Perhehoidon organisaatio Mallilausekkeet

Perhehoidon organisaatio. Varsinais-Suomen kunnat ovat perustaneet hankkeiden kautta tapahtuneen kehittämistyön jälkeen sijaishuoltoyksikkö Tammen vastaamaan maakunnallisesti mm. alla mainituista toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvistä palveluista: • lastensuojelusta ja perhehoidosta tiedottaminen • erilaisiin tarpeisiin vastaavien perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennuksen, täydennyskoulutuksen ja tukipalveluiden järjestäminen (esim. perheohjaus sijoituk- sen alku- ja kriisivaiheissa, Ihan iholla-kasvuryhmä) • perhekotien vapaista paikoista koostuvan tietopankin ylläpito • perhehoidon toimintaohjeen päivitys • konsultaatio lastensuojelua ja sijaishuoltoa koskevissa kysymyksissä, yhteistyö kunnan työntekijän kanssa sijoituspaikan valinnassa • sijaishuollon kehittäminen yhdessä sopimuskuntien kanssa. Edellä luetellut palvelut ovat olennaisia kokonaisuuksia suunnitelmallista perhehoitoa to- teutettaessa. Sijaishuoltoyksikön toimintaan liittyy oleellisesti yhteistyö seudullisten toimijoiden kanssa ja jokaisessa yksittäisessä asiakastapauksessa kunnan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijä valmistelee perhehoidon sijoituksen ja asiakas- suunnitelman, tekee kunnan edustajana toimeksiantosopimuksen perhehoitajan kanssa, seuraa ja arvioi hoitojaksoa, ohjaa ja valvoo perhehoitoa. Kaikkiin työvaiheisiin on mahdol- lista saada apua sijaishuoltoyksiköstä. Sijaishuoltoyksikkö Tammeen kuuluu 23 Varsinais-Suomen kuntaa. Sopimuskunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl., Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, So- mero, Uusikaupunki ja Vehmaa. Sijaishuoltoyksikkö Xxxxx toimii isäntäkuntamallilla. Kaarina toimii isäntäkuntana. Sijais- huoltoyksikössä työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää ja kaksi perheohjaajaa. Esimiehenä toimii Kaarinan kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja. Yksikön toiminnan ja kuntien välisen yhteistyön kehittämistä varten on sopimuskuntien edustajista koottu tukiryhmä, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.
Perhehoidon organisaatio. Etevan perhehoitoyksikön vastuulla on perhehoidon suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi lain ja asetusten sekä tämän toimintaohjeen mukaisesti. Perhehoitoyksikön tehtävänä on osaltaan var- mistaa onnistunut ja tarpeen mukainen perhehoitosijoitus turvalliseen ja ennakkovalmennettuun kotiin. Perhehoito kuuluu Etevan Elämän tuen tulosalueelle. Perhehoitoyksikölle on nimetty oma palve- lupäällikkö. Palvelupäällikön tehtäviin kuuluvat lähijohtaminen ja toimintojen kehittäminen, perhekotien hy- väksyminen yhteistyössä perhehoidon ohjaajan kanssa sekä sisäisen ja ulkoisen yhteistyön toteu- tuminen. Perhekotien seuranta ja valvonta sekä perhehoitajien rekrytointi ovat palvelupäällikön vastuulla. Palvelupäällikkö hyväksyy ja allekirjoittaa toimeksiantosopimukset ja vastaa kokonai- suudessaan perhehoitoyksiköstä. Etevassa perhehoidon järjestämisestä huolehtivat perhehoidon vastuuhenkilöiksi nimetyt alueel- liset perhehoidon ohjaajat yhteistyössä palvelupäällikön kanssa. Perhehoidon ohjaajalle kuuluu nimetyllä alueellaan toimivien perhehoitajien ja perhekotien toiminnan seuranta ja valvonta, per- hehoitajien tukeminen, ohjaaminen ja neuvonta, koulutusten suunnitteleminen ja toteuttaminen, uusien perhehoitajien rekrytointi ja alueellisen toiminnan kehittäminen. Perhehoitoyksikön yh- teystiedot ovat liitteessä 1. Etevan sosiaaliohjaajat vastaavat palveluratkaisun tekemisestä saapuneen palvelupyynnön perus- teella ja tiedottavat palvelutarpeesta perhehoitoyksikköön. Yksilöllisen perhehoidon varmistamiseksi perhehoitoyksikön henkilöstön tehtäviin kuuluu tiivis yhteistyö Etevan sosiaaliohjaajien kanssa.

