Sopimuksen tausta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023. Pelastustoimen järjestämisestä annetun lain mukainen pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1 päivänä tammikuuta 2023.
Sopimuksen tausta. Etelä-Karjalan liiton vuonna 2018 käynnistämässä hanketyössä on selvitetty Taipalsaarelle sijoittuvan Kutilan kanavan toteuttamisen edellytyksiä. Kutilan kanava -hankkeessa on kysymys Itkonlahden ja Umianlammen sekä Kutilantaipaleen läpi ruopattavasta ja kaivettavasta kanavasta sekä eräiden pumppaamojen rakentamisesta (jäljempänä Hanke). Hankkeen selvitystyöhön ovat osallistuneet Etelä-Karjalan liiton lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskus, alueen kunnat, Väylävirasto, LUT-yliopisto sekä useita muita sidosryhmiä. Selvitystyössä Hankkeen toteuttaminen on todettu tarkoituksenmukaiseksi. Kanavan rakentamisen tavoitteena on sujuvoittaa vesiliikennettä eteläisellä Saimaalla sekä edistää eri elinkeinoja, kuten risteilyliikennetoimintaa ja luontomatkailua. Kanavan yhteyteen rakennettavien pumppaamojen avulla Suur-Saimaan vettä tullaan siirtämään Pien-Saimaalle, erityisesti rehevöitymisestä kärsivälle Maavedelle. Näin ollen Hanke parantaa merkittävästi Pien-Saimaan vedenlaatua ja koko alueen virkistysarvoja. Hankkeen toteutuksen kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 15,5 miljoonaa euroa (alv 0 %). Etelä-Karjalan liiton käynnistämän selvitystyön päätyttyä Hankkeen eteenpäin viemistä on jatkettu Taipalsaaren ja Lappeenrannan toimesta. Taipalsaari ja Lappeenranta ovat molemmat osaltaan tehneet syksyn 2020 aikana päätökset Hankkeen rahoittamisesta sekä alkuvuoden 2021 aikana periaatteelliset päätökset Hankkeen toteuttamismuodosta. Hankkeen selvitystyössä on Hankkeeseen pyydetty mukaan myös muita eteläisen Saimaan alueen kuntia ja kaupunkeja. Puumala ja Ruokolahti ovat ilmaisseet myönteisen suhtautumisensa Hankkeeseen ja valmiuden neuvotella Hankkeen rahoittamiseen osallistumisesta pienillä osuuksilla. Hankkeen toteuttamismuodoksi on päätetty kuntavetoinen malli, jossa Taipalsaari rakentaa Hankkeen omistukseensa ja jossa Lappeenranta ja Puumala sekä Ruokolahti rahoittavat Taipalsaaren investointia rahoitusosuuksina. Osapuolet ovat neuvotelleet ja valmistelleet tämän yhteistoimintasopimuksen (jäljempänä Sopimus) viedäkseen eteenpäin Hankkeen varsinaista valmistelua.
Sopimuksen tausta. (A) Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suo- men merkittävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Lentorata–Porvoo– Kouvola-raideyhteyden suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi to- detaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakentamisvaiheeseen ja si- ten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdollinen rakentamis- vaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toimenpiteet, ku- ten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonaisuuksien ra- kentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Lentorata–Porvoo–Kou- vola-raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä ja lyhentäisi siten myös Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä. Se mahdol- listaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan li- säämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina-aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Osapuolet tiedostavat, että lisäksi 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestel- mäsuunnitelmassa 15.4.2021 on todettu, että ”Valtio pitää kunnossa, peruskorjaa ja kehittää nykyistä rataverkkoa. Esimerkiksi tärkeiden Savon- ja Karjalan-ratojen (Kou- vola–Kuopio, Kouvola–Imatra–Joensuu) kehittämistä jatketaan osana itäratakoko- naisuutta.”, sekä tunnistettu Kouvola-Luumäki-Vainikkala –rataosuus yhdeksi mer- kittävimpiä peruskorjaustarpeita vaativista rataosuuksista”.
