liittyvässä keskustelussa vuok ratyö on myös korvannut aiemmin keskipistees sä olleita osaaikaisiin ja määräaikaisiin työsuh teisiin liittyviä keskusteluja (Nienhüser & Mati aske 2006, 64). Eräs merkittävimmistä seikoista eurooppalai sen vuokratyön kannalta on vuokratyödirektii vi, jossa säädetään vuokratyöntekijöiden syrjimät tömyyden periaatteesta. Syrjimättömyyden peri aatteen mukaan vuokratyöntekijää ei voi kohdel la keskeisten työehtojen ja työolojen osalta epä suotuisammin kuin samanlaista työtä tekevää va kituista työntekijää (Euroopan komissio 2002a). Vuokratyödirektiiviä koskeva ehdotus (mt.) an nettiin maaliskuussa 2002 ja muutettu ehdotus (Euroopan komissio 2002b) saman vuoden mar raskuussa. Vuokratyödirektiivi kuitenkin hyväk syttiin pitkän jämähtämisen jälkeen vasta loppu vuodesta 2008 (ks. Euroopan unionin neuvos to 2008). Vuokratyödirektiivin jämähtäminen on johtunut useista syistä, ja keskeisiä kysymyk siä ovat olleet muun muassa se, tuleeko vuokra
XXXXX XXXXXXXXX. The Editor paýoýa
XXXXX XXXXXXXXX. Xxxxx Xxx-Xxxx, projektinjohtaja, puhelin
XXXXX XXXXXXXXX