Perhepalvelut Mallilausekkeet

Perhepalvelut. KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT MISSÄ ONNISTUTTAVA MITTARI TALOUS Lakisääteisten palveluiden toteutuminen kustannustehokkaasti Oman toiminnan optimointi Taloudessa huomioidaan perhepalveluiden vaikuttavuuden näkyminen ylisukupolvisesti Perhe- ja lapsiystävällisen elinvoimaisuuden kasvattaminen Tarkoituksenmukaiset palvelut taataan asiakkaal- le tehdyn arvion/suunnitelman mukaan määrätyn ajan kuluessa Oman palvelutuotannon tarkastelu ja tehostami- nen Ennaltaehkäisevän työn panostuksen säilyttämi- nen säästöpaineista huolimatta Perus-ja erityispalveluiden (esim. perhekeskus) saatavuuden ja saavuttavuuden kehittäminen ja juurruttaminen Talousarvion toteutuminen, kilpailutuk- set toteutettu Ostopalvelun vähentäminen Ennaltaehkäisevän työn osuus kasvaa prosentuaalisesti ja euromääräisesti suhteessa korjaavaan työhön verrattuna vuoden 2020 tasoon. Perhekeskuksessa asioivien määrä ja toiminnasta saatu palaute. PROSESSI Tukipalveluiden toimivuus (it-palvelut, ateriapalvelut, vartiointi, siivous jne.). Etäyhteyksien hyödyntäminen kaikille tasa- puolisesti (laitteet, ohjeet etätyöhön). Kanta-prosessin onnistuminen. Toimintaa tukeva johtamisjärjestelmä. Toisiaan täydentävät perus- ja erityispalvelut toimivat saumattomasti yhteen. Dynasty, Pegasos, ProConsona. Etäyhteyksien luominen / käyttö. Sos-Kantaan liittyminen; käyttöoikeuksien mää- rittely, tietosuoja. Moniammatillisen tiimirakenteen optimointi. Moniammatillisen/monialaisen yhteistyön kehit- täminen koulutuksen ja verkostotyöotteen vah- vistamisella Ajan tasalla olevat toimivat ohjelmat, niiden lakien mukainen käyttö, ongel- matilanteissa avun saamisen vasteaika samana päivänä. Matkakorvausten ja sairaslomien vähe- neminen. Projektisuunnitelman mukainen etene- minen. Rakenteellisten prosessien optimointi yhteistyössä henkilöstön kanssa; koulu- tus ja suunnitelmallinen toteutus. Muutos toimintatavoissa: yhteiset asia- kastyön pikkutiimit. Yhteistyö si-so-te palveluiden kanssa. ASIAKAS Eri asiakasryhmien tasavertainen kohtelu, esisijaisten lakisääteisten palveluiden järjes- täminen. Asiakkaan turvallisuuden ja jatkuvuuden kokemusta tuetaan, omia vahvuuksia hyö- dynnetään. Asiakkaan vastuuttaminen omas- ta arjestaan ja sitoutuminen sovittuihin suun- nitelmiin. Eriarvoisuuden välttäminen, yhteisöllisyyden kokemus, asiakasprosessien sujuvuuden lisäämi- nen. Verkostotyön hyödyntäminen. Asiakas- ja kuntoutussuunnitelmien ja -päätösten ajantasaisuus. Riittävät lähipalvelut ja tukirakenteet oikea-aikaisesti, oikeassa paik...
Perhepalvelut. Tulosyksikön toiminta-ajatus Toiminnan tavoitteet

Related to Perhepalvelut

  • Palvelut Palvelupakkauksen osan ”Sanele viestejä” avulla voit sanella tekstiviestejä PCM:ssa äänitoimintojen avulla ja saapuvat tekstiviestit voidaan toistaa äänitoimintona Connect- yhteensopivassa ajoneuvossa.

  • Perhevapaat Osapuolet sopivat seuraavan työryhmän perustamisesta: Työryhmä toteuttaa perhevapaauudistuksesta johtuvat muutokset työehtosopimuksen määräyksiin yhdessä sovitulla tavalla uudistuksen voimaantuloon 1.8.2022 mennessä. Mikäli muutoksista sovitaan, ne tehdään si- ten, että työnantajan kustannukset eivät nouse ja pal- kallisten vapaapäivien kokonaislukumäärä pysyy enin- tään muutosta edeltävällä tasolla. Jos työryhmä ei pääse sopimukseen muutoksista tai jos työryhmän työ ei ole valmistunut perhevapaauudistuk- seen liittyvien lakien voimaan tuloon mennessä, äitiys- vapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan siten, että raskausvapaaseen ja -rahaan oikeutettu työntekijä olisi oikeutettu saamaan raskausvapaan ja vanhempain- vapaan ajalta palkkaa yhteensä vastaavalta ajanjaksolta kuin hänelle olisi maksettu äitiysvapaan palkkaa. Isyys- vapaan palkkaa koskevaa määräystä sovelletaan puo- lestaan siten, että vanhempainvapaaseen ja -rahaan oikeutettu isä olisi oikeutettu saamaan vanhempain- vapaan ajalta palkkaa vastaavalta ajanjaksolta kuin hä- nelle olisi maksettu isyysvapaan palkkaa.