Sopimuksen tausta. Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien, Kirkkonummen kunnan sekä HUS:n käynnistämän yhteisen Apotti-hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana on asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Perustajaosakkaat ovat kesällä 2013 solmineet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Järjestelmää koskevat hankintapäätökset on tehty vuoden 2015 lopulla ja Perustajaosakkaat, Yhtiö, Järjestelmätoimittaja ja KL-Kuntahankinnat Oy ovat allekirjoittaneet Järjestelmää koskevan Hankintasopimuksen (liite 1) 21.4.2016. Samalla Yhtiö ja Järjestelmätoimittaja allekirjoittivat välillään Järjestelmää koskevan Toimitussopimuksen (liite 2) ja Palvelusopimuksen (liite 3). Osapuolet ja KL-Kuntahankinnat Oy ovat sopineet, että Yhtiö vastaa asiakas- ja potilastietojärjestelmähankinnan sopimusvelvoitteista valittavaan järjestelmätoimittajaan nähden ja tuottaa Osakkaille asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvät palvelut siten kuin liiketoimintasuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu. Perustajaosakkaat ovat perustaneet Yhtiön ja merkinneet Yhtiön osakkeet. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa Osakkaille asiakas- ja potilastietojärjestelmään liittyvät palvelut omakustannushintaan. Yhtiö ei tavoittele voittoa. Mahdollinen tilikaudelta syntyvä ylijäämä on käytettävä Yhtiön tarjoamien palveluiden kehittämiseen. Tämän sopimuksen allekirjoitushetkellä Yhtiön osakkeita ei ole muiden kuin Perustajaosakkaiden omistuksessa. Osapuolten tarkoituksena on laajentaa Yhtiön omistuspohjaa ottamalla Uusia Osakkaita tämän sopimuksen kohdan 4. määrittelemällä tavalla.
Sopimuksen tausta. Tämä sopimus koskee etsivän nuorisotyön palveluita, joista säädetään nuorisolaissa (1285/2016, 10§). Asiakasryhmään kuuluvat alle 29-vuotiaat nuoret. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivän nuorisotyön tavoite on lisätä nuorten sosiaalista vahvistumista ja osallisuutta, tukea nuoria erityisesti siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle sekä vähentää nuorten ulkopuolisuutta ja syrjäytymisen riskejä. Etsivä nuorisotyö perustuu nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista. Rantasalmen kunta ja Sulkavan kunta noudattavat palvelua koskevia lakeja, säädöksiä ja ohjeita sekä tähän sopimukseen kirjattuja vaatimuksia. Voimassa olevia lakeja ovat esimerkiksi seuraavat: Nuorisolaki (1285/2016) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017) Tietosuojalaki (1050/2018) Kuntalaki (410/2015)
Sopimuksen tausta. Tällä sopimuksella sovitaan äänitteen tuottajalle kuuluvien Gramex-oikeuksien siirrosta äänitekohtaisesti siirron- saajalle.
