Common use of Tavanomaiset ehdot Clause in Contracts

Tavanomaiset ehdot. Sopimussakot ovat usein sidonnaisia muihin sopimuksen maksuihin kuten vuokraan tai kauppahintaan. Tutkituissa vuokrasopimuksissa, yhtä sopimusta lukuun ottamatta, sopi- mussakot olivat sidonnaisia vuosivuokraan. Vuokrasopimuksissa sopimussakot voidaan jakaa kahteen osioon niiden syiden perus- teella. Ensimmäinen on rakentamisvelvoitteen rikkomisesta tai viivästymisestä tai, jos vuokralainen siirtää vuokraoikeuden rakentamattomana toiselle johtuvat sakot. Toinen osio on sopimuksen muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Rakentamisvelvoitteesta johtuvat sopimussakot olivat jokaisen kunnan käytössä ja ne ovat huomattavasti suurem- pia, kuin muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Yleisesti sopimussakon maksaminen ei vapauta vuokralaista vuokrasopimuksen mukai- sista velvollisuuksista, tarkoittaen että, jos vuokralainen vielä toistamiseen rikkoo raken- tamisvelvoitetta, on hän velvollinen maksamaan sopimussakon uudelleen. Kauppakirjojen ja maankäyttösopimusten kohdalla sakoissa oli enemmän variaatiota kuntien välillä. Pienemmissä kunnissa sopimussakko oli sidonnainen kauppahintaan, kun isommissa kunnissa sopimussakot olivat kiinteitä summia. Sakkoja oli sidottu kauppa- hintaan kahdella tavalla. Ensimmäisellä tavalla sopimussakko on tietty prosentti kauppa- hinnasta, esimerkiksi: Toinen tapa velvoittaa ostajan suorittamaan myyjälle sopimussakkona kauppahinnan tie- tyn kertaisena, esimerkiksi kaksinkertaisena. Sopimussakkojen kiinteillä hinnoilla oli nähtävissä suurta hajontaa, pienimmillään maan- käyttösopimuksissa sopimussakko oli 50 000 euroa, kun suurimmillaan kauppakirjoissa sopimussakko oli 3 000 000 euroa. Pienimmät sakot tulivat yleisesti pienistä rikkeistä, kuten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä, kun taas isoimmat sopimussakot tulivat, jos rakennusvelvollisuus tai muu hanke ei ole toteutunut sovitussa määräajassa. Myös jos tontti luovutettiin eteenpäin ilman, että rakennusvelvollisuutta olisi toteutettu, sopimus- sakot olivat samalla tasolla, kuin viivästymisestä johtuvat sakot. Ostaja myös saa lisäsopimussakkoja, jos se ei ole toteuttanut kaupan kohteena olevalle kiinteistölle vaadittua määrää ARA- tai Hitas-asuntoja. Nämä sakot ovat yleisesti kiinteä euromäärä per asunto, esimerkiksi: ”200 000 euroa/asunto”. Vuokrasopimuksien sopimussakkojen määrät vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä ei- vätkä ne ole havaintojen perusteella sidonnaisia kuntien kokoon (isossa kunnassa isom- mat sakot). Pienin rakentamisvelvoitteen rikkomisesta johtuva sopimussakon suuruus kauppakirjassa oli kaksinkertainen tontin hinta, kun suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuotuisen vuokran satakertainen määrä. Keskimääräinen sopi- mussakon vuokrasopimuksissa suuruus oli vuosivuokra 20,625 kertaisena. Yleisesti tontin vuokran suuruus on 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, jos oletetaan esimerkissä tontin laskennallisen hinnan olevan 100 000 €, tällöin vuosivuokra on 5 000 €. Pienen kauppakirjassa oleva sakko oli tontin kaksinkertainen hinta, jolloin sakon suu- ruudeksi tulee 200 000 €. Suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuosivuokran satakertainen määrä, jolloin sakon suuruus on 500 000 €. Keskimääräiseksi sopimussakon suuruudeksi saadaan 103 125 €. Vuokrasopimusten sopimussakot jäävät keskimääräisesti huomattavasti kauppakirjojen pienempien sakkojen alapuolelle ja tämä ylitetään vain äärimmäisissä tapauksissa.

