Osakassopimuksen olemus. Kuten johdannossa pohjustetaan, osakassopimus ei ole käsitteenä vakiintunut. Myöskään laki ei erikseen säädä osakassopimuksista, joskin osakassopimus ter- minä mainitaan hallituksen esityksessä uudeksi osakeyhtiölaiksi (2005/109) yk- sityiskohtaisissa perusteluissa, esimerkiksi 9:3.3, joka osaltaan validoi termin ole- massaoloa juridisella tasolla. Kirjallisuudessa osakassopimuksen olemusta mää- ritellään eri lähteissä saman suuntaisesti, joka antaa osviittaa siitä, millaisia viite- kehyksiin termi asettuu. Eri lähteiden välillä on kuitenkin olemassa nyanssieroja. Esimerkiksi Huhtamäen (2019) määritelmän mukaan osakassopimus on luon- teeltaan yrityksen sisäinen sopimus, joka tehdään osakkaiden välisesti, mutta osapuolena voi toimia myös yritys. Hannula & Xxxx (2007, 13) kuvailevat osakas- sopimusta yhtiön omistajien väliseksi sopimukseksi, jossa voidaan sopia asioista, jotka koskevat osakkaiden keskinäisiä suhteita, sekä oikeuksia ja velvollisuuksia yhtiöön. Myös he toteavat, että yhtiökin voi olla sopimuksen osapuoli. Kyläkallio, Xxxxxx & Kyläkallio (2017, 233–235) taas toteavat, että osakassopimuk- sena voidaan joissain tapauksissa pitää myös sellaisia sopimuksia, joissa on mu- kana kolmansia osapuolia, kuten velkojia tai sopimuskumppaneita. Tälle näke- mykselle ei kuitenkaan löydy tukea muista käytetyistä lähteistä, eikä lauseen asettelu anna syytä olettaa tämän olevan kovinkaan yleinen tilanne. He mainit- sevat kuitenkin, ettei sillä, määritetäänkö sopimus normaalisti sopimukseksi vai osakassopimukseksi, ole mitään merkitystä. Merkitystä on sen sijaan sopimuk- sen sisällöllä, jonka mukaan sopimukseen liittyvät oikeusvaikutukset määräyty- vät. Toisaalta he suhtautuvat myös kriittisesti siihen, voidaanko yhtiötä, jota sopi- mus koskee, aina sitoa osakassopimukseen osapuoleksi, ellei osakassopimuk- sen noudattamisesta päätetä yhtiön toimielimissä, viitaten Turun hovioikeuden ratkaisuun 23.10.2014 S 13/1378. He eivät kuitenkaan käsittele aihetta tämän laajemmin. (Kyläkallio ym. 2017, 233–235.) Tapauksesta löytyy kuitenkin oikeus- tapauskommentti, joka käsitellään myöhemmin luvussa 5.
