Pääomatulojen verotus Mallilausekkeet

Pääomatulojen verotus. Pääomatuloja ovat mm. korkotulo, pörssiyhtiöiden osingot ja arvopapereiden myynti- ja luovutusvoitot. Pääomatulojen alhaisin tuloveroprosentti on tällä hetkellä 30 prosenttia.
Pääomatulojen verotus. Pääomatuloja ovat mm. pörssiyhtiöiden osingot, yhtiöi- den pääomatulo-osingot, ulkomailta saadut joukkovelka- kirjalainojen korot, eräät muut korot ja arvopapereiden luovutusvoitot. Pääomatuloihin sovelletaan pääomatulo- jen verokantaa, joka on tällä hetkellä 30 prosenttia. Siltä osin kuin verotettavat pääomatulot ylittävät verovuonna 30.000 euroa, pääomatuloveron määrä on 34 prosent- tia. Esimerkiksi luonnollisen henkilön myydessä arvopa- pereita, hän voi joutua maksamaan luovutusvoitosta pää- omatuloveroa. Luovutustappiot ovat verotuksessa tietyin edellytyksin vähennyskelpoisia luovutusvoitoista. Myös ulkomailta saadut pääomatulot ovat yleensä Suomessa veronalaista tuloa. Suomalaiselta julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadusta osingosta 85 prosenttia on luonnolliselle henkilölle ve- ronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Yhtiön osake on julkisesti noteerattu, jos sillä käy- dään kauppaa Suomessa tai muualla ETA-alueella sään- nellyllä markkinalla taikka ETA-alueen ulkopuolella muulla säännellyllä ja viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla. Myös Suomessa tai muualla ETA-alueella ns. monenkeskisessä kaupankäynnissä oleva osake on julkisesti noteerattu, jos osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi yhtiön hakemuksesta tai sen suostumuksella. Muiden suomalaisten yhtiöiden kuin julkisesti noteerat- tujen yhtiöiden maksamista osingoista 25 prosenttia on luonnolliselle henkilölle veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa yhtiön nettovarallisuudelle lasketun kahdeksan prosentin tuoton määrään saakka. Tällaisista osingoista 85 prosenttia on kuitenkin ve- ronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingot ylittävät verovelvolliskohtai- sen rajan 150.000 euroa vuodessa. Yhtiön nettovaralli- suuden perusteella lasketun kahdeksan prosentin rajan ylittävistä osingoista verotetaan 75 prosenttia luonnolli- sen henkilön ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaan, kun taas loput 25 prosenttia ovat verovapaata tuloa. Ulkomaisesta yhtiöstä saatua osinkoa verotetaan sa- malla tavalla kuin vastaavasta suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jos osingonjakajana on nk. emo-tytäryh- tiödirektiivissä (2011/96/EU, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 2013/13/EU) tarkoi- tettu yhtiö. Myös muusta ulkomaisesta yhtiöstä saatua osinkoa verotetaan samalla tavalla kuin vastaavasta suomalaisesta yhtiöstä saatua osinkoa, jos osingonjaka- jayhtiö on ilman valinnanmahdollisuutta ja vapautusta vel...

Related to Pääomatulojen verotus

  • Luottamusmiesten koulutus 1. Liitot pitävät suotavana, että luottamusmiehelle mahdollisuuksien mukaan varataan tilai- suus osallistua koulutukseen, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmies- tehtävien hoitamisessa.

  • Sopimuksen voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan vuokralaisen osalta heti ja kunnan osalta sitten, kun kunnan viranomaisen sopimuksen hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Tätä sopimusta on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. LIITTEET:

  • Työssäolon veroinen aika Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolon veroiseksi luetaan aika, joksi työntekijälle on annettu vapautusta työstä oman ammattiliittonsa liittokokoukseen tai liittovaltuuston taikka liittotoimikunnan tai näi- tä vastaavan hallintoelimen kokoukseen osallistumista varten. Samoin pidetään työssäolon veroisena myös aikaa, joksi vapautusta on annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n edustajakokoukseen tai valtuuston kokoukseen osallistumista varten. Työntekijän tulee va- pautusta pyytäessään esittää asianmukainen selvitys kokoukseen osallis- tumiseen tarvitsemastaan ajasta.

  • Sopimusasiakirjat Sopimusasiakirjat muodostuvat tästä sopimuksesta liitteineen. Sopimuksen liitteitä ovat seuraavat asiakirjat:

  • Sopimuksen voimassaoloaika 1. Tämä sopimus on voimassa 1.2.2018- 31.3.2020 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummankaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

  • Sopimusehtojen ja hintojen muuttaminen 15.1. Sopijapuolet voivat yhdessä sopia yksilöllisen verkkosopimuksen muuttamisesta. Jos muuta ei ole sovittu, noudatetaan mitä kohdissa 2.6-2.6.5 on määrätty.

  • Muu vastuuvakuutus Vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutuksenottajan muusta voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta

  • Luottamusmiehen koulutus Luottamusmiehellä on oikeus osallistua koulutussopimuksen mukaiseen koulutukseen. Työnantaja ja pääluottamusmies selvittävät luottamusmiestehtävän aikana, edellyt- tääkö ammattitaidon ylläpitäminen, joko entiseen tai vastaavaan työhön, sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Pääluottamusmiestehtävän päättymisen jälkeen pääluottamusmies ja työnantaja sel- vittävät yhdessä, edellyttääkö työntekijän ammattitaidon ylläpitäminen entisessä tai vastaavassa työssä ammatillista koulutusta. Työnantaja järjestää selvityksen edellyt- tämän koulutuksen.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työ- paikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suh- teessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suoritta- misesta. Työpaikalla, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työn- tekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustajikseen. Muussakin työpaikassa työnteki- jät voivat valita keskuudestaan edellä tarkoitetut valtuutetut. Työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita yhteisen työsuo- jeluvaltuutetun, elleivät toimihenkilöasemassa olevat halua valita omaa työsuojeluvaltuutettua. Työpaikalla tarkoitetaan toiminnan luonne ja laajuus sekä toimipistei- den tai toimintayksiköiden työntekijöiden lukumäärä huomioon ottaen yhteistoiminnan kannalta alueellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksen- mukaista yhden tai useamman toimipisteen tai toimintayksikön muo- dostamaa kokonaisuutta. Yrityksessä voidaan valita yrityskohtainen työsuojeluvaltuutettu sekä tar- vittaessa työpaikkakohtaisia työsuojeluvaltuutettuja. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voi- vat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mi- käli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimi- kuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edel- lyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jä- senet ovat asiasta yksimielisiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tar- koitetaan • yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskente- lypaikkoja, • aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai • vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työsken- telee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuu- dessa. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpai- kalla • 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluet- ta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. • Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. Monitoimialayrityksessä työpaikan määrittely tapahtuu siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toimin- noista erillään olevan kokonaisuuden. Työpaikkakohtaisella työsuojeluvaltuutetulla ei tarkoiteta yhteiselle työ- maalle valittavaa työsuojelun valvontalain 43 c §:n mukaista työmaakoh- taista työsuojeluvaltuutettua.