Sopimuksen tausta. Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä Finna on keskitetysti ylläpidetty verkkopalvelu, joka mahdollistaa pääsyn arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin ja palveluihin. Finnasta käyttäjät voivat hakea tietoa sekä käyttää siihen liitettyjä digitaalisia palveluita. Finnassa jokaisella konsortion jäsenellä tai jäsenten yhteenliittymällä voi olla halutessaan oma näkymänsä. Konsortion jäsen hallinnoi, ylläpitää ja kehittää omaa näkymäänsä ja valitsee sen kautta saatavilla olevat aineistot ja niihin liitetyt palvelut. Finnaan indeksoidaan aineistojen metatiedot. Digitaaliset aineistot säilyvät organisaatioiden omissa taustajärjestelmissä. Erikseen voidaan sopia, että Finnan indeksiin haravoidaan metatiedon lisäksi myös muuta tietosisältöä. Finnan kautta vapaasti saatavilla oleva metatieto ja aineistot kootaan lisäksi yleisön haettavaksi arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä ns. kansallisesta näkymästä, jota kehittää ja ylläpitää Kansalliskirjasto yhteistyössä konsortion jäsenten kanssa. Taustajärjestelmässä oleva tunnistautumismahdollisuus on edellytys sille, että tunnistettu käyttäjä voi käyttää aineistoa, jonka käyttö on lisensioitua tai muuten rajoitettu. (ks. 7.1.3.) Finnan tietotekniset ratkaisut toteutetaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvalla asiakasliittymäohjelmistolla. Kansalliskirjasto ylläpitää ja kehittää asiakasliittymäohjelmistoa ja tarjoaa sen konsortion jäsenten käyttöön. Asiakasliittymäohjelmisto julkaistaan avoimen lähdekoodin lisenssillä. Konsortion jäsen voi osallistua Finnaan kahdella tavalla: Kirjastoverkkopalvelut − ottamalla asiakasliittymäohjelmiston käyttöönsä, tekemällä oman näkymän Finnaan sekä asettamalla metatietonsa Finnan indeksoitavaksi, jolloin metatiedot voidaan valita esimerkiksi kansallisen näkymän tai minkä tahansa muun näkymän haun piiriin; tai − asettamalla metatietonsa Finnan indeksoitavaksi, jolloin metatiedot voidaan valita esimerkiksi kansallisen näkymän tai minkä tahansa muun näkymän haun piiriin; jäsen ei ota tällöin asiakasliittymäohjelmistoa käyttöönsä eikä voi tehdä Finnaan omaa näkymää.
Sopimuksen tausta. 3.1.1 Perustajaosakkaiden käynnistämän yhteisen Apotti-hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana Perustajaosakkaat ovat perustaneet Yhtiön, jonka yhtenä tarkoituksena on tuottaa Osakkaille kokonaispalveluna Järjestelmä. Järjestelmän tuottamisen lisäksi Yhtiön tehtävänä on tuottaa Osakkaiden sidosyksikkönä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä- teknologiapalveluita sekä digitaalisia asiantuntijapalveluita ja muita Järjestelmäliitännäisiä palveluita.
Sopimuksen tausta. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021, myöh. voimaanpanolaki) mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle 1 päivänä tammikuuta 2023.
Sopimuksen tausta. A. Yhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua. Helsingin ja Turun välinen raideyhteys on Suomen merkit- tävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Hel- sinki–Turku nopean junayhteyden voidaan katsoa koostuvan neljästä eri osakokonai- suudesta: Espoo-rata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku-rataväli sekä Turun ratapihan kehittämisen eräät osa-alueet. Tämän Yhtiön perustamisen tarkoituksena on edistää Es- poo-Salo-oikoradan sekä Salo-Turku-ratavälin suunnittelua rakentamisvalmiuteen asti (selvyyden vuoksi todetaan, että rakentamissuunnittelun katsotaan kuuluvan rakenta- misvaiheeseen ja siten yhtiön toimialan ulkopuolelle) ("Suunnitteluhanke"). Mahdol- linen rakentamisvaihe pitäisi sisällään Suunnitteluhankkeen toteuttamisen jälkeiset toi- menpiteet, kuten rakentamissuunnittelun ja Suunnitteluhankeen sisältämien kokonai- suuksien rakentamisen kokonaan tai osittain ("Rakentamisvaihe"). Espoo-Salo-oiko- rata lyhentäisi Helsinki-Turku rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsin- gin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vih- din suuntaan. Salo-Turku kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junia ja junien kohtaa- misen välillä Salo-Turku sekä myös lähiliikenteen Turku-Salo välille. Nopea junayhteys lyhentää kaupunkien välistä matka-aikaa sekä laajentaa työssäkäynti- ja työmarkkina- aluetta tuoden uusia mahdollisuuksia alueiden kasvuun ja kehitykseen. Edellä mainittu Suunnitteluhankkeen kohteena oleva ratayhteys on osa rajat ylittävää TEN-T -ydinverk- kokäytävää.