Tarpeellisuus ja käyttökohteet Mallilausekkeet

Tarpeellisuus ja käyttökohteet. Osakassopimuksen tarpeellisuus kumpuaa siitä tosiasiasta, ettei jokaisen osake- yhtiön tarpeisiin, saati niiden sidosryhmien tarpeisiin, kyetä välttämättä varautu- maan pelkästään osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen avulla. Tällöin osakassopi- muksella voidaan puuttua joustavasti erilaisiin yksityiskohtiin, joista omistajataho kokee tarpeelliseksi sopia. (Xxxxxxx & Xxxx 2007, 13.) Perimmäisenä lähtökoh- tana voidaan pitää sopimusosapuolten tarvetta huolehtia omista eduistaan, esi- merkkinä venture capital -sijoittajan huolellisuusperiaatteesta johtuva tarve huo- lehtia riittävästä kontrollista yhtiöön johon pääomaa sijoitetaan vs. sijoitettavan yhtiön aiempien osakkaiden intressi pitää yhtiö omassa päätäntävallassa (Ander- sin 2021, 152). Osakassopimus voi myös pyrkiä erilaisissa yhtiöissä eri tavoittei- siin. Startup-yrityksen kannalta keskeistä voi olla sopiminen exit-lausekkeista ja uusien sijoittajien kontrollista yhtiöön, uudessa yrityksessä taas merkityksellistä voi olla sopiminen pelisäännöistä. Suuressa yhtiössä sopimuksen fokus voikin olla johdon valinnassa ja toiminnassa. (Xxxxxxxxx & Huhtamäki 2019, 11.) Xxxxxxxxx & Huhtamäki (2019, 11) mainitsevat myös, että osakassopimus ei ole pakollinen, se sitoo vain sopimuksen osapuolia, eikä siinä saa sopia pakottavan lainsäädännön tai hyvän tavan vastaisesti asioista. Käytännössä osakassopi- musta tehtäessä keskeiset huomioitavat asiat ovat heidän mukaansa ristiriidatto- muus pakottavan osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen, sekä sopimusoikeuden peri- aatteiden kanssa. Huhtamäkien näkemys lienee hyvä yleisohje, mutta kuten myöhemmin huomaamme (mm. luku 3.1), asia ei ole välttämättä aivan näin yksi- oikoinen ja poikkeuksia esiintyy esimerkiksi pakottavan lainsäädännön osalta. On kuitenkin suuria eroja siinä, millaisia painotuksia ja sisältöjä osakassopimuk- seen sisällytetään riippuen sen luonteesta. Hannula & Xxxx (2007, 46) käsittelevät ja jaottelevat osakassopimuksen luonteen käyttökohteiden mukaan alla olevan listan mukaisesti. Listattujen painotusten pääpiirteitä käydään läpi kappaleen ala- luvuissa, joka selventää millaisia eroavaisuuksia näiden painotusten välillä on ha- vaittavissa. -pääomasijoittajan osakassopimus -yrittäjäkumppanien osakassopimus -osakassopimukset yhteisyrityksissä -suku- ja perheyhtiön osakassopimus -osakassopimus yrityskaupassa ja sukupolvenvaihdoksessa -osakassopimus listayhtiössä Myös Kyläkallio ym. (2017, 234) näkevät, että osakassopimukselle on monenlai- sia käyttötarkoituksi...

Related to Tarpeellisuus ja käyttökohteet

  • Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat ehdot Xxxxxx toimittaa asiakkaalle talousvettä ja/tai vastaanottaa asiakkaan asumajätevettä tai laadultaan vastaavia muita käytöstä poistettuja vesiä ja/tai hule- ja perustusten kuivatusvesiä tätä sopimusta ja laitoksen voimassa olevia vesihuollon yleisiä toimitusehtoja noudattaen.

  • Toiminnan kehittämissuunnitelma ja strategiset painopisteet Strategisen sopimuksen mukaan.

  • Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus (22 §, 23 § ja 34 §)

  • Luotonantajan/luotonvälittäjän henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Hyvinkään Konetalo Oy Osoite Xxxxxxxxxxxxxxx 0, 00000 Xxxxxxxx Puhelinnumero 01-94267100 Sähköpostiosoite xxxx.xxxxxxxx@xxxxxxxx.xx Faksinumero Internet-osoite

  • Toimituksen jatkaminen keskeytyksen jälkeen Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty muusta syystä kuin asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu, edellyttäen, että liittymis- ja käyttösopimus on yhä voimassa. Laitos ei ole kuitenkaan velvollinen jatkamaan palvelun toimittamista ennen kuin asiakas on maksanut kirjallisesta huomautuksesta tai muista ilmoituksista sekä muista keskeytykseen ja jälleenkytkentään liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneet maksut ja kustannukset ja erääntyneet laitoksen saatavat. Kun palvelun toimittaminen on keskeytetty asiakkaan pyynnöstä, palvelun toimittamisen jatkamisen edellytyksenä on, että asiakas korvaa laitokselle palvelun keskeyttämisestä ja aloittamisesta aiheutuvat kustannukset ja mahdolliset verkostosta erottamisesta ja uudelleen liittämisestä ja uudelleen liittämiseen kuuluvista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset siltä osin kun niitä ei ole korvattu keskeytyksen yhteydessä.

  • Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus Työnantajan antaessa työntekijälle ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan siitä johtuvat suoranaiset kustannukset.

  • Ylivakuutus ja rikastumiskielto Omaisuus tai etuus on ylivakuutettu, jos vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuu- den tai etuuden oikeaa arvoa suurempi. Vakuutusyhtiö ei korvaa ylivakuutetulle omaisuudelle tai etuudel- le sattuneen vahingon johdosta enempää kuin vahingon peittä- miseksi tarvittavan määrän. Jos kuitenkin vakuutusmäärä olen- naisesti perustuu vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon, korvaus suoritetaan vakuutusmäärän mukaisena, paitsi milloin vakuutuksenottajan tahallisesti antamat väärät tai puut- teelliset tiedot olivat vaikuttaneet arvioon.

  • Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.

  • HENKILÖSTÖN KESKINÄINEN TIEDOTUSTOIMINTA JA KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN Työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai työhuonekunnalla on oikeus järjestää työpaikalla tai muussa sovitussa tilassa kokouksia työmarkkina-asioissa tai työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä siten kuin keskusjärjestöjen kesken tai alakohtaisesti tai työpaikalla vakiintuneen käytännön mukaisesti on sovittu. Edellisessä kappaleessa mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä on oikeus työajan ulkopuolella, joko ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai työajan päättymisen jälkeen jakaa jäsenilleen kokousilmoituksiaan, työpaikan työsuhteisiin tai yleensä työmarkkinakysymyksiin liittyviä kirjallisia tiedonantoja, ruokalassa, pukusuojassa tai muussa työnantajan kanssa sovittavassa vastaavanlaisessa tilassa varsinaisen työpaikan, kuten tehdassalin tms. ulkopuolella. Tiedonannossa tulee olla merkittynä sen liikkeellepanija. Mikäli työpaikalla ilmestyy henkilöstölle tarkoitettu tiedotuslehti, on edellä mainitulla henkilöstön yhteenliittymällä oikeus käyttää sitä edellä mainittujen kokousilmoitusten tai tiedonantojen julkaisemiseen tai julkaista ne työnantajan työntekijöiden käyttöön osoittamalla ilmoitustaululla. Ilmoitustaulun sisällöstä ja hoidosta vastaa ilmoittaja.

  • Vakuutusyhtiön velvollisuudet Vakuutusyhtiö selvittää, onko vakuutetulla vahingonkor- vausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahingosta, jonka määrä ylittää vakuutuksen omavastuun ja neuvottelee korvauksen vaatijan kanssa. Jos vakuutuksenottaja korvaa vahingon, sopii siitä tai hyväksyy vaatimuksen, ei tämä sido vakuutusyhtiötä, ellei korvauksen määrä ja peruste ole ilmeisesti oikea. Jos vakuutusyhtiö on päässyt vahingonkärsijän kanssa sopimukseen vahinkojen korvaamisesta eikä vakuutuk- senottaja tai vakuutettu tähän suostu, vakuutusyhtiö ei ole tämän jälkeen velvollinen korvaamaan sen jälkeen aiheu- tuneita kustannuksia eikä korvaamaan enempää kuin se edellä mainitun sopimuksen perusteella olisi korvannut. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole velvollinen selvittämään asiaa enempää.