Sponsorisopimusten erityissääntely. Urheilun sponsorisopimukset eroavat tavallisista sopimuksista mm. sopimusriskien ja mahdollisten sopimusaukkojen osalta. Aukot tulevat esille usein vasta ristiriitojen myötä, joten monet sopimukset eivät ole tarpeeksi kattavia auttamaan mahdollisten riitatilanteiden ratkaisussa. ICC:n säännöt sponsoroinnista antavat ohjeita sponsorisopimusten laatimiseen. Sponsorisopimus on sponsoroitavan ja sponsorin välille solmittava kaupallinen yhteistyösopimus. Sponsorisopimus turvaa kummankin osapuolen etuja. Sponsori saa oikeuden sponsoroitavan imagoon, joka voidaan liittää esimerkiksi tuotetunnukseen, tuotteeseen tai sponsorin omaan imagoon. Sponsoroitava taas saa rahallista tukea tai muuta suoraa tai epäsuoraa etua. (Kansainvälinen kauppakamari ICC 2008, B luku) Kansainvälisen kauppakamarin sääntöjen mukaan sponsoroinnin tulee aina perustua sponsorin ja sponsoroitavan väliseen sopimukseen. Sponsorisopimus tulee aina solmia kirjallisena ja sopimusehdot on määriteltävä siten, että niissä on otettu huomioon kaikki sponsorointiin liittyvät seikat ja tahot. (Kansainvälinen kauppakamari ICC 2008, B luku 1 artikla) Koska sponsorisopimus on molempia osapuolia hyödyntävä sopimus, vastuu sääntöjen noudattamisesta kuuluu kummallekin taholle. Tällöin sekä sponsori että sponsoroitava ovat myös yhteisvastuussa kaikista sponsorointiin liittyvistä kysymyksistä riippumatta sponsoroinnin sisällöstä tai laadusta. (Kansainvälinen kauppakamari ICC 2008, B luku 13 artikla) Täysin aukottomia valmiita sponsorisopimusmalleja ei voida laatia, sillä jokainen sopimussuhde on omanlaisensa. Sponsorisopimusta laadittaessa onkin otettava huomioon yhteistyösuhteen laatu ja sopimuskumppaneiden omat ja yhteiset tavoitteet. Tällöin pystytään ennakoimaan ja määrittelemään mahdolliset sopimusriskit ja sopimusaukot. Ennakointi sopimusoikeudellisesti haastavaa ja vaatii sopimuskumppaneilta laajaa tietotaitoa niin sopimusoikeuden, urheilun kuin yrityksen toimialan saralta.