  • Maaperän pilaantuminen Vuokralainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että vuokra-alue ei vuokralai- sen toimesta eikä muutoinkaan pilaannu. Mikäli vuokra-alue tai osa siitä on kuitenkin vuokra-aikana ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 tai ja 8 § tarkoitta- malla tavalla pilaantunut, vuokralainen on velvollinen huolehtimaan alueen puhdistamisesta siten kuin lain 12 luvussa säädetään. Mikäli vuokralainen laiminlyö tässä tarkoitetun velvollisuutensa, vuokrananta- jalla on oikeus toteuttaa puhdistaminen vuokralaisen lukuun ja periä toimenpi- teestä aiheutuneet kustannukset vuokralaiselta.

  • Korvattavat vakuutustapahtumat Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattu- nut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapah- tuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden, päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuu- tetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapah- tuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä va- kuutus. Mikäli vakuutuksen korvauspiiriä on laajennettu ja laajennus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa alle kaksi vuotta, on laajennuksen soveltamisen edellytyksenä se, että ne seikat, joihin riita, vaatimus, kiistäminen, työsuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, ovat syntyneet laajennuksen voimaan tulon jälkeen. Vakuutuksen korvauspiirin laajennuksella tarkoitetaan vakuutusmäärän korotusta, vakuutuksen voimassa- oloalueen laajennusta tai vastapuolen kulujen lisäämistä vakuu- tukseen.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Asiakirjoihin tutustuminen Ostaja on tutustunut kiinteistöä koskeviin asiakirjoihin, joita ovat:

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.

  • Vahingonkorvausvastuu Pankki on velvollinen korvaamaan tilinomistajalle aiheutuneen välittömän ja välillisen vahingon kohtien 15.1, 15.2 ja 16 mukaisesti. Pankki on lisäksi velvollinen korvaamaan tilinomistajalle pankin virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneen korkotappion. Pankki palauttaa perimänsä palvelumaksut vain siltä osin kuin ne kohdistuvat vahinkoa aiheuttaneeseen virheeseen tai laiminlyöntiin. Tilinomistajalla ei ole oikeuta saada pankilta korvausta, jollei tilinomistaja tai tilin käyttöön oikeutettu ilmoita virheestä pankille kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi pitänyt se havaita. Pankki ei kuitenkaan vastaa vahingosta, jos pankin velvoitteen on estänyt edellä kohdassa 14 tarkoitettu ylivoimainen este.

  • Perusoikeudet Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva yhdistymisvapaus on loukkaamaton. Tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. Työntekijöillä on oikeus perustaa ja toimia ammattiyhdistysorganisaatioissa, eikä heitä saa tämän johdosta irtisanoa tai syrjiä työssään. Yritysten henkilöstöllä on oikeus valita edustajia edustamaan heitä yritysten sisällä käsiteltävissä asioissa. Edustajien valintaoikeus sekä heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on määritelty laeissa ja tässä sekä muissa sopimuksissa. Yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys ja tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille.

  • Vahingonkorvausvelvollisuus Tilaajalla on oikeus saada vahingonkorvausta Liikennöitsijän sopimusrikko- muksesta aiheutuneesta välittömästä vahingosta sekä menetetyistä lipputu- loista siltä osin kuin vahingon määrä ylittää maksettavan sopimussakon ja palveluista sovitut sanktiot. Liikennöitsijällä on oikeus saada vahingonkor- vausta tilaajan sopimusrikkomuksesta aiheutuneesta välittömästä vahin- gosta. Korvauksen enimmäismäärä on palvelun laskennallinen 12 kuukau- den hinta. Liikennöitsijällä ei ole oikeutta saada korvausta välillisistä vahin- goista. Näiden ehtojen mukaiset vahingonkorvausvelvollisuuden rajoitukset eivät koske tapausta, jossa sopijapuoli on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.