Related to Perhehoidon organisaatio

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

  • Henkilökohtainen palkanosa Henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen tai tehtävien vaativuustason alentuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka työnantaja arvioi vastaavan hänen pätevyyttään, osaamistaan, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Henkilön tehtävien vaativuustason noustessa henkilökohtainen palkanosa maksetaan aluksi hänen siihen mennessä vahvistettua suoritustasoaan yhtä alemman suoritustason mukaisesti. Vaativuustason noustessa kokonaiskuukausipalkka on 4 momentissa sanotusti määräytyvän henkilökohtaisen palkanosan maksamiseen saakka kuitenkin vähintään yhtä suuri kuin hänen kokonaiskuukausipalkkansa oli aikaisemmalla vaativuustasolla. Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoritustason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen määritellään myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet. Tällöin henkilökohtainen palkanosa säilytetään aluksi ennallaan. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa suoritus arvioidaan uudelleen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelukseen tulemisesta tai vaativuustason muuttumisesta taikka 3 momentissa tarkoitetussa tilanteessa mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä suoritusarvioinnista. Sitten henkilökohtainen palkanosa määräytyy siten arvioidun suoritustason mukaisesti. Jos henkilö on ollut osan vuotuisen kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli tällainen poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä, osaamista, työkokemusta ja aikaisempaa suoriutumista.

  • Tietojen luottamuksellisuus Pääluottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten.

  • Vakuutuksenottajan velvollisuudet Vakuutuksenottaja on velvollinen • omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, • esittämään vakuutusyhtiölle hallussaan olevat tiedot, asiakirjat sekä muun aineiston, joilla on merkitystä vahingon selvittelyssä, • hankkimaan tai valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla sekä • varaamaan vakuutusyhtiölle mahdollisuuden myötävai- kuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaansaamiseen.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Liikkuminen ja toimenpiteet asiakkaan tiloissa ja kiinteistöllä Asiakas päästää laitoksen edustajan tiloihinsa asennus-, tarkastus- sekä muita laitok- sen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä varten. Laitoksen edustaja tai laitoksen valtuuttama saa tarvittaessa liikkua asiakkaan kiin- teistöllä ja suorittaa siellä vesihuoltolaitteiston ja hulevesilaitteiston rakentamisen, kunnossapidon ja käytön kannalta tarpeellisia toimenpiteitä. Xxxxxx erityisestä syystä muuta johdu, laitos ilmoittaa liikkumisesta ja toimenpiteistä etukäteen asiakkaalle. Laitos huolehtii siitä, että asiakkaan kiinteistöllä liikkumisesta ja toimenpiteiden suorit- tamisesta siellä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai vahinkoa kiinteistölle tai sen käytölle. Laitos korvaa kiinteistölle tai sen käytölle aiheuttamansa haitan ja vahin- gon, lukuun ottamatta tilapäistä viihtyvyyden vähentymistä tai kiinteistön käytön rajoit- tumista tilapäisesti tai muuta niihin verrattavaa vähäistä haittaa ja vahinkoa.

  • Sopimuskappaleet ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

  • Hoitovelvollisuus Vuokralainen on velvollinen pitämään vuokra-alueen ja vuokra-alueella olevat rakennukset ja muut rakenteet sekä vuokra-alueen rakentamat- toman osan hyvässä kunnossa sekä noudattamaan vuokranantajan nii- den hoidosta antamia määräyksiä. Kaupungin rakennusvalvontapalvelulla on oikeus määrätä, että istutet- taviksi määrätyt tai luonnontilaan jäävät vuokra-alueen osat on raken- nustyön ajaksi tarpeellisin osin aidattava. Vuokra-alueella kasvavia puita ei saa vahingoittaa eikä rakennusval- vontapalvelun luvatta kaataa.

  • Ilmoitusvelvollisuus Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.