Sponsorisopimus Mallilausekkeet

Sponsorisopimus. Sponsorisopimuksien solmimiseen ei ole muotomääräyksiä, mutta Kansainvälisen kauppakamarin ohjesäännöt kehottavat solmimaan sponsorisopimukset kirjallisena. Oikeuksien ja velvollisuuksien määritteleminen sekä mahdollisten ristiriitojen ennakoiminen on sponsorisopimuksen kuin yleisesti sopimusten tärkein tehtävä. ”Sopimuksen tulisi rakentua useiden erilaisten satunnaistenkin seikkojen huomioon ottamiselle.” (Jokela 2000, 23) Hyvään sponsorisopimukseen tulisi merkitä: • Sopimuksen juridiset osapuolet sekä heidän asemansa yhteistyössä • Sopimuksen tarkoitus sekä tavoitteet • Sopimuksen kestoaika sekä mahdollinen optio yhteistyön jatkumisesta • Sponsorin oikeudet: mainostila ja urheilijoiden hyödyntäminen markkinoinnissa • Sponsorointisumma, kuka vastaa mahdollisista sivukuluista? • Muut oikeudet ja velvollisuudet • Allekirjoitukset (Jokela 2000, 24) Suomen Liikunta ja Urheilu Ry:n (myöhemmin SLU) mukaan sponsorisopimukseen tulisi kirjata osapuolten velvollisuudet mahdollisimman tarkasti. Lisäksi erittäin tärkeää olisi määritellä velvoitteiden toteuttamisen aikataulu sekä viivästysseuraamukset. SLU kehottaa kirjaamaan sopimukseen sen päätyminen sekä edellytykset sopimuksen lakkaamiselle sekä menettelytapa mahdollisissa erimielisyyksissä (Anttila 2001). Sponsoroinnin yleistyessä muun muassa lajiliitot ovat hiljalleen heränneet laatimaan vakiosopimusehtoja sponsoroinnin toteuttamisen helpottamiseksi. Samalla kattojärjestöt pystyvät välillisesti varmistamaan, etteivät urheilijat sovi sponsorisopimuksia, jotka eivät ole ristiriidassa järjestöjen omien sääntöjen kanssa.

Related to Sponsorisopimus

  • Liitesopimukset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia: ˗ Yleiset sopimukset EK(TT/STK) – SAK ˗ Työturvallisuuskeskusta koskeva sopimus työjärjestyksineen 19.3.1997 ˗ Lomapalkkasopimus ˗ Yleissopimus ˗ Irtisanomissuojasopimus

  • Sopimus Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle säädetyt ennakkotiedot mm. palvelun keskeisistä ominaisuuksista, palvelun hinnasta tai hinnan määräytymisen perusteista sekä teleyrityksen virhevastuusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla tai, jos se ei ole mahdollista, ne on annettava asiakkaan saataville ladattavassa asiakirjassa. Ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä teleyrityksen on annettava asiakkaalle myös sopimustiivistelmä. Jos sopimustiivistelmää on teknisesti mahdotonta antaa ennen sopimuksen tekemistä, kuten puhelinmyynnissä, se on annettava viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Tällöin sopimus tulee voimaan vasta, kun asiakas on sopimustiivistelmän saatuaan vahvistanut sopimuksen. Viestintäpalvelua koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. Viestintäpalvelua koskeva sopimus voidaan tehdä myös sähköisesti edellyttäen, että sopimuksen sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa, ja että sopimus säilyy osapuolten saatavilla. Muuta palvelua koskeva sopimus on mahdollista tehdä muotovapaasti. Viestintäpalvelua koskevassa sopimuksessa tai tilausta koskevassa tilausvahvistuksessa todetaan, milloin sopimus tulee voimaan. Muuta palvelua koskeva sopimus syntyy, kun teleyritys on hyväksynyt asiakkaan tilauksen esimerkiksi avaamalla palvelun tai ilmoittamalla hyväksyneensä asiakkaan tilauksen. Teleyrityksellä on sopimusta tehtäessä oikeus tarkistaa asiakkaan luottotiedot. Luottopäätös voidaan antaa automaattisia järjestelmiä käyttäen. Tällaisessa tilanteessa asiakkaalla on oikeus edellyttää, että asian käsittelee uudelleen luonnollinen henkilö. Sopimuksen voimaantulo saattaa edellyttää ennakkomaksun tai vakuuden maksamista. Tällöin teleyritys voi asettaa takarajan, johon mennessä vakuus on asetettava tai ennakkomaksu maksettava.

  • Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) mukainen sopimus työttömille tarjot- tavan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä. Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunnat ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut työllis- tymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhteistyössä työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on edistää työttömien työllisty- mistä tarjoamalla työttömille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja. Osapuolten ja yhteistyötahojen monialaisella yhteistyöl- lä parannetaan työttömien työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkina- valmiuksia. Yhteisötasolla tavoitteena on Kainuun rakennetyöttömyyden alentaminen, pitkäai- kaistyöttömyyden vähentäminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työllisyysasteen ko- hoaminen. Kainuun TYP on osapuolien strateginen yhteistoimintarakenne, jonka puitteissa osapuolet toteut- tavat yhteisillä tavoitteilla ja yhteisillä resursseilla tehokasta ja vaikuttavaa työllisyyden hoitoa. Kainuun TYP vastaa osapuolten TYP-lainsäädännön mukaisten palvelujen koordinoinnista ja kehittämisestä toiminta-alueellaan ja toimii osapuolten yhteisenä asiantuntijaverkostona. Tässä sopimuksessa sovitaan monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä kaikissa toimialueen kunnissa; yhteispalveluun osoitettavasta henkilöstöstä, työttömille tarjottavista palveluista ja kus- tannusten jaosta.