Tavanomaiset ehdot. Rakentamisvelvoitteessa määritetään, missä ajassa rakennus on saatava tiettyyn valmius- asteeseen. Jokaisessa tutkitussa maanvuokrasopimuksessa kunnasta riippumatta raken- nusajan määrityksessä toimii sisällöllisesti sama pohja, pieniä kieliasun eroja lukuun ot- tamatta. ”Vuokralainen sitoutuu rakentamaan tontille asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hy- väksyttyjen piirustusten mukaisen uudisrakennuksen vuoden kuluessa vuokra-ajan alkamisesta lukien siihen valmiusasteeseen, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen loppukatselmuksen, jolla rakennus on hyväksytty käyttöönotettavaksi. kennettava uudelleen vuoden kuluessa.” Osa kunnista on lisännyt tähän ehtoon myös tarvittavan vähittäismäärän rakennettavan asuinrakennuksen kerrosalasta, viranomaistarkastukseen mennessä. Kuntien sisällä maanvuokrasopimuksien rakennusvelvoitteiden rakennusajat ovat sa- moja, kuitenkin kuntien välillä näissä rakennusajoissa on eroja. 13 tutkitusta kunnasta seitsemän kuntaa antaa rakennusaikaa kolme vuotta. Kahden kunnan vuokrasopimuksissa ei ollut lainkaan mainintaa rakennusajasta, kuitenkin näistä toisen kunnan maanhankin- nan ja -luovutuksen periaatteissa mainitaan, että rakentamisvelvoite on kolme vuotta asunto- sekä yritystonteilla. Yhden kunnan määrittämä rakentamisaika on kaksi ja puoli vuotta. Viimeiset kaksi kuntaa asettavat rakentamiseen kahden vuoden rakentamisajan. Näistä 13 kunnasta seitsemän kuntaa määrää myös rakennuksen uudelleen rakennuksesta sen tuhoutuessa, tai jos se puretaan. Näistä seitsemästä kunnasta kaksi kuntaa vaatii uu- delleen rakentamisen kolmen vuoden kuluessa. Yksi kunta antaa uudelleen rakentamiseen kaksi ja puoli vuotta aikaa. Kolme kuntaa vaatii saman kahdessa vuodessa ja yksi kunta antaa tähän vain yhden vuoden aikaa. Kunnat pidentävät kuitenkin hakemuksesta tai erityisen painavista syistä sanottuja mää- räaikoja. Jos vuokralainen ylittää annetun määräajan antavat kunnat tästä sopimussak- koja. Sopimussakot ovat usein sidonnaisia muihin käydään omassa luvussaan tarkemmin läpi. Kunnat pystyvät raken- tamisvelvoitteen laiminlyönnin perusteella myös purkamaan sopimuksen maksuihin vuokralaisen kanssa. Rakentamisen laadusta ei juurikaan sopimuksissa määrätä, kuten vuokraan tai kauppahintaanaiemmasta esimerkistä huomataan, vuokralainen sitoutuu rakentamaan asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukaisen rakennuksen. Tutkituissa vuokrasopimuksissaTämän lisäksi ehtoon on lisätty kohta: ”Vuokralainen sitoutuu noudattamaan kaupungin laatimia rakennustapaohjeita”. Yhdes- säkään tutkitussa maanvuokrasopimuksessa ei siis annettu tarkkaa määritystä rakentami- sen laadusta vaan, yhtä sopimusta lukuun ottamatta, sopi- mussakot olivat sidonnaisia vuosivuokraan. Vuokrasopimuksissa sopimussakot voidaan jakaa kahteen osioon niiden syiden perus- teella. Ensimmäinen on rakentamisvelvoitteen rikkomisesta tai viivästymisestä taijokaisessa viitataan asemakaavan sekä rakennustapaohjeisiin, jos vuokralainen siirtää vuokraoikeuden rakentamattomana toiselle johtuvat sakotedes sitäkään. Toinen osio on sopimuksen muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Rakentamisvelvoitteesta johtuvat sopimussakot olivat jokaisen kunnan käytössä ja Asemakaavoista yleisesti määrätään rakentamisen laadusta kaavamerkinnöillä, esimer- kiksi: Tästä voidaan päätellä, että rakennusohjeita tai rakentamistapaa ei lisätä yksittäisten tont- tien luovutussopimuksiin vaan ne ovat huomattavasti suurem- pia, kuin muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Yleisesti sopimussakon maksaminen ei vapauta vuokralaista vuokrasopimuksen mukai- sista velvollisuuksista, tarkoittaen että, jos vuokralainen vielä toistamiseen rikkoo raken- tamisvelvoitetta, on hän velvollinen maksamaan sopimussakon uudelleen. Kauppakirjojen ja maankäyttösopimusten kohdalla sakoissa oli enemmän variaatiota kuntien välillä. Pienemmissä kunnissa sopimussakko oli sidonnainen kauppahintaan, kun isommissa kunnissa sopimussakot olivat kiinteitä summia. Sakkoja oli sidottu kauppa- hintaan kahdella tavalla. Ensimmäisellä tavalla sopimussakko on tietty prosentti kauppa- hinnasta, esimerkiksi: Toinen tapa velvoittaa ostajan suorittamaan myyjälle sopimussakkona kauppahinnan tie- tyn kertaisena, esimerkiksi kaksinkertaisena. Sopimussakkojen kiinteillä hinnoilla oli nähtävissä suurta hajontaa, pienimmillään maan- käyttösopimuksissa sopimussakko oli 50 000 euroa, kun suurimmillaan kauppakirjoissa sopimussakko oli 3 000 000 euroa. Pienimmät sakot tulivat yleisesti pienistä rikkeistäkattavat isompia alueita, kuten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä, kun taas isoimmat sopimussakot tulivat, jos rakennusvelvollisuus kortteleita tai muu hanke ei ole toteutunut sovitussa määräajassa. Myös jos tontti luovutettiin eteenpäin ilman, että rakennusvelvollisuutta olisi toteutettu, sopimus- sakot olivat samalla tasolla, kuin viivästymisestä johtuvat sakot. Ostaja myös saa lisäsopimussakkoja, jos se ei ole toteuttanut kaupan kohteena olevalle kiinteistölle vaadittua määrää ARA- tai Hitastiettyjä asemakaava-asuntoja. Nämä sakot ovat yleisesti kiinteä euromäärä per asunto, esimerkiksi: ”200 000 euroa/asunto”. Vuokrasopimuksien sopimussakkojen määrät vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä ei- vätkä ne ole havaintojen perusteella sidonnaisia kuntien kokoon (isossa kunnassa isom- mat sakot). Pienin rakentamisvelvoitteen rikkomisesta johtuva sopimussakon suuruus kauppakirjassa oli kaksinkertainen tontin hinta, kun suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuotuisen vuokran satakertainen määrä. Keskimääräinen sopi- mussakon vuokrasopimuksissa suuruus oli vuosivuokra 20,625 kertaisena. Yleisesti tontin vuokran suuruus on 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, jos oletetaan esimerkissä tontin laskennallisen hinnan olevan 100 000 €, tällöin vuosivuokra on 5 000 €. Pienen kauppakirjassa oleva sakko oli tontin kaksinkertainen hinta, jolloin sakon suu- ruudeksi tulee 200 000 €. Suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuosivuokran satakertainen määrä, jolloin sakon suuruus on 500 000 €. Keskimääräiseksi sopimussakon suuruudeksi saadaan 103 125 €. Vuokrasopimusten sopimussakot jäävät keskimääräisesti huomattavasti kauppakirjojen pienempien sakkojen alapuolelle ja tämä ylitetään vain äärimmäisissä tapauksissaalueita.

Tavanomaiset ehdot. Sopimussakot ovat usein sidonnaisia muihin sopimuksen maksuihin kuten vuokraan Vain yhdessä tutkitussa vuokrasopimuksessa on maininta energiatehokkuudesta, vuok- ranalennuksen muodossa: Muissa tutkituissa vuokrasopimuksissa tai kauppahintaan. Tutkituissa vuokrasopimuksissakauppakirjoissa ei ole mainintaa energiatehok- kuudesta tai vuokranalennuksista, yhtä sopimusta lukuun ottamatta, sopi- mussakot olivat sidonnaisia vuosivuokraan. Vuokrasopimuksissa sopimussakot joita siitä voidaan jakaa kahteen osioon niiden syiden perus- teella. Ensimmäinen on rakentamisvelvoitteen rikkomisesta tai viivästymisestä tai, jos vuokralainen siirtää vuokraoikeuden rakentamattomana toiselle johtuvat sakot. Toinen osio on sopimuksen muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Rakentamisvelvoitteesta johtuvat sopimussakot olivat jokaisen kunnan käytössä ja ne ovat huomattavasti suurem- pia, kuin muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Yleisesti sopimussakon maksaminen ei vapauta vuokralaista vuokrasopimuksen mukai- sista velvollisuuksista, tarkoittaen että, jos vuokralainen vielä toistamiseen rikkoo raken- tamisvelvoitetta, on hän velvollinen maksamaan sopimussakon uudelleen. Kauppakirjojen ja maankäyttösopimusten kohdalla sakoissa oli enemmän variaatiota kuntien välillä. Pienemmissä kunnissa sopimussakko oli sidonnainen kauppahintaan, kun isommissa kunnissa sopimussakot olivat kiinteitä summia. Sakkoja oli sidottu kauppa- hintaan kahdella tavalla. Ensimmäisellä tavalla sopimussakko on tietty prosentti kauppa- hinnasta, esimerkiksi: Toinen tapa velvoittaa ostajan suorittamaan myyjälle sopimussakkona kauppahinnan tie- tyn kertaisena, esimerkiksi kaksinkertaisena. Sopimussakkojen kiinteillä hinnoilla oli nähtävissä suurta hajontaa, pienimmillään maan- käyttösopimuksissa sopimussakko oli 50 000 euroa, kun suurimmillaan kauppakirjoissa sopimussakko oli 3 000 000 euroa. Pienimmät sakot tulivat yleisesti pienistä rikkeistäsaada, kuten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistäyllä mainitussa vuok- rasopimuksessa. Yhden kaupungin kaupunginosan yhteistyösopimuksessa kuitenkin vaaditaan, kun taas isoimmat sopimussakot tulivatettä ”Asuinkerrostalorakennusten tulee täyttää vähintään C-energiatehokkuusluokalle asetetut vaatimukset siten, jos rakennusvelvollisuus että E-luku alittaa 120 kWh/m2/vuosi”. Tarkoittaen, että alueelle ei saa rakentaa asuinrakennuksia, jotka ylittävät tämän E-luvun, vaikka siitä ei olisi mainintaa vuokrasopimuksissa tai muu hanke kauppakirjoissa. Tällöin vuokralainen tai ostaja ei ole toteutunut sovitussa määräajassamyöskään velvollinen saamaan samanlaista vuokran tai kauppahinnan alennusta, kuten aikaisem- massa vuokrasopimuksessa. Myös jos tontti luovutettiin eteenpäin ilmanLahden yleiskaavojen toteutusohjelmassa maa- ja asuntopoliittisissa linjauksissa 2017– 2020 mukaan Lahden kaupunki on ottanut käyttöönsä KEKO-ekotehokkuus työkalun vuonna 2016, jonka avulla pystytään arvioimaan merkittävimpien kaavojen vaikutuksista päästöihin, luonnonvarojen kulutukseen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosystee- mipalveluihin. Tämän työkalun avulla Lahden kaupunki pyrkii parantamaan kaavojen ekotehokkuutta valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna. (Lahden yleiskaavojen toteu- tusohjelma 2017–2020, 2015) Samaisen toteutusohjelman mukaan Lahti merkitsee asemakaavoihin rakennusten läm- mitystavaksi kaukolämmön kaukolämpöverkko alueella, koska se tuotetaan Lahdessa kierrätys- ja biopolttoaineita käyttävässä lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitok- sessa. Tämä edistää huomattavasti kaupungin energia- ja resurssitehokkuutta. Toteutus- ohjelmassa todetaan, että rakennusvelvollisuutta olisi toteutettutietyillä alueilla on tavoitteena, sopimus- sakot olivat samalla tasollaettä kaikki uudisrakentaminen on matala- ja nollaenergiatasoa vuoteen 2020 mennessä. Tämä energia- ja resurssitehok- kuus toimii myös arvostelukriteerinä suunnittelukilpailuissa sekä otetaan huomioon ton- tinluovutusehdoissa. (Lahden yleiskaavojen toteutusohjelma 2017–2020, kuin viivästymisestä johtuvat sakot2015) Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2016 (Helsingin Kaupunki, 2016) mukaan myös Helsingillä on tavoitteena vähintään C-energiatehokkuus- luokka sekä E-luvun 120 kWh/m2/vuosi alittaminen. Ostaja Kaupunki myös saa lisäsopimussakkoja, jos se ei ole toteuttanut kaupan kohteena olevalle kiinteistölle vaadittua määrää ARA- tai Hitas-asuntoja. Nämä sakot ovat yleisesti kiinteä euromäärä per asunto, esimerkiksi: ”200 000 euroa/asunto”. Vuokrasopimuksien sopimussakkojen määrät vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä ei- vätkä ne ole havaintojen perusteella sidonnaisia kuntien kokoon (isossa kunnassa isom- mat sakot). Pienin rakentamisvelvoitteen rikkomisesta johtuva sopimussakon suuruus kauppakirjassa oli kaksinkertainen tontin hinta, kun suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuotuisen vuokran satakertainen määrä. Keskimääräinen sopi- mussakon vuokrasopimuksissa suuruus oli vuosivuokra 20,625 kertaisena. Yleisesti tontin vuokran suuruus on 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, jos oletetaan esimerkissä tontin laskennallisen hinnan olevan 100 000 €, tällöin vuosivuokra on 5 000 €. Pienen kauppakirjassa oleva sakko oli tontin kaksinkertainen hinta, jolloin sakon suu- ruudeksi tulee 200 000 €. Suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuosivuokran satakertainen määrä, jolloin sakon suuruus on 500 000 €. Keskimääräiseksi sopimussakon suuruudeksi saadaan 103 125 €. Vuokrasopimusten sopimussakot jäävät keskimääräisesti huomattavasti kauppakirjojen pienempien sakkojen alapuolelle ja tämä ylitetään vain äärimmäisissä tapauksissaedellyttää tätä luo- vuttamiensa kerrostalotonttien osalta uudisrakentamisessa.

Tavanomaiset ehdot. Sopimussakot Kunnallistekniikkaan kuuluvat kadut ja muut yleiset alueet, vesi- ja jätevesihuollon jär- jestäminen sekä johdot, kaapelit ja putket. Kunnallistekniikka toteutetaan asemakaavan mahdollistamalla tavalla tarkempien suunnitelmien mukaisesti. Aineiston perusteella kunnallistekniikan pääperiaate on, että kunta vastaa kunnallistekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta sekä näistä liittyvistä kustannuksista aina luovutettujen kiinteistöjen ra- joille asti. Kunnasta riippumatta tämän ehdon perusperiaatteet ovat usein sidonnaisia muihin sopimuksen maksuihin kuten vuokraan samoja. Kaupunki vastaa sopimusaluetta palvelevien yleisten alueiden suunnittelusta ja rakenta- misesta ja myös näiden alueiden kunnossapidosta sen jälkeen, kun alueet on rakennettu. Kaupungilla on tämän toteuttamisessa täysin vapaa aikataulu, mutta monissa sopimuk- sissa todetaan, että ”kaupunki pyrkii toteuttamaan alueen kunnallistekniset työt alueen asuntorakentamisen toteuttamisen kannalta toivottavassa aikataulussa”. Tämän perus- teella voidaan todeta, että kunnat voivat tilanteen mukaan toimia vuokralaisen kannalta suotuisasti, mutta voivat myös toimia vuokralaisen kannalta epäedullisesti. Vuokralainen myös tämän ehdon mukaan sallii kaupungin osoittamien yhdyskuntaa tai kauppahintaankiinteistöä palvelevien tarpeellisten johtojen, laitteiden ja niiden kiinnikkeiden sijoittami- sen vuokra-alueelle, sen yli ja sillä sijaitseviin rakennuksiin. Tutkituissa vuokrasopimuksissaKunnat saavat tämän ehdon avulla tehdä kaikki aikaisemmin mainitut toimenpiteet korvauksetta, yhtä sopimusta lukuun ottamatta, sopi- mussakot olivat sidonnaisia vuosivuokraanmutta kunnilla on velvollisuus korvata tästä aiheutuvat suoranaiset haitat ja vahingot erikseen tehtävän so- pimuksen mukaisesti. Vuokrasopimuksissa sopimussakot voidaan jakaa kahteen osioon niiden syiden perus- teellaEhdon mukaan kaupunki myös varaa oikeuden