Sopimuksentekovallan delegointi. Sopimuksentekovaltaa voidaan lailla rajoitetusti siirtää muille viranomaisille. • Voimaansaattamislakiin perustuva sopimuksentekovaltuus voi koskea lähinnä päävelvoitteen teknisiä tarkistuksia tai yhteistoiminnan yksityiskohtien järjestämistä. • Laissa olevassa valtuutuksessa on yksilöitävä valtuutuksen saaja ja määriteltävä riittävän täsmällisesti valtuutuksen asiallinen sisältö ja sopimuskumppani. • Valtuutuksen perusteella tehtyä sopimusta on lähtökohtaisesti pidettävä valtiosopimuksena. Valtiosopimuksentekovalta kuuluu pääsääntöisesti perustuslain 93 §:ssä tarkoitetulle ulko- politiikan johdolle ja käytännössä lähinnä tasavallan presidentille yhteistoiminnassa valtio- neuvoston kanssa. Perustuslaissa ei ole sopimuksentekovallan siirtämistä koskevia sään- nöksiä, mutta perustuslain perusteluissa ja perustuslakivaliokunnan käytännössä43 on kat- sottu, että sopimuksentekovaltaa voidaan lailla rajoitetusti siirtää muille viranomaisille.44 42 Tarkemmat ohjeet kansallisesta yhteensovittamisesta löytyvät Senaattorista (Toiminta - EU-asiat - Kansallinen käsittely). 43 PeVL 16/2004 vp, PeVL 17/2004 vp, PeVL 14/2010 vp, PeVL 14/2014 vp, PeVL 5/2017 vp.
Sopimuksentekovallan delegointi. Sopimuksentekovaltaa voidaan lailla rajoitetusti siirtää muille viranomaisille. • Voimaansaattamislakiin perustuva sopimuksentekovaltuus voi koskea lähinnä päävelvoitteen teknisiä tarkistuksia tai yhteistoiminnan yksityiskohtien järjestämistä. • Laissa olevan valtuutuksen on yksilöitävä valtuutuksen saaja ja määriteltävä riittävän täsmällisesti valtuutuksen asiallinen sisältö ja sopimuskumppani. • Valtuutuksen perusteella tehtyä sopimusta on pidettävä yleensä valtiosopimuksena. Edellä todetaan, että valtiosopimuksentekovalta kuuluu pääsääntöisesti perustuslain 93 §:ssä tarkoitetulle ulkopolitiikan johdolle ja käytännössä lähinnä tasavallan presidentille yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Perustuslaissa ei ole sopimuksentekovallan siirtämistä koskevia säännöksiä, mutta perustuslain perusteluissa ja perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että sopimuksentekovaltaa voidaan lailla rajoitetusti siirtää muille viranomaisille. Sopimuksentekovallan delegoinnin perusteella tehdyllä sopimuksella viranomainen sitoutuu Suomen hallituksen puolesta sopimukseen. Sopimuksentekovaltaa voidaan siirtää muille viranomaisille valtiosopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamislailla. Voimaansaattamislain lisäksi sopimuksentekovaltaa voidaan siirtää viranomaiselle myös muulla kansallisella lailla. Myös tällaisessa laissa yksilöidään valtuutuksen saaja ja rajoitetaan valtuuden asiallista sisältöä riittävän täsmällisesti sekä ilmaistaan ne kansainvälisen oikeuden subjektit, joiden kanssa valtuutuksen saaja voi tehdä sopimuksen.32 Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn voimaansaattamislain sisältämän delegoinnin edellytyksenä on, että valtuutus rajoittuu valtuuttavan velvoitteen puitteisiin eikä merkitse valtuutta sopia päävelvoitteen luonteeseen tai tavoitteisiin vaikuttavista muutoksista sopimussuhteeseen eikä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat eduskunnan toimivaltaan. Viranomaisille 32 Ks. tarkemmin esimerkiksi rakennerahastolain (1401/2006) 42 §:n 3 momentti ja poliisilain (279/2007) 53 §:n 2 momentti. osoitettu sopimuksentekovaltuutus voi näin ollen koskea lähinnä päävelvoitteen teknisiä tarkistuksia tai täydennyksiä taikka viranomaisten välisen yhteistoiminnan yksityiskohtien järjestämistä. Ilman nimenomaista laissa säädettyä valtuutusta, sopimuksentekovallan siirtoa koskevia määräyksiä voi myös sisältyä valtiosopimukseen, mutta näissäkin tapauksissa delegointi vaatii laintasoista sääntelyä, mikä yleensä toteutuu sopimu...