  • Sopimukset Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa eikä kustannuksia, joista toimittaja tai joku muu on vastuussa sopimuksen, takuun, huoltosopimuksen tai vastaavan sitoumuksen perusteella. Vakuutuksen piiriin muutoin kuuluva vahinko korvataan kuitenkin siltä osin kuin vakuutuksenottaja osoittaa, ettei vastuullinen osapuoli kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

  • Sopimusmuutokset JYSE luvussa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa Sopimusta.

  • Sopimuksen siirto Liittyjä ilmoittaa luovutuksensaajalle erääntyneistä maksuista ennen kuin kiinteistön luovutuksesta on sovittu. Liittyjä ilmoittaa kirjallisesti tai sähköisesti laitokselle kiinteistön luovutuksesta kuukau- den kuluessa luovutuspäivästä. Liittyjä sitoutuu sisällyttämään luovutuskirjaan ehdon, jonka nojalla liittyjän sopimus siirretään luovutuksensaajalle ja jonka nojalla luovutuk- sensaaja sitoutuu noudattamaan kaikkia sen ehtoja. Luovutuksensaaja tulee sopijapuoleksi, kun laitos on hyväksynyt sopimuksen siirron. Xxxxxx ilmoittaa luovutuksensaajalle siirron hyväksymisestä. Siirron hyväksyminen edellyttää, että liittymismaksu on maksettu ja muut sopimuksen ehdot täytetty tai luovutuksensaaja on ottanut edellä mainitut velvoitteet nimenomai- sesti vastattavakseen. Muussa tapauksessa luovutuksensaaja katsotaan uudeksi liit- tyjäksi, jonka kanssa tehdään uusi liittymis- ja käyttösopimus ja jolta veloitetaan liitty- mismaksu. Kiinteistön luovutuksella tarkoitetaan edellä tässä kohdassa toimenpidettä, jonka seu- rauksena kiinteistön omistaja tai omistajan vertainen haltija vaihtuu.

  • Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2020 ja on voimassa 28.2.2022 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, siltä osin kuin sitä ei jonkun sopimusosapuolen toimesta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.

  • Sopimuksen kohde ja tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelu- jen suunnittelu-, järjestämis- ja rahoitusvastuista sekä yhteistyön periaatteista kunnan järjes- tämien joukkoliikennepalvelujen ja markkinaehtoisen liikenteen kanssa. Tällä sopimuksella ei kuitenkaan muuteta liikennepalvelulain (320/2017) ja muun lainsäädännön mukaista sopija- puolten välistä perusvastuunjakoa. Tässä sopimuksessa sovitaan: • joukkoliikenteen suunnittelun ja seurannan yhteistyöstä, periaatteista ja menettely- tavoista • kunnan ja ELY-keskuksen järjestämien joukkoliikennepalvelujen yhteensovittami- sesta • kunnan osallistumisesta kuntalaisiaan palvelevan ELY-keskuksen järjestämien joukko- liikennepalvelujen kustannuksiin • alueella käytettävästä joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmästä • matkustajapalveluiden järjestämisestä ja aikatauluinformaatiosta • joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen toimittamisesta valtakun- nallisiin rekistereihin (esim. JUKU- ja KUKU-järjestelmä). Tämä sopimus koskee EU:n palvelusopimusasetuksen (EY-1370/2007, jäljempänä PSA) mukai- sesti järjestettyä ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluvaa kunnan alueelle suuntautuvaa liiken- nettä. Sopimuksen kohteena oleva liikenne kuvataan tarkemmin rahoitussuunnitelmassa (liite 1). ELY-keskuksen joukkoliikennepalveluja järjestetään sekä käyttöoikeussopimusten että bruttokorvaukseen perustuvien hankintasopimusten nojalla.

  • Sopimuksen kohde 1.1. Asiakas rekisterinpitäjänä ohjeistaa Maponille, miten henkilötietoja käsitellään Palvelun tarjoamiseksi Asiakkaan ja Maponin välillä tehdyn Sopimuksen mukaisesti. Palvelun tarjoamisen aikana Asiakkaalta tai Mapon järjestelmästä saatujen henkilötietojen osalta Asiakas toimii rekisterinpitäjänä, ja Mapon tietojenkäsittelijänä. 1.2. Epäselvyyksien välttämiseksi tämä Sopimus sisältää Asiakkaan täydelliset ja lopulliset ohjeet Maponille Asiakkaan rekisteröityjen henkilötietojen käsittelyn yhteydessä, ja siksi se muodostaa sitovan henkilötietojen käsittelysopimuksen sovellettavien tietosuojalakien ja määräysten mukaisesti. 1.3. Kun Xxxxx käsittelee henkilötietoja Asiakkaan puolesta rekisterinpitäjänä, kaikkien kyselyjen, pyyntöjen, vastalauseiden tai valitusten, jotka rekisteröidyllä (esim. Asiakkaan työntekijällä) voi olla Palvelua koskevien henkilötietojen käsittelyssä, tulee ne osoittaa Asiakkaalle ja Asiakkaan ratkaista.

  • Sopimuksen tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukainen pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023.