XXXXX XXXXXXXXX Mallilausekkeet

XXXXX XXXXXXXXX. Xxxx Xxxxxxxxxx, projektinjohtaja, puhelin: 310 64734 xxxx.xxxxxxxxxx(a)xxx.xx
Sample 1
Law Insider
+
Microsoft® Word Add-in

Get the Official Word Add-in

Open in AppSource
Add to Word Now
XXXXX XXXXXXXXX. Xxxxx Xxx-Xxxx, projektinjohtaja, puhelin Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano PL 1515 Elimäenkatu 5 +000 0 000 0000 0000000-0 XX0000000000000000 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 51 Faksi Alv.nro
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX. Pääluottamusmies & XXXXXX XXXXXXXXXXXXX / Varapääluottamusmies 8 9
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX. Yhteisvoimin Turunmaalla -pilottiprojektin puheenjohtaja
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX. The Editor paýoýa
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX. Nollatyösopimukset työsopimustyyppinä Erityistarkastelussa työaikaehdon sitovuus osapuolten välillä Opinnäytetyö 60 sivua, joista liitteitä 3 sivua Toukokuu 2014 Suomessa oli vuonna 2012 noin 23.000 tarvittaessa työhön kutsuttavaa työntekijää. Monella heistä oli ns. nollatyösopimus, mikä tarkoittaa, että työntekijä on sitoutunut tekemään työtä työnantajan tarpeiden mukaan. Työnantajalla ei siis ole lähtökohtaisesti velvollisuutta tarjota työtä lainkaan. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää epätyypillisiin työsuhteisiin keskeisesti liittyvät käsitteet nollatyösopimus ja tarvittaessa työhön kutsuttava työntekijä sekä arvioida tä- män tyyppisissä työsuhteissa sovitun työaikaehdon sitovuutta sopimussuhteen osapuol- ten välillä. Työn tavoitteena on lisäksi selvittää, minkälainen työsopimustyyppi nolla- työsopimus on yleisesti. Työlainsäädännössä ei ole erityisiä nollatyösopimuksia koskevia säännöksiä, ja siten olen pyrkinyt selvittämään asiaa yleisten säännösten avulla. Myöskään oikeuskirjalli- suudessa ei juurikaan ole käsitelty nollatyösopimuksia, mutta joissakin teoksissa tarvit- taessa työhön kutsuttavia työntekijöitä on kuitenkin sivuttu pintapuolisesti. Lisäksi oi- keuskäytäntö nollatyösopimuksien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta on vähäistä. Työn yksi keskeisimpiä lähteitä on työ- ja elinkeinoministeriön nol- latyösopimuksia käsittelevä työoikeudellinen selvitys. Tämän lisäksi opinnäytetyötä varten on haastateltu sekä työntekijäpuolen että työnantajapuolen asiantuntijoita ja työn- tekijöitä sekä työnantajaedustajaa. Yhteenvetona voi todeta, että nollatyösopimusten osalta kyseessä voi olla joko toistai- seksi voimassa oleva tai määräaikainen työsuhde. Työsuhde voi olla myös sekamuotoi- nen eli se voi sisältää piirteitä kummastakin edellä mainitusta työsopimustyypistä. Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuus ja työntekijän suostuminen lisätyöhön liittyy keskeisesti työsopimuksessa väljästi sovitun työaikaehdon sitovuuden arviointiin osa- puolten välillä. Nollatyösopimuksissa sovitun työaikaehdon sitovuuden arvioinnissa on tärkeä huomioida myös se, onko työntekijän tekemä työaika ehtinyt vakiintua jollekin tietylle tasolle. Työaikaehdon sitovuuden ja työsuhteen jatkuvuuden arviointi perustuu nollatyösopimuksella työskentelevien ja tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden osalta kuitenkin aina tosiasiallisesti työsuhteessa vallinneisiin olosuhteisiin, ja siten jo- kainen tapaus on arvioitava erikseen.
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX. Vuokratyö on nopeasti kasvanut epätyypillisen työn muoto1 ja useissa Euroopan maissa vuokra­ työntekijöiden määrän on todettu vähintään kak­ sinkertaistuneen, joissain jopa viisinkertaistu­ neen 1990­luvun aikana (McKinsey 2000; Stor­ rie 2002). Vuokratyöntekijöiden määrä on jatka­ nut 2000­luvulla kasvuaan, ja paikoin kasvu on ollut vielä 1990­lukuakin merkittävämpää (Ar­ rowsmith 2006, 5–6; Ciett 2007, 19–21; ks. tau­ lukko 1). Vuokratyön merkityksen kasvu näkyy myös työvoimaa vuokraavien yritysten määrän ja alan liikevaihdon huomattavana kasvuna (Ciett 2007, 12–16). Vuokratyöstä onkin viime vuosi­ na muodostunut työpoliittisesti tärkeä aihe. Epä­ tyypilliseen työhön liittyvässä keskustelussa vuok­ ratyö on myös korvannut aiemmin keskipistees­ sä olleita osa­aikaisiin ja määräaikaisiin työsuh­ teisiin liittyviä keskusteluja (Nienhüser & Mati­ aske 2006, 64). Eräs merkittävimmistä seikoista eurooppalai­ sen vuokratyön kannalta on vuokratyödirektii­ vi, jossa säädetään vuokratyöntekijöiden syrjimät­ tömyyden periaatteesta. Syrjimättömyyden peri­ aatteen mukaan vuokratyöntekijää ei voi kohdel­ la keskeisten työehtojen ja työolojen osalta epä­ suotuisammin kuin samanlaista työtä tekevää va­ kituista työntekijää (Euroopan komissio 2002a). Vuokratyödirektiiviä koskeva ehdotus (mt.) an­ nettiin maaliskuussa 2002 ja muutettu ehdotus (Euroopan komissio 2002b) saman vuoden mar­ raskuussa. Vuokratyödirektiivi kuitenkin hyväk­ syttiin pitkän jämähtämisen jälkeen vasta loppu­ vuodesta 2008 (ks. Euroopan unionin neuvos­ to 2008). Vuokratyödirektiivin jämähtäminen on johtunut useista syistä, ja keskeisiä kysymyk­ siä ovat olleet muun muassa se, tuleeko vuokra­ työntekijöitä kohdella tasa­arvoisesti ensimmäi­ sestä työpäivästä lähtien, ja se, tulisiko vuokratyö­ tä ylipäätään säädellä ja miten paljon (ks. Nien­ xxxxx & Xxxxxxxx 2006, 65; TUC 2005; Arrow­ xxxxx 2008). Nämä kysymykset ovat sidoksissa markkinoiden vapautta koskeviin ideologisiin nä­ kemyksiin sekä työmarkkinoiden perusrakentee­ seen kuuluviin seikkoihin. 2008, 202–210; ks. myös Reich 2007.) Vuokratyötä Euroopassa tarkastellut Xxxx xx Xxxxxx painottaa, että vuokratyön kasvu Euroo­ pan unionin jäsenmaissa on eräs esimerkki siitä, kuinka eurooppalaisessa talouselämässä vastataan työntekijöiden ja työnantajien ristiriitaisiin tar­ peisiin. Xxxxxxxx mukaan vaikutusvaltaiset tahot, kuten Maailmanpankki, OECD, työnantajajär­ jestöt sekä uusliberalismia kannattavat tutkijat, ovat onnistuneet vakuuttamaan eurooppal...
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX. YTM, tutkija
Sample 1
XXXXX XXXXXXXXX 
Sample 1

