Sairausajan palkka Sairausajan palkka määräytyy työehtosopimuksen mukaan.
Saman sairauden uusiutuminen Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuksiin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa, suoritetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka myös lapsen hoidon osalta ilman karenssia, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta. Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään äidin tai isän ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehto- sopimuksen tarkoittamaa uusiutumistapausta. Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkal- liseen enimmäispoissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän ei korvausta suoriteta. Xxxxxxxxxxxx on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yksin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta korvaus suoritetaan. Vuosilomalain 3 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei sisällä lapsen sairastu- misesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairastumisen johdosta ei vähennä äidin tai isän vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan nämä poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.
Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle. Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle. Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.
Asiakkaan kvv-laitteen käyttö poikkeustilanteissa Poikkeustilanteessa laitoksella on oikeus toimittaa tilapäisesti vettä asiakkaan kiinteistön tonttivesijohdon kautta toiselle asiakkaalle tai johtaa asiakkaan viemäreitä käyttäen toisen asiakkaan viemärivettä yleisiin viemäreihin. Asiakkaalla on oikeus saada todetusta haitasta mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys. Laitoksen toimintahäiriön aikana tai välittömästi sen jälkeen laitoksella on oikeus käyttää asiakkaan kvv-laitteistoja yleisen vesijohdon huuhtelemiseen. Asiakkaalla on oikeus saada mittaukseen tai arviointiin perustuvaa käyttömaksua vastaava hyvitys.
Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)
Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen 5. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä noudattaen mitä työsopimuslain 2 luvun 17 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin ja toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.
Sopimusasiakirjat Sopimusasiakirjat muodostuvat tästä sopimuksesta liitteineen. Sopimuksen liitteitä ovat seuraavat asiakirjat:
Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot 7 § Kiinteistö liitetään laitoksen vesijohtoon ja/tai jätevesiviemäriin ja/tai hulevesiviemäriin sen mukaan kuin sopimuksessa tarkemmin sanotaan. Tonttivesijohdon liittämiskohta, tonttiviemäreiden liittämiskohdat ja -korkeudet, tonttiviemäreiden sijainti laitteineen, vesijohdon painetaso liittämiskohdassa sekä kiinteistölle määritellyt jäte- ja hulevesiviemäreiden padotuskorkeudet ilmenevät tähän sopimukseen liitetyistä piirustuksista/hakemuksesta/lausunnosta.
Asiakkaan vastuu Sijoitustoiminnasta syntyvä taloudellinen riski on asiakkaalla ja asiakas on tietoinen, että sijoitustoimintaa koskevat riskit liittyvät mm. rahoitusvälineiden volatiliteettiin, likviditeettiin, liikkeeseenlaskijan maksukykyyn, mihin tahansa liikkeeseenlaskijan toimintaan, osakkeiden rekisteröintiin liittyviin ja säilyttämiseen liittyviin toimiin esim. hallintarekisteröinnin kautta, mihin sopijapuolet eivät voi vaikuttaa sekä kulloinkin voimassaolevaan lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin, joiden perusteella voi syntyä rajoitteita tai esteitä toimeksiannoille, jo toteutetuille kaupoille tai asiakkaan omistamille arvopapereille tai muille rahoitusvälineille. Tämä vastuu on asiakkaalla siitä riippumatta, onko pankki suorittanut palvelua tai rahoitusvälinettä koskevan soveltuvuus- ja/tai asianmukaisuusarvioinnin tai katsotaanko asiakkaan saaneen sijoitusneuvontaa sijoituspäätöstä varten. Asiakas on tietoinen siitä, että sijoituspäätöstä ei voida perustaa pelkästään rahoitusvälinettä koskevaan markkinointiin ja markkinointimateriaaliin, vaan rahoitusvälinettä koskeviin tietoihin kokonaisuudessaan. Asiakas vakuuttaa, että hänellä on riittävä kyky arvioida näitä riskejä ja mahdollisuus sietää niitä taloudellisesti. Asiakas vastaa myös sijoitustoiminnan vaikutuksesta hänen verotukseensa. Asiakas vastaa siitä, että hänellä on tilillä pankin käytettävissä kulloinkin tarvittavat varat näiden ehtojen ja sopimuksen tarkoittamien toimenpiteiden ja palkkioiden suorittamiseen eräpäivänä. Jollei tilillä ole riittävää katetta edellä mainittujen palkkioiden ja muiden kustannusten ja maksujen veloittamista varten, pankki perii asiakkaalta saatavansa kattamatta jääneeltä osalta perimiskustannuksilla lisättynä. Asiakas vastaa myös siitä, että pankin käytettävissä on riittävästi arvopapereita ja rahavaroja näissä ehdoissa ja sopimuksessa sekä mahdollisissa muissa asiakasta sitovissa tuote- tai palvelukohtaisissa erityisissä ehdoissa tai sopimuksissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Jollei asiakas ole muutoin osoittanut pankin käyttöön riittävästi rahavaroja, asiakas valtuuttaa pankin pidättämään ja käyttämään pankilla tai asiakkaan tilillä olevia asiakkaan rahavaroja tai asiakkaalle tulevia rahavaroja tällaisten toimenpiteiden suorituksen varmistamiseksi. Pankilla on oikeus toteuttaa oikeutensa turvaamiseksi tarvittavat toimenpiteet, kuten katevaraus ja tilisiirron esto. Asiakas vastaa siitä, että pankilla on käytössään asiakkaan ja asiakkaan yhteyshenkilöiden osalta oikeat yhteys- ja muut tiedot tämän sopimuksen mukaisten toimenpiteiden hoitamiseen. Jos asiakkaan tilillä olevat varat eivät riitä tai maksu viivästyy asiakkaasta johtuvasta syystä, on pankilla oikeus katsoa yksittäiset toimeksiannot tai itseään velvoittavat normaalit hoitotoimenpiteet itseään sitomattomaksi, jos asiakkaan sopimusrikkomukseksi katsottava puute on olennainen. Lisäksi asiakas vastaa omista laiminlyönneistään aiheutuvista vahingoista. Asiakas on velvollinen korvaamaan pankille vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että asiakas ei täytä näiden ehtojen tai sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan. Tällaisia vahinkoja voivat olla esimerkiksi sopimusrikkomuksen aiheuttamat ylimääräiset kulut ja työ sekä rahoitusvälineiden hintojen muutoksista aiheutuneet kustannukset.
Johtojen, laitteiden ja merkkikilpien sijoittaminen Laitoksella on oikeus kiinteistön omistajaa tai haltijaa kuultuaan korvauksetta sijoittaa tarpeellisia johtoja, laitteita ja merkkikilpiä liittyjän kiinteistöön tarkoituksenmukaiseen, kiinteistön käyttöä mahdollisimman vähän haittaavaan paikkaan. Tällaiset johdot, laitteet ja merkkikilvet on tarkoitettu vedentoimitusta, veden laadun tarkkailua, viemäriveden poisjohtamista, verkostojen huoltoa tai palo- ja pelastustoimen tarvitsemaa sammutusveden ottamista varten.
