Tiedon keruu. Opinnäytetyössäni olen haastatellut kaikkia oppisopimuskoulutuksessa mukana olleita palvelujärjestelmän viittä edustajaa eri hallintoaloilta: Asiakkaiden omalää- käriä, kehitysvammahuollon ohjaajaa, oppisopimustoimiston tarkastajaa, ammatil- lisen oppilaitoksen opettajaa sekä Kelan vakuutussihteeriä. Olen ollut yhteydessä haastateltaviin puhelimitse, selvittänyt heille opinnäytetyön ja haastattelun tarkoi- tuksen sekä kysynyt heiltä suostumuksen haastatteluun. Xxxx sopinut haastatelta- ville sopivan ajankohdan ja lähettänyt kysymykset heille etukäteen sähköpostilla tutustuttavaksi (LIITE 1). Haastattelut tapahtuivat yhtä lukuun ottamatta puhelimit- se. Haastattelun aikana kirjasin vastaukset lomakkeelle ja luin kirjaamani vastauk- sen haastateltavalle ja hänen oli mahdollista korjata kirjaustani haluamallaan taval- la. Haastateltavaksi valitaan henkilöitä, jotka tietävät tutkittavasta ilmiöstä mahdol- lisimman paljon tai heillä on siitä kokemusta. Tässä opinnäytetyössä vastaajina ovat alansa asiantuntijoita, ja he ovat olleet mukana oppisopimushankkeessa työnsä kautta. (Hirsjärvi ym. 2009, 161; Xxxxx & Xxxxxxxxx 2009, 85.) Haastattelu sopii opinnäytetyöni aineiston hankintamenetelmäksi, koska se on selkeä metodi, kun halutaan tietää mitä ihminen ajattelee asiasta tai miksi hän toimii niin kuin toimii. Haastattelu on joustava metodi, koska tarvittaessa kysymys voidaan toistaa ja selventää. Tiedonantajille on hyvä antaa kysymykset tai teemat etukäteen tutustuttaviksi ja näin varmistaa, että haastattelussa saadaan mahdolli- simman paljon tietoa tutkittavasta ilmiöstä. (Xxxxx & Xxxxxxxxx 2009, 72–73, 75; Hirsjärvi& Hurme 2010, 11.) Lomakehaastattelun ja strukturoimattoman haastattelun välimuotona pidetään puolistrukturoitua tai puolistandardoitua haastattelua, jonka olen valinnut tiedonke- ruu menetelmäksi. Tässä opinnäytetyössä käytän siitä termiä teemahaastattelu, Hirsjärven ja Hurmeen tapaan. Teemahaastattelussa valitut teemat perustuvat tutkimuksen viitekehykseen ja tutkimusongelmiin eli käytännössä siihen mitä selvi- tettävästä ilmiöstä jo tiedetään. Kuviosta 1 selviää, miten teema-alueet nivoutuvat tutkimiskokonaisuuteen työn suunnitteluvaiheesta, läpi haastattelujen ja lopuksi analyysivaiheeseen. Lomakkeeseen olen tehnyt selkeitä kysymyksiä, mutta laajal- le keskustelulle sekä haastateltavan tarkentaville kysymyksille on sijaa (LIITE 1). (Xxxxx & Xxxxxxxxx 2009, 72–73, 75; Hirsjärvi& Hurme 2010, 11.) Kysymyk- set Teema- alueet Tutkimusongel- mat Ilmiöid...