Related to XXXXX XXXXXXXXX

  • Hälytysluontoinen työ 1. Hälytysluontoisessa työssä työ tehdään hälytyskutsun perusteella ja toimihenkilö joutuu tulemaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

  • Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti.

  • Korvattavat kustannukset Vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuneet vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut seuraavasti:

  • Korvattavat vahingot Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitun kiinteistön hallinnossa vakuutuksenottajalle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle aiheutettu sellainen taloudellinen vahinko - joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon ja - josta vakuutettu on vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laiminlyönnin seurauksena voimassa olevan Osakeyhtiölain, Asunto-osakeyhtiölain tai Osuuskuntalain mukaan korvausvastuussa.

  • Erimielisyydet ja sovellettava laki 24.1 Hankintasopimusta koskevat asiat ratkaistaan ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin.

  • Matkakustannukset Matkakustannuksina pidetään niitä ylimääräisiä menoja, joita asianomaisel- la on ollut matkan johdosta. Työntekijälle maksetaan matkasta näiden sopimusmääräysten mukaisesti matkakustannusten korvauksena matkustamiskustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakorvausta, majoittumis- tai hotellikorvausta ja yömatka- rahaa sekä oppikurssien ajalta kurssipäivärahaa. Lisäksi maksetaan eräitä erilliskorvauksia.

  • Vakuudet 7.1 Lämmönmyyjällä on oikeus vaatia asiakkaalta kohtuullinen vakuus tai ennakkomaksu lämpösopimukseen perustuvien saataviensa maksamisesta lämpösopimusta tehtäessä ja lämpösopimuksen voimassa ollessa. Lämpösopimuksen voimassa ollessa vakuutta tai ennakkomaksua voidaan vaatia vain, jos asiakas on olennaisesti laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa tai jos asiakas on luottotietojen perusteella ilmeisesti kyvytön suoriutumaan lämpösopimukseen perustuvista maksuista.

  • Katselmukset Vuokranantajalla on oikeus toimittaa vuokra-alueella katselmuksia sen selvittämiseksi, ovatko vuokra-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset sopimuksen mukaisessa kunnossa ja noudatetaanko tämän sopimuksen määräyksiä myös muutoin. Katselmuksesta tulee ilmoittaa ennalta vuokralaiselle.

  • Asiakkaan velvollisuudet Yhtiön verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennettava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteistölle, yhtiölle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pidetään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäteveden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville viemärivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin yhtiön kannalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen yhtiön viemäriin johtamista yhtiön hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa yhtiön toimintaa. Jos asiakas yhtiön kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaustyön, voi yhtiö asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toimituksen keskeyttämisen uhalla. Yhtiö voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan yhtiölle tonttijohdoissa sekä yhtiön laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännöllisesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv- laitteensa kuten vesijohtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsittelyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen katkoksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet. Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erottimet (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjennetään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Lisäksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tulee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa yhtiön laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan yhtiön antamia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapidosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on yhtiön kirjallisesta pyynnöstä velvollinen poistamaan yhtiön toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman yhtiön lupaa.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.