Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus Mallilausekkeet

Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus. Raskausvapaaseen oikeutetulle työntekijälle maksetaan raskausvapaan alus- ta lukien edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka ajalta, johon sisäl- tyy 40 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaa- valta ajalta palkkaa. Sairausvakuutuslain 9 luvun 5 § (14.1.2022/28) 1 – 3 momentissa tarkoitetulle vanhemmalle maksetaan edellä 13 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 32 arkipäivää edellyttä- en, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Palkan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut yrityksen palveluk- sessa välittömästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta. Adoptiossa edellytyksenä vanhempainvapaan pal- kallisuudelle on lisäksi, että adoptoitu lapsi on alle kouluikäinen, ja työntekijä on oikeutettu saamaan vanhempainrahaa sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) perusteella. b) Tilapäisen hoitovapaan palkallisuus
Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus. Perhevapaamuutokseen liittyen lisättiin uusi 40 a §, joka sisältää raskaus- vapaan ja vanhempainvapaan palkallisuuteen liittyvät määräykset. Mää- räys tulee voimaan 1.8.2022 ja sitä sovelletaan perhevapaisiin, jotka mää- räytyvät tuolloin voimaan tulevan sairausvakuutuslain muutoksien mu- kaan. OVTES osio A 40 §:n määräystä sovelletaan, jos perhevapaat mää- räytyvät ennen 1.8.2022 voimaan tulevia sairausvakuutuslain muutoksia. Määräyksen 1 momentti sisältää raskausvapaan palkallisuuteen liittyvät edellytykset. Määräyksessä viitataan KVTES V luvun 7 § 1 mom. sovittui- hin edellytyksiin. Näitä sovelletaan OVTES soveltamisalalla sellaisenaan. Määräyksen 2 momentti sisältää vanhempainvapaan palkkaetuisuuksiin sisältyvät määräykset. Ajanjakso, jolta on oikeus palkkaetuisuuksiin ja edellytykset palkkaetuisuuksien maksamiseen määräytyvät sellaisenaan KVTES V luvun 8 §:n mukaan. Määräyksen 1 ja 2 momenttiin sisältyy soveltamisohje, jonka mukaan palkkaetuisuuksien maksamisen edellytyksenä on, että henkilö on kysei- senä ajankohtana virkavapaalla. Haettua virkavapaata edellytetään myös keskeytysjärjestelmän laskennallisen vuosiloman ajalta ja kesävapaajak- son 34 ensimmäisen arkipäivän ajalta. Määräyksen 3 momentissa määrätään raskausvapaan karenssiajasta. OVTES soveltamisalalla palvelussuhde katsotaan yhtäjaksoiseksi, jos asi- anomainen opettaja on ollut saman kunnan palveluksessa opettajana edellisen lukuvuoden työajan päättymiseen saakka ja palvelussuhde jat- kuu samassa kunnassa seuraavan lukuvuoden työajan alkaessa.
Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus. Elleivät työnantaja ja työntekijä sovi toisin, työntekijälle maksetaan raskausvapaan ja vanhempainvapaan ajalta palkkaa seuraavasti: Raskausvapaaseen (työsopimuslain 4 luvun 1 § [14.1.2022/32] 1 kohta) oikeutetulle työntekijälle maksetaan raskausvapaan alusta lukien edellä 14 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka raskausvapaalta ja tätä välittömästi seuraavalta osalta vanhempainvapaata (työsopimuslain 4 luvun 1 § [14.1.2022/32] 3 kohta) ajalta, johon sisältyy yhteensä 72 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Synnyttäneen vanhemman kanssa samassa taloudessa asuvalle työntekijälle, joka on sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) 1 ja 2 momentissa tarkoitettu lapsen toinen vanhempi, maksetaan edellä 14 §:ssä määritellyllä tavalla laskettu palkka vanhempainvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 6 arkipäivää edellyttäen, että hänellä muuten olisi oikeus saada vastaavalta ajalta palkkaa. Jos työntekijä on adoptoinut alle kouluikäisen lapsen, sovelletaan adoptioon välittömästi liittyvänä tämän pykälän mukaisia määräyksiä raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkan maksamisen osalta, mikäli työntekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n (14.1.2022/28) 3 momentin mukaista adoptiovanhemmalle maksettavaa vanhempainrahaa. Palkan saamisen edellytyksenä kuitenkin on, että työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa välittömästi ennen raskausvapaan tai vanhempainvapaan alkamista vähintään kuusi kuukautta.

Related to Raskausvapaan ja vanhempainvapaan palkallisuus

  • Laitoksen korvausvelvollisuus Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Laitos korvaa vesihuollossa olevasta virheestä kuluttajalle aiheutuvan taloudellisen vahingon. Välillisen vahingon laitos on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko aiheutuu huolimattomuudesta laitoksen puolella. Välilliset vahingot on lueteltu vesihuoltolain 28 §:n 3 momentissa. Laitos ei vastaa niistä haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka aiheutuvat asiakkaalle sellaisista toimituksen keskeytyksistä ja rajoituksista, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei vastaa niistä veden laadun ja paineen vaihteluista tai viemäriveden vastaanoton keskeytyksistä tai rajoituksista aiheutuvista haitoista, vahingoista tai edunmenetyksistä, jotka eivät johdu vesihuollon virheestä. Laitos ei myöskään vastaa vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä, jotka johtuvat siitä, että kiinteistön vesihuolto on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä tai jotka johtuvat asiakkaan tai kolmannen henkilön laitteista, toimenpiteistä tai laiminlyönneistä.

  • Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Vakuutussopimuksen voimassaolo Vakuutussopimus on joko jatkuva tai määräaikainen. Jatkuva vakuutussopimus on ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä voimassa sovitun vakuutuskauden kerrallaan, jollei vakuutuksenottaja tai Fennia irtisano sopimusta. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä. Määräaikainen vakuutussopimus on voimassa vakuutuskirjassa mainitun määräajan ja päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Vakuutussopimus voi päättyä myös jäljempänä kohdissa 4.2 ja 15 mainituista syistä.

  • Sovellettava laki ja erimielisyydet Tähän sopimukseen ja sen tulkintaan sovelletaan Suomen lakia. Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan kaikki erimielisyytensä neuvottelemalla. Mikäli Osapuolet eivät pääse neuvottelemalla sovintoon, ratkaistaan tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat Helsingin käräjäoikeudessa.

  • Vakuutuksen voimassaoloalue Vakuutus on voimassa Suomessa ja koskee Suomessa käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

  • Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoi- suuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai vi- ranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyö- tykäytölle tai vastaanottovesistölle. Viemärivettä ei saa jäähdyttää niin kylmäksi, että se aiheuttaa viemäriverkostossa jäätymisen vaaraa tai haittaa puhdistamon toimintaa. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa ai- heuttavia aineita tai muita vaarallisia jätteitä. Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti: • esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat ai- heuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ai- netta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua, • myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilai- toksen rakenteita syövyttäviä aineita, • viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11, • suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC, • viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden. Huleveden ja/tai perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erilli- sellä sopimuksella.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Asiakkaan velvollisuudet Laitoksen verkostoon liitetyn kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistosta liittämiskohtaan saakka. Asiakkaan on suunniteltava, rakennet- tava ja kunnossapidettävä kvv-laitteistot siten, että niistä ei aiheudu haittaa kiinteis- tölle, laitokselle eikä kolmannelle osapuolelle ja että vesi säilyy jatkuvasti talousveden laatua valvovien viranomaisten asettamien laatuvaatimusten mukaisena. Haittana pi- detään esimerkiksi vuotavia viemäreitä. Kiinteistönomistaja tai – haltija vastaa myös muista kuin edellä mainituista kiinteistön laitteistoista, laitteista tai järjestelmistä, joita kiinteistöllä käytetään talousveden, jäte- veden tai huleveden ja perustusten kuivatusveden johtamisessa tai käsittelyssä. Mikäli asiakkaan viemärivesi ei sellaisenaan täytä yleiseen viemäriin johdettaville vie- märivesille asetettuja vaatimuksia tai se sisältää merkittävissä määrin laitoksen kan- nalta haitallisia aineita, se on esikäsiteltävä ennen laitoksen viemäriin johtamista lai- toksen hyväksymällä tavalla. Asiakas on velvollinen huolehtimaan sellaisten tonttijohtojensa tai niihin kuuluvien laitteiden uudistamisesta ja korjaamisesta, jotka saattavat vaikeuttaa tai vaarantaa laitoksen toimintaa. Jos asiakas laitoksen kehotuksesta huolimatta laiminlyö korjaus- työn, voi laitos asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa työ on suoritettava toi- mituksen keskeyttämisen uhalla. Laitos voi laskuttaa asiakasta mahdollisen vuodon aikana hukkaan valuneesta vedestä. Asiakas on velvollinen viipymättä ilmoittamaan laitokselle tonttijohdoissa sekä laitok- sen laitteissa havaitsemistaan vioista ja vuodoista. Asiakas vastaa kiinteistökohtaisten kvv-laitteiden kunnosta. Asiakkaan on säännölli- sesti tarkastettava ja kunnossapidettävä kiinteistökohtaiset kvv-laitteensa kuten vesi- johtopaineen korottamiseen ja alentamiseen, viemäriveden pumppaukseen, käsitte- lyyn ja padotukseen varautumiseen, vedensaannin ja viemäriveden johtamisen kat- koksiin varautumiseen tarkoitetut sekä muut vastaavat laitteet Asiakkaan tulee huolehtia siitä, että kiinteistön jätevesilaitteistossa käytettävät erotti- met (hiekanerottimet, öljyn- ja bensiinierotin, rasvanerotin, amalgaamierotin) tyhjen- netään säännöllisesti siten, että erottimet pysyvät jatkuvasti toimintakuntoisina. Li- säksi erottimet ja niiden hälyttimet tulee huoltaa säännöllisesti, jotta erotinlaitteisto toimii suunnitellulla tavalla. Erotinten tyhjennyksessä ja huoltamisessa asiakkaan tu- lee noudattaa myös viranomaisen antamia jätehuoltomääräyksiä. Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto tulee muutenkin pitää sellaisessa kunnossa ja sitä tulee käyttää siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa laitoksen laitteiston käytölle eikä terveydelle ja ympäristölle. Asiakas on velvollinen noudattamaan laitoksen anta- mia ohjeita tai määräyksiä näiden laitteiden asentamisesta, käytöstä, kunnossapi- dosta ja toiminnan tarkkailusta. Asiakas on laitoksen kirjallisesta pyynnöstä velvolli- nen poistamaan laitoksen toimintaa haittaavat kiinteistökohtaiset kvv-laitteistot. Asiakas ei saa sulkea eikä avata tonttivesijohtoon kuuluvaa sulkuventtiiliä ilman lai- toksen lupaa.