perustaa korvauksetta sopimusalueelle kaavan mukaiset rasitteet edellä mainituista kunnallisteknisistä asioista kiinteistörekiste- riin vuokralaista enempää kuulematta. Ensimmäinen on rakentamisvelvoitteen rikkomisesta tai viivästymisestä taiKunta siis hoitaa kaikki uuden kunnallistekniikan rakentamisen ja suunnittelun sekä näistä koituvat maksut. Kuitenkin, jos vuokralainen siirtää vuokraoikeuden rakentamattomana toiselle johtuvat sakot. Toinen osio vuokra-alueella on sopimuksen muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Rakentamisvelvoitteesta johtuvat sopimussakot olivat jokaisen kunnan käytössä ja ne ovat huomattavasti suurem- piajo entuudestaan vanhaa kunnal- listekniikkaa, kuin muiden ehtojen rikkomisesta johtuvat sakot. Yleisesti sopimussakon maksaminen ei vapauta vuokralaista vuokrasopimuksen mukai- sista velvollisuuksista, tarkoittaen että, jos vuokralainen vielä toistamiseen rikkoo raken- tamisvelvoitettakuten johtoja tai putkia, on hän vuokralainen velvollinen maksamaan sopimussakon uudelleenomalla kustannuksel- laan siirtämään nämä asemakaavan mukaisesti. Kauppakirjojen Ehdot kunnallistekniikasta ovat siis kaikissa kunnissa lähes identtisiä. Eroavaisuuksia löytyy lähinnä vain ehdon muotoilusta ja maankäyttösopimusten kohdalla sakoissa oli enemmän variaatiota kuntien välillämaksuista. Pienemmissä kunnissa sopimussakko oli sidonnainen kauppahintaanKoska kunnallistekniikan suunnit- telu ja rakennus on kokonaan kunnan vastuulla ja asemakaavan merkittyä, kun isommissa kunnissa sopimussakot olivat kiinteitä summia. Sakkoja oli sidottu kauppa- hintaan kahdella tavalla. Ensimmäisellä tavalla sopimussakko on tietty prosentti kauppa- hinnasta, esimerkiksi: Toinen tapa velvoittaa ostajan suorittamaan myyjälle sopimussakkona kauppahinnan tie- tyn kertaisena, esimerkiksi kaksinkertaisena. Sopimussakkojen kiinteillä hinnoilla oli nähtävissä suurta hajontaa, pienimmillään maan- käyttösopimuksissa sopimussakko oli 50 000 euroa, kun suurimmillaan kauppakirjoissa sopimussakko oli 3 000 000 euroa. Pienimmät sakot tulivat yleisesti pienistä rikkeistä, kuten ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä, kun taas isoimmat sopimussakot tulivat, jos rakennusvelvollisuus tai muu hanke ei ole toteutunut sovitussa määräajassa. Myös jos tontti luovutettiin eteenpäin ilman, että rakennusvelvollisuutta olisi toteutettu, sopimus- sakot olivat samalla tasolla, kuin viivästymisestä johtuvat sakot. Ostaja myös saa lisäsopimussakkoja, jos se ei ole toteuttanut kaupan kohteena olevalle kiinteistölle vaadittua määrää ARA- tai Hitas-asuntoja. Nämä sakot ovat yleisesti kiinteä euromäärä per asunto, esimerkiksi: ”200 000 euroa/asunto”. Vuokrasopimuksien sopimussakkojen määrät vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä ei- vätkä ne ole havaintojen perusteella sidonnaisia kuntien kokoon (isossa kunnassa isom- mat sakot). Pienin rakentamisvelvoitteen rikkomisesta johtuva sopimussakon suuruus kauppakirjassa oli kaksinkertainen tontin hinta, kun suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuotuisen vuokran satakertainen määrä. Keskimääräinen sopi- mussakon vuokrasopimuksissa suuruus oli vuosivuokra 20,625 kertaisena. Yleisesti tontin vuokran suuruus on 5 % tontin laskennallisesta hinnasta, jos oletetaan esimerkissä tontin laskennallisen hinnan olevan 100 000 €, tällöin vuosivuokra on 5 000 €. Pienen kauppakirjassa oleva sakko oli tontin kaksinkertainen hinta, jolloin sakon suu- ruudeksi tulee 200 000 €. Suurimman sopimussakon suuruus vuokrasopimuksissa oli vuosivuokran satakertainen määrä, jolloin sakon suuruus on 500 000 €. Keskimääräiseksi sopimussakon suuruudeksi saadaan 103 125 €. Vuokrasopimusten sopimussakot jäävät keskimääräisesti huomattavasti kauppakirjojen pienempien sakkojen alapuolelle siitä helposti yhtenäinen ja tämä ylitetään vain äärimmäisissä tapauksissahyvin toimiva koko asemakaava alueella.