Testin tulosten analyysi ja kritiikki. Testiryhmällä tehty kysymysten ja vastausten analysoinnin testaus havainnointimatriisia hyväksikäyttäen onnistui hyvin. Kaikki testiin kutsutut vastaajat vastasivat nopealla aikataululla esitettyihin kahteen kysymykseen. Kommentteja tuli yli kolmannekselta vastaajista eli 5 kappaletta (35 % vastaajista). Kommentteja olisi voinut tulla enemmänkin, mutta saadut kommentit olivat laadukkaita ja ajatuksella kirjoitettuja. Testiryhmän kaikista saaduista viidestä kommentista, jokaisessa vastaajat pitivät kyselyä ja kysymyksiä hyvinä ja selkeinä. Kahden vastaajan mielestä kysymykset jättivät jonkin verran tulkinnan varaa. Toinen näistä vastaajista mm. muistutti, että ensimmäinen odotuksia kuvaava kysymys on selkeästi suunnattu omaan työskentely-yksikköön, kun taas toista luottamukseen liittyvää kysymystä voi ajatella myös kokonaisuutena ja laajemmin, kuin vain omassa yksikössä. Toisaalta työnantaja on näissä kummassakin sama. Psykologinen sopimus koskettaa abstraktisti koko työnantajaa, vaikka se usein henkilöityy omaan esihenkilöön, jonka kanssa tätä sanatonta sopimusta on useimmissa tapauksissa oltu luomassa. Esihenkilö samalla edustaa työnantajaa, jolloin voidaan ajatella, että työnantajan suositus ja siihen kohdistuva luottamus henkilöityy myös isolta osin esihenkilöön tai ainakin se kulkee sitä kautta. Havainnoinnin kannalta ei myöskään ole kovin merkityksellistä se, kehen työntekijä kohdistaa oman subjektiivisen kokemuksensa psykologisen sopimuksen rikkoutumisesta ja sen seurauksista. Se voi olla myös oman yksikön ulkopuolinen henkilö. Yhtä kaikki havaintojeni perusteella oletan, että työntekijän toimintamallit olisivat samanlaiset missä tahansa tapauksessa. Xxxx, mikäli kokemus ei henkilöidy omaan esihenkilöön, on hänen vaikeampi päästä kiinni siitä, mitä pitäisi muuttaa, jotta luottamusta voitaisiin parantaa. Suosittelukysymyksestä tuli kommentteja, jotka pohtivat organisaatiokulttuurin, johtamiskulttuurin ja johtamisvalmiuden roolia työntekijän kokemuksiin. Eräs vastaaja pohti, että työpaikan eri yksiköiden välillä on varmasti paljonkin vaihtelua, ja onko silloin sillä merkitystä, että kokemuksensa perusteella vastaava työntekijä tietää muiden yksiköiden tilanteesta. Voisiko hän omista huonoista kokemuksista huolimatta suositella työnantajaansa jollekulle toiselle. Tunteeko työntekijä oman esihenkilönsä pettäneen luottamuksen vai onko kokemus se, että koko systeemi ei toimi. Ajattelen, ettei se ole iso pulma, sillä vastaaja saakin vastata kysymykseen